Terveydestä, tieteestä, arvoista, ihmisestä
"Plasebovaikutus" on harhaanjohtava termi. Plasebo, plasebon käyttö ja "plasebovaikutus" ovat eri asioita. Niillä kullakin on oma merkityksensä. Epätarkka termien käyttö voi johtaa samanlaiseen sekamelskaan ja väärin ymmärryksiin kuin median puhe "vaihtoehtohoidoista". Järkevää keskustelua ei synny, kun metaforisesti ilmaistuna yksi puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Edellisessä kirjoituksessani totesin, että ”plasebovaikutusta” (ympäröin termin lainausmerkeillä!) ei oikeastaan…
Voi olla. Jos se on sinua auttanut, se lienee hyvä asia? Plasebovaikutus on myönteistä eli parantavaa kokemusvaikutusta. Sitä on kaikessa hoitamisessa. Plaseboa (latinaksi placebo) eli lumetta on käsitelty myös kaunokirjallisuudessa. Tuorein esimerkki, J. P. Laitisen esikoisteos, jota arvioin tämän kirjoituksen lopussa. Kirja avaa hersyttävän jännittäviä, jopa humoristisia näkymiä fiktiivisen ihmisen teoriaan. Hyvin yleisesti julkisissa keskusteluissa…
Ihmiskeskeisen hoidon ja terveyden edistämisen keskiössä on ihminen. Se tarkoittaa sitä, että yksilöllisesti koettu terveys ja hoidettavan itse arvioima hyvinvointi, kuten elämänlaatu ja toimintakyky otetaan huomioon hoitopalvelujen tuloksia arvioitaessa. Tiede auttaa parantujaa tarjoamalla valittaviksi tutkimusnäyttöön nojaavia hoitomenetelmiä, kuten lääkkeitä, leikkauksia, erilaisia psyko- ja fysioterapioita, kehon manipulaatiohoitoja, kehomieli-hoitoja, mielikuvaharjoituksia, erilaisia luontaisvalmisteita ja muita auttamismuotoja. Tavallisesti hoitamisen…
Ihmiskeskeisessä terveydenhuollossa keskellä on ihminen. Hänen tavoitteensa parantua ja kohentaa hyvinvointiaan ovat hoitamisen ja terveyden edistämisen ydintä. Siksi sote-palvelujen laadun parantamiseksi tarvitaan kipeästi tutkittua tietoa: parantumis- ja hoitokokemuksista, joita kansalaiset saavat terveydenhuollossa ja sen ulkopuolellaihmisten kokemuksista siitä, kuinka he tulevat kohdatuiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden tapaamisissa ja siitä, mitä seurauksia heille näistä kohtaamiskokemuksista on aiheutunut kansalaisten koetusta…
Read More "Kokemusvaikutusten tutkimus palvelujen parantamiseksi"
Terveydenhuoltojärjestelmässämme inhimillisen kokemuksen merkitys on edelleen häilyvä. Kokemuksellisuudesta ja kokemuksen vaikutuksista on alettu puhua oikeastaan vasta aivan viime vuosina. Julkisissa ja poliittisissa kannanotoissa nostetaan esiin potilaslähtöisyys, asiakaskeskeisyys, hoidon saatavuuden takaaminen ja tasa-arvoisuus. Se, mitä tapahtuu hoitosuhteissa potilaan/asiakkaan ja hoitajan välillä ja mitä siinä koetaan, jää useimmiten yksityisten keskustelujen aiheeksi. Kuitenkin kokemukset ovat olennaisia sekä terveyden…
”Haluaisin kuitenkin ihmisten ymmärtävän, että oma subjektiivinen kokemus on äärettömän epäluotettava kertomaan minkään hoidon tehosta tai turvallisuudesta. Se ei myöskään voi olla peruste jonkun toisen ihmisen hoidolle.” Professori Juhani Knuuti, Seura 17.3.2019. Juhani Knuuti esittää yllä siteeratun toiveensa sen jälkeen kun hän on ensin pohtinut ihmisten kokemusta: ”Jos henkilö kokee saaneensa sairauteensa apua esimerkiksi juuri…
Entäpä, jos kokeillaan käännettä. Muutetaan viime kuukausien mediakeskustelu uskomus/vaihtoehtohoitojen vaarallisuudesta toisin päin – niiden hyötyihin? Kun huomio siirrettään hetkeksi täydentävien hoitojen tutkittuihin ja mahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin - unohtamatta, että tällaisista hoidoista on myös haittoja -, suunnan muutos tuo lisää sävyjä keskusteluun. Siitä tulee järkevämpää, avoimempaa ja totuudellisempaa kuin on päivittely mustasta salvasta ja hopeavedestä. Hoitovalikoiman…
Tänään Helsingin Sanomissa on julkaistu kommenttimme HS:n pääkirjoitukseen On jo aika laittaa uskomushoidot lailla kuriin. Lyhyeen kommenttikirjoitukseen ei ollut mahdollista liittää lähdeviitteitä, joten laitan tähän alle muutamia olennaisia linkkejä. Kommenttitekstin jälkeen kuvaan tiivistetysti, mitä HS:n pääkirjoitus lukijoille viestitti. Analyysini taustoittaa vuosikymmeniä jatkunutta ”uskomushoito”- ja ”vaihtoehtohoito”-kiistaa. Kommentissamme toteamme aluksi, että HS:n pääkirjoitus nostaa esiin uskomushoitojen vaarat…
Parantamisen paradoksit avautuvat, kun uutta hoitotietoa tulee. Ihmiskäsitys terveydenhuollossa muuttuu sitä mukaa, kun tietämys kehomielen kokonaistoiminnasta kasvaa Yksi parantamisen paradokseja on plasebo eli lume. Tutkimukset valaisevat, miksi lääke, jossa ei ole ollenkaan vaikuttavaa ainetta tai hoitotoimenpide, jolla ei ole (tai ainakaan pitäisi olla) mitään spesifiä vaikutusta, kuitenkin vaikuttaa parantavasti. Tiettyjen plasebohoitojen on tutkitusti osoitettu lievittävän…
Hiljainen kansa Suomussalmella on seisonut kesästä 1994 paikoillaan pellolla viitostien varrella. Vierailin siellä vuosi sitten. http://www.suomussalmi.fi/kuntalainen/palvelut/kulttuuri/hiljainen_kansa Parisen viikkoa sitten kerroin yliluonnollisten kokemusten tabumaisuudesta ja stigmatisoitumisesta ja Jeena Ranckenin väitöskirjasta. Tavallisesta poikkeavat kokemukset ovat varsin yleisiä, mutta niistä puhuminen on leimaantunut tabuksi. Nyt pohdin toista tabua eli ”sosiaalisesti kiellettyä aihetta”. Se nousi…
Read More "Tabut ja stigmat hälvenevät – myös tutkimuksessa"
Plasebohoito voi olla joskus parempaa kuin tavanomainen hoito. Lumeen vaikutuksia on paljon ja monenlaisia ja niitä on kaikessa hoitamisessa. Laajoja meta-analyyseja plasebon hyödyistä ei ole tehty, koska sen eri muotojen tutkiminen on vasta alussa. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että plasebo olisi tehotonta, vain "plaseboa". On hyvin tiedossa, että potilaan parantumista auttavat anatomiaan, fysiologiaan ja…
