Terveydestä, tieteestä, arvoista, ihmisestä
Vietämme päivän Moskovassa. Viiden hengen ryhmämme matkustaa erittäin vanhalla ja rähjäisellä Mersu-taksilla Leningradin asemalta Punaisella torille. Kuskina on gruusialainen kaveri, joka on asunut vuosia sitten Suomen lähellä Petroskoissa. Tai niin hän ainakin kertoi. Asemalla asiakkaita odottelevista taksinkuljettajista suurin osa vaikuttaa ulkomuodon perusteella enemmän kaukaasialaisilta kuin venäläisiltä. Meidän gruusialaiskuljettajallamme ja minulla on yksi yhteinen piirre, kummankin…
Nousemme Ulan Udessa, Burjatian pääkaupungissa, Vladivostokista Moskovaan menevään junaan. Siinä jytkyttelemme maanantaiaamusta torstai-iltapäivään, jolloin saavumme Moskovaan. Nousemme Trans-Siperian junaan Ulan Udessa, Burjatiassa (kartassa sinisen alueen oikeassa alakulmassa). Vladivostok - Moskova -junan vaunu nro 9. Kolme junapäivää mukavassa yhden hengen hytissä suovat mainion pysähdystauon vilkkaalle, sinne tänne liitelevälle mielelle. Tasainen, monotoninen jytke ja kiskojen kolina…
Junan ikkunasta siintää puutavaravaunujen takaa Burjatian pääkaupungin esikaupunkialue (artikkelikuva). Juna jättää meidät varhain aamulla Ulan Uden remontissa olevalla rautatieasemalle. Täältä on Suomeen rautateitse noin 6600 kilometriä. Kaukana olen, mutta kuitenkin lähellä. Ihmiset ovat kaikkialla perimmiltään samanlaisia. Ulkomuoto, pituus, paino ja ihon väri sekä asuinpaikka, kieli ja kulttuuri voivat vaihdella, mutta samaa meissä kaikissa on ihmisyys:…
Lähdemme Pekingistä kiinalaisella aamujunalla klo 7.25 kohti Mongoliaa ja sen pääkaupunkia Ulan Batoria (mongoliaksi Ulaan Baatar). Mongolian kartta maailmanmatkaaja Jorma Karhumaan arkistoista. Mongolia on iso ja harvaan asuttu paimentolaisuudesta ja hevosistaan tunnettu maa. Ja tietysti Tsingis- kaanista, hurjasta mongolijohtajasta, josta esimerkiksi Frederik lauloi hiittibiisissään. Tsingis-kaani hallitsi Mongoliaa 1200-luvun alussa. Hänen pojanpojastaan Kublaista tuli Mongolian suurkaani…
Juna lähestyy Rovaniemeä torstaiaamuna. Aurinko ei ole vielä noussut. Makuuvaunu kolkkaa. Kohta ollaan perillä. Herään. Kuulen kovalla äänellä lausutun äänen: ”Palvo.” Kavahdan. En ymmärrä, mitä tämä tarkoittaa. Jokunen vuosi sitten tapahtui saman tyyppinen juttu. Kuulin äänen ”Kultajärvi”. Viime syyskuussa sitten matkustin Kultajärvelle, Venäjän Altaille. Matkasta kirjoitin pari kuukautta sitten. Mutta nyt kuulen: PALVO! Rovaniemen junassa.…
Kultajärvi - Altyn-köl - Teletskoje. Hämäläismetsän märkä pohja ja havunneulasista tippuvat pisarat nostavat mieleen Kultajärven mysteerin. Palasin noin kuukausi sitten Altailta, mutta vasta nyt kirjoitan asiasta, joka oli oikeastaan tärkeintä koko syyskuun Siperian matkallani. Lokakuun harmaa iltapäivä palauttaa asioita paikalleen. Sininen Altyn-köl Altailla. Olin odottanut Kultajärvelle pääsyä…
Kävelin vaappuvaa riippusiltaa nunnaluostarin kappeliin. Pelotti vähän, mutta vesi alhaalla näytti upealta. Patmosin nunnaluostarin kappeliin kävellään Katun-joen yli riippusiltaa pitkin. Joen vesi välkehti turkoosina Rukoushetki Patmosin nunnaluostarissa Tshemalin alueella. Ostin tuohuksen, kiinnitin alustaan ja seisoin hetken hiljaa nunnien takana. Toivoin heille hyvää luostarielämää. Ovella, kappelin ulkopuolella napsautin…
Joet näyttävät Altain syksyssä turkoosinvihreiltä. Vesi ei ole levän samentamaa eikä muutenkaan likaista, vaan se on puhdasta ja kirkasta ja sillä on oma, maaperän mineraaleista ja auringon säteistä heijastuva sävynsä. Ehkä vuorten malmeista irtoaa ainesta, joka värjää veden ihananväriseksi. Yksi blogin lukija pyysi Altain karttaa, jossa kuvaan suomalaisryhmän matkareittiä Altailla. Reittiä en nyt tähän saa,…
Talo, jossa Nikolai Rörich asui vuonna 1925, on nyt museo. Se sijaitsee Altain tasavallan eteläosassa, Ylä-Uimonin (Verh-Uimon) kylässä Ust-Koksan alueella. Taitelija Nikolai Rörich (1874-1947) asui perheineen vuonna 1925 jonkin aikaa Altailla Ylä-Uimonin kylässä. Hän oli moniosaaja, mm. maalari, maailmanmatkaaja, tutkija, teosofi ja humanisti. Hän oli myös pasifisti. Rörich katsoi, että henkinen kehitys…
Näkymä Kelei-kylässä. Uuden ajan valkoista autoa ja vanhan ajan kuusikulmaista ail-rakennusta reunustavat asuin- ja muut mökit. Oikealla talon seinustalla lautasantenni television katsomista varten. Pysähdymme pikku kylään ajaessamme Altailla Anui joen laaksossa, jota kutsutaan myös ”Valkoisen veden alueeksi” (Belovodye). Kelei-kylän raitilla kuuluu koirien haukuntaa. Lammaskin määkii jossain lähellä. Menneisyys ja nykyisyys lyövät…
