Oranssi taivas ja sinertävät rinteet. Altain ilta on viileä, melkein jäätävä. Syyskuun kirpeys tulee Terek-kylän lomamökkiin, vaikka lämmitin on kytketty päälle hyvän aikaa ennen nukkumaan menoa. Pukeudun lämpimiin yövaatteisiin ja pujahdan vällyjen väliin. Varhain aamulla lähden kävelemään leveän laakson suuntaan. Taustalla kohoavat vuoret. Keskellä näkyy Altai-vuoriston korkein huippu, 4500 metriä korkea…
Avainsana: Siperia
Altain huiput siintelee
Altain tasavallassa, Venäjän federaation eteläisessä osavaltiossa vuoret, joet, vuoripurot, laaksot, solat ja jokien suistot hallitsevat maisemaa. Nyt olen elänyt todeksi 30-luvun humpan, jonka sanat alkavat näin: ”Nuo Altain huiput siintelee tasolla pilvien ja vuoripuro solisee alla vanhain pyökkinen..” Venäjän eteläinen, runsaan 200 000 asukkaan Altain tasavalta sijaitsee Kazakstanin, Kiinan ja Mongolian rajalla. Väestöstä noin 57 % …
Superpositio ja nanopallot
Kvanttitilassa hiukkanen voi olla monessa paikassa samanaikaisesti, niin sanotussa superpositiossa. Fyysikko Mika Sillanpää työskentelee mikromekaanisen värähtelijän parissa ja tutkii maailmaa, jota ei tavallisin aistein voi havaita. (HS 1.9.2014 Hiukkasten pallottelija) Altailta on merille pitkä matka. Se on Euraasian keskipisteessä. Kuva teoksesta Eskola T. Sininen Altai. Helsinki 2002.Toinen professori, Seppo Vainio on kiinnostunut elimistön…
Toivomusliinoja pyhiin puihin
Pyhä puu ja risti Tahdon pyhät puut takaisin, ja niihin toivomusliinat! Tämän hoksasin ihmetellessäni Pyynikin narutettuja puita (edellinen postaus) muutama päivä sitten. Ennen vanhaan suomalaisilla oli erityisiä pitämyspuita, jotka toimivat yhteytenä henkimaailmaan. Puun juurelle mentiin yksin tai joukolla osoittamaan kunnioitusta luonnolle ja sen hengille ja hakemaan suojelusta, tukea ja vahvistusta. Monilla Siperian alkuperäiskansoilla, myös suomensukuisilla,…
Hyvää ystävänpäivää, uralilaiset kielisukulaisemme ja Ville!
Ville Haapasalo tekee parhaillaan televisioretkeä Venäjän pohjoisille alueille. Viime keskiviikkona hän tapasi nganasaaneja, ihmisiä jotka puhuvat suomalaisten hyvin kaukaista sukukieltä (eivät tosin ohjelmassa sitä puhuneet). Ohjelma on nähtävissä toukokuun 2014 loppuun saakka Yle Areenassa. Haapasalon nganasaaniohjelma vaikutti hiukan surulliselta, mutta samalla hupaisalta. Hupaisuushan on Haapasalon tuotemerkki. Vähemmistökansa jossain kaukana pohjoisessa, Venäjän Siperiassa, on outo ilmestys. Sen tekee kuitenkin meille läheisemmäksi juuri Ville…
Read More "Hyvää ystävänpäivää, uralilaiset kielisukulaisemme ja Ville!"
Ortodoksinen käännytystyö Siperiassa
Nykyajan siperialainen ortodoksipappi kirkossaan. Muinoin, monta sataa vuotta sitten sitten samojedit, kaukaista suomensukuista kieltä puhuva alkuperäiskansa Siperiassa uskoi luonnonhenkiin ja palvoi pyhiä paikkoja, kuten puita tai erityisiä kiviä. Vuosista sitten he olivat jo virallisesti ortodokseja. Käännytystyö oli nimittäin jatkunut jo pari vuosistaa. Epävirallisesti he tosin luottivat edelleen muinaiseen shamanistiseen maailmankuvaansa. Tunnettuja Siperian…
Samojedishamaanin sessio
Samojedi-nenetsishamaani museossa. Narjan Mar, Nenetsia. Antropologi Kai Donner (1888-1935), jonka Siperian tutkimuksista olen kertonut aikaisemminkin, kuvaa elävästi samojedien shamanistisen session. Tässä tiivistelmä kuvauksesta. Noituminen, kuten Donner shamaani-istuntoa nimittää, tapahtuu samojedeilla yleensä illalla. Se käynnistyy rummun lämmityksellä. Kun näytäntö alkaa, annetaan tulen sammua kodassa ja shamaani menee jurtan takaosaan vastapäätä ovea. Hän istuutuu rumpunsa…
Töös, kotijumala ja kotiryssä
Siperian samojedit, suomalaisten kaukaiset kielisukulaiset (joita asuu nykyisin Venäjällä noin 30 000), uskoivat ihmisen olevan monella tavalla ”henkinen”. Henki edusti elämää ja sielu oli persoonallisen minän keskusta. Hengen ja sielun lisäksi oli töös, varjon tavoin ihmistä seuraava henki. Töös voisi nykykielellä tarkoittaa vaikkapa energiakehoa eli ihmistä ympäröivää energeettistä voimakenttää, joka voi olla suppeampi tai laajempi. Töös nimittäin asusti ruumiin…
Ikuiset ihmiset ja elämän vesi
Tämä Siperian kansojen satujen (2013) ensimmäinen satu opettaa suvaitsevaisuutta. Se myös kertoo, miksi sembra, kuusi ja mänty ovat ikivihreitä. Satu kuvaa osuvasti ihmistä ja hänen touhujaan. Ikuiset ihmiset, kuten huomataan, ovat sekä totta että satua. Meissä on sekä ikuisuutta että inhimillistä turhalle nauramista. Tofan kieli, jolla satu on kerrottu, on kuolemassa. Sitä puhuu enää noin sata ihmistä, heistäkin…
Samojedien jumalat – entä meidän?
Veden henki. Jos shamanismi on uskonto, se on luonnonsuojelu-uskonto. Tämä muinainen luottamus ja kunnioitus luontoon perustui kokemukseen, ei kirjoitettuihin teksteihin. Uskossa järki on sivuutettava, jotta voi uskoa järkeä suurempaan, jumaluuteen. Shamanismissa luontoa ei sivuuteta, kun uskotaan ihmistä suurempaan. Koska luonnossa on jumaluutta ja koska ihminenkin on osa luontoa, hän voi siitä…