Arkistot

Sveitsissä täydentäviä hoitoja virallistettu

Sveitsi on hyväksynyt täydentäviä hoitoja korvattavaksi pakollisesta sairausvakuutuksesta. Potilas saa 1.8.2017 alkaen virallisesti perussairausvakuutuksesta korvausta lääkärin antamista hoidoista seuraavilla aloilla:

  • antroposofinen lääketiede
  • klassisen homeopatia
  • perinteinen kiinalaisen lääketiede
  • yrttilääkintä (Herbal Medicine)

Hoitavalta lääkäriltä edellytetään pätevyyttä yhdellä näistä Sveitsin lääketieteellisen yhdistyksen hyväksymistä neljästä oppialasta.

Poliittinen päätös asiasta syntyi, kun Sveitsin parlamentti hyväksi 16.6.2017 hallituksen esityksen antaa näille neljälle hoitomuodolle sairausvakuutuslaissa sama asema kuin tavanomaisille lääketieteellisille hoidoille.

Sveitsiläiset äänestivät kahdeksan vuotta sitten, 17. toukokuuta vuonna 2009, perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä valittujen täydentävien hoitomuotojen ottamisesta mukaan pakollisesta sairausvakuutuksesta jaettaviin hoitokorvauksiin. Kaksi kolmesta sveitsiläisestä kannatti täydentävien hoitojen korvattavuutta. Kokeiluluontoisesti, väliaikaisen asetuksen perusteella äänestystä koskevia terapiamuotoja on korvattu perussairausvakuutuksesta jo vuodesta 2012.

Lain mukaan vain ne palvelut, jotka ovat tehokkaita, asianmukaisia ​​ja kustannustehokkaita (liittovaltion sairausvakuutuslain 32 §:n vaatimukset) voidaan kattaa sairausvakuutuksesta. Uuden lakipykälän (perustuslain artikla 118 a) keskeinen vaatimus on, että pakollisella sairausvakuutuksella (perusvakuutuksella) on katettava myös täydentävän lääketieteen erityispalvelut. Täydentävät hoidot rinnastetaan siis tehon, turvallisuuden ja taloudellisuuden suhteen erityispalveluihin.

Sveitsin liittoneuvosto on nyt todennut, että korvattavaksi hyväksytyt täydentävät hoitomuodot täyttävät tehokkuutta koskevat lakisääteiset määräykset, jotka takaavat hoidon laadun ja turvallisuuden.

Tuore päätös on tärkeä niille kansalaisille, joilla ei ole yksityistä vakuutusta sekä niille, joille tavanomaisen lääketieteen tarjoamat keinot saattavat aiheuttaa suuremman terveysriskin kuin täydentävät hoidot.

Suoran demokratian tulos

Sveitsin poliittinen järjestelmä perustuu ns. suoraan demokratiaan, jossa pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset periaatteena se, että kaikilla kansalaisilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Suomalaisesta edustuksellisesta demokratiasta tämä poikkeaa sikäli, että kansalaiset voivat suoraan osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suomalaisessa hallintojärjestelmässä kansanedustajat on valtuutettu päättämään laeista.  Sveitsissä sen sijaan parlamentin lisäksi päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina kulloinkin päätettävä asia, tässä tapauksessa täydentävien hoitojen korvattavuus pakollisesta sairausvakuutuksesta. Kansanäänestyksen tulos on hallitusta sitova.

Vuoden 2009 kansanäänestyksessä selvitettiin, mitä mieltä kansalaiset ovat siitä, että joukko täydentäviä ja vaihtoehtoista terapiamuotoja  sisällytettäisiin korvattavaksi sairausvakuutuksesta. Kansalaisten selvä enemmistö äänesti näiden hoitomuotojen korvattavuuden puolesta. Akupunktio on ollut korvattava jo aikaisemmin.

Tietoa Sveitsin suorasta demokratiasta:

Büchi Rolf, Braun Nadja, Kaufmann Bruno, Kyllönen Irina.  Opas suoraan demokratiaan. Into. Helsinki. 2008

Lähteet

Bundesamt für Gesundheit BAG 2017. Komplementärmedizin: Vergütung neu geregelt. Medienmitteilungen 16.6.2017.  https://www.bag.admin.ch/bag/de/home/aktuell/medienmitteilungen.msg-id-67050.html

Eurocam  Complementary medicine in Switzerland now a mandatory health insurance service  http://www.cam-europe.eu/news2.php?id=161967201459

Luonnon esiinmarssi terveydenhuollossa

Naavametsää Kaliforniassa.JPG

Ihminen on osa luontoa, ei sen herra.  Emme voi käyttää luontoa terveyden edistämiseen ikään kuin suhtautuisimme siihen ulkopuolisina kuluttajina tai tarkkailijoina. Me itse olemme luontoa. Olemme pieni osaa laajaa ekosysteemiä, sen eliölajeja ja sen hyvin- tai pahoinvointia.

Oman eliölajini edustajat, ihmiset kuuluvat puiden, pensaiden, kivien, pienien ja isojen metsän ötököiden, tuulen, veden ja auringon joukkoon – luonnolliseen maailmaan.

Tätä ekosysteemiä vaalimalla hoidamme itseämme ja edistämme terveyttämme.

Lääketieteellinen lehti Duodecim julkaisi vuoden 2017 ensimmäisessä numerossa tutkimuksiin perustuvan katsauksen luonnon terveysvaikutuksista. Samassa numerossa on ilmoitus Mindfulness-kurssista lääkäreille. Joulunumerossa 2016 oli hieno artikkeli, jossa tunnusteltiin lääketiedeyhteisön yhteistyömahdollisuuksia toimiviksi todettujen kansanparannusmenetelmien ja kansanparantajien kanssa.

Tulkitsen nämä julkaisut merkiksi muutoksesta lääketieteellisessä ajattelussa Suomessa.

Terveyskäsitys täydentyy

Lääketiedeyhteisö ja sitä mukaa vähitellen myös lääkäreiden ammattikunta on laajentamassa ihmiskuvaansa ja terveyskäsitystään biolääketieteessä vallitsevasta naturalistisesta (materialistisesta) kokonaisvaltaisempaan (holistisempaan) suuntaan. Luontopurojen virtaaminen lääketieteen valtamereen merkitsee sitä, että terveystutkimuksessa poikkitieteellisyys ja monimetodisuus voimistuvat. Hoitamisen ja terveyden edistämisen teoriapohja laajenee ja monipuolistuu. Se on hyvä asia ja se näkyy pikkuhiljaa positiivisesti koko tulevaisuuden terveydenhuollossa moniarvoisuuden, suvaitsevaisuuden ja asiakaskeskeisyyden lisääntymisenä.

Siteeraan alla muutamia kappaleita Duodecim-lehden katsauksesta Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi.  Hyvä, perusteltu ja kiinnostava kirjoitus kannattaa kyllä lukea kokonaankin. Tässä linkki lehden uusimpaan numeroon: http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero  Harmillista, että artikkeli ei ole avoimesti kaikkien lukijoiden saatavilla (otsikon vieressä näkyy olevan lukkosymboli). Avoimen tieteen ja terevedenhuollon kehittämisen kannatta tämä kirjoitus pitäisi olla maksuttomasti luettavissa muillekin kuin Duodecim-seuran jäsenille ja yliopistoväelle.

Kirjoitus alkaa näin (lihavoinnit minun):

Kansanterveyttä uhkaa joukko kroonisia, tarttumattomia tauteja ja häiriöitä, kuten astma ja allergia, diabetes, suolistosairaudet, metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, neurologiset sairaudet ja mielenterveyshäiriöt. Monien sairauksien ehkäisyä on oleellisesti parannettu vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin, jotka selittävät kuitenkin vain osan kroonisista taudeista eivätkä ole paljastaneet esimerkiksi allergian ja tyypin 1 diabeteksen yleistymisen perimmäisiä syitä.

Mainituille sairauksille on usein ominaista lievä tulehdustila ja immunologinen epätasapaino. Kaupungistuneiden väestöjen elintavat ja ympäristö ovat muuttuneet tavalla, joka on voinut yksipuolistaa ihmisen mikrobistoa (normaaliflooraa) ja vaikuttaa immuunisäätelyyn. Avaamme uutta ajattelua, pohdimme immuunisäätelyyn vaikuttavia arjen tekijöitä käyttämällä esimerkkinä allergiaa ja ehdotamme ”luontoaskelta” tilanteen parantamiseksi ja tutkimuksen kohteeksi. Terveyttä voidaan edistää tukemalla ihmisten yhteyttä luontoon

Vaikka minä lähden metsästä, metsä ei lähde minusta

Metsä pysyy minussa, vaikka kököttäisin sisätiloissakin. Se on piirtynyt kehooni ja mieleni jo lapsuuden marjareissuista ja metsäkävelyistä lähtien. Suomalaisen luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, elonkirjo vaikuttaa kehoni ja mieleni välityksellä koko elämääni. Haistan, maistan, näen, kuulen, tunnen ja aistin intuitiivisesti tämän vihreän tilan eliöyhteisön. Minä kuten muutkin kanssaihmiseni voimme suojella itseämme suhtautumalla arvostavasti puihin, aluskasvillisuuteen, muurahaisiin, kettuihin ja muihin metsäneläviin ja tekemällä luonnon monimuotoisuutta tukevia valintoja elämässämme.

Metsä on metafora luonnolle, koko maapallolle, Äiti-Maalle.

Duodecim sanoo: ”Ihmiselämän perusta on luonnon varannoissa. Ajattelua on – hyvästä syystä – leimannut luontoympäristön aiheuttamien riskien hallinta sekä ravinnontuotannon ja talouden edellytysten turvaaminen. Luonnon terveyttä suojaavia mekanismeja on painotettu vähemmän.

Virkistyksen lisäksi metsä ja luonto kaikkineen tervehdyttävät ja ovat välttämättömiä ihmiskunnan olemassaololle. Olemme sidoksissa luontoon, koske itsekin olemme sitä.

Duodecim: ”Esittelemme uusia näkemyksiä ja tutkimuksia kroonisten sairauksien ja luontoympäristön yhteydestä ja tuon yhteyden heikkenemisen seurauksista… Nykyajan ”epidemioissa” ei aina niinkään ole kyse uusista riskitekijöistä vaan suojatekijöiden vähenemisestä.”

Ympäristö, mikrobit, immuunivaste ja tulehdus

”Ympäristön vaikutukset kytkeytyvät immuunijärjestelmään paljolti ihon, suoliston ja limakalvojen mikrobisten avulla. Kaikki mitä syömme, juomme, hengitämme ja kosketamme muokkaa mikrobejamme, eikä vain bakteereja, vaan myös sieniä, arseeneja ja viruksia. Voidaan ajatella, että biologisen evoluution aikana olemme ulkoistaneet monia toimintojamme kehon mikrobiomille (mikrobista ja sen muodostama geneettinen kokonaisuus). Sen voi nähdä jopa ´toisena genomina´, joka koulii immuniteettia koko elämän ajan, ratkaisevimmin varhaislapsuudessa.”

Kirjoitus viittaa ympäristön, immuunivasteiden ja tulehduksen välisiä suhteita valottaneisiin tutkimuksiin, jotka ovat paljastaneet, miten elimistö jatkuvasti käsittelee vieraita biohiukkasia ja valkuaisaineita. ”Tasapainoinen immuunijärjestelmä erottaa vaaralliset hiukkaset vaarattomista ja omien solujen tuotteet vieraista. Nykyisillä kaupunkiväestöillä on viitteitä lievästä, pitkäaikaisesta tulehdustilasta (low-grade inflammation), immuunijärjestelmä on epätarkoituksenmukaisen varuillaan. Ravitsemuksen muutoksilla on tässä suuri merkitys. Lähellä luontoa elävien alkuperäisväestöjen tulehdustilanne saattaa olla toisenlainen: vaarasignaali aiheuttaa voimakkaan suojaavan tulehdusvasteen, mutta muuten tulehdusarvot ovat pienet.”

duodecim-1-2017

Kuva 1. Ihmisen genomi kytkeytyy ”toisen genominsa” eli mikrobiomin avulla ympäristön metagenomiin. Genomien vuorovaikutus määrittää selviytymistä. Duodecim 1/2017.

Kuvio yllä havainnollistaa selkeästi, että ihminen mikrobiomeineen on ympäristön erottamaton osa. Ihminen hengittää maailmaa, syö luonnon antimia ja sitä kautta on yhteydessä kaikkiin muihin pallomme olioihin. Eikä siinä vielä kaikki.

Mieli ja tietoisuuskin ovat alkuperäisesti osa maailmankaikkeutta. Mikrobit ja psyykkiset tilat voivat olla yhteydessä, kuten Duodecim lehti kirjoittaa: ”Mikrobisten muutokset on yhdistetty myös aivojen toimintaan ja psyykkisiin tiloihin. Suoliston mikrobiston ja keskushermoston välillä on neuraalisia, endokriinisia ja immunologisia yhteyksiä, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen ja aivojen toimintaan. Vaikutusta on havaittu molempiin suuntiin: stressi voi muuttaa suoliston mikrobiston koostumusta ja se puolestaan stressiherkkyyttä ja tunne-elämää ohjaavien aivoalueiden aktiivisuutta. Masennuksen yhteydet mikrobiston monimuotoisuuteen ja toimintaan ovat ajankohtainen tutkimusaihe.”

”Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta.”

Luonto voi siis suojata mielenterveysongelmilta ei ainoastaan tuottamalla mukavia fiiliksiä, vaan myös mikrobiomin kautta fysiologisestikin. Kiinnostavaa. Haastavaa. Rohkaisevaa.

Mieli ja mielen luonto

Mielen, tietoisuuden ja luonnon keskinäiset yhteydet kiinnostavat nykytutkijoita entistä enemmän. Samaa asiaa ovat miettineet myös muinaiset idän filosofit vuosituhansia sitten. Nyt tämä joogafilosofiasta juontuva ajattelu on saamassa jalansijaa myös läntisessä tieteessä – uusin lähestymistavoin ja käsittein.

Mieltä/tietoisuutta tutkitaan paljon, mutta ei ole ymmärrystä, mikä on mielen luonto eli mitä tietoisuus oikeastaan on ja mistä se tulee. Kuitenkin ihmiset yleensä kokevat olevansa tietoisia. Tietoisuuden olemassaoloa ei pystytä nykytieteen materialistisin taustaoletuksin ja menetelmin todistamaan, sillä ei ole olemassa järkevää mekanismia, joka selittäisi, kuinka tiedottomasta aineesta voi syntyä tietoisuutta. Mitään tietoisuusmolekyyliä tai DNA:ta ei ole paikannettu.

Niinpä nykytieteessä sovelletaankin vastaavuusteoriaa: mielentilojen ja aivotilojen välillä on todennettu yhteys. Erilaiset mielentilat näkyvät aivokuvissa ja aivoja tietyllä tavalla ärsyttämällä voidaan synnyttää tiettyjä tunnetiloja. Mielen ja aivojen suhde ei siis ole yksisuuntainen siten, että mieli olisi vain ilmiö, jonka aivomassa tuottaa, sillä mieli myös tutkitusti vaikuttaa aivojen tiloihin (tätä todistavat mm. lukuisat meditaatiotutkimukset).

Tietoisuuden alkuperäisyys

Tästä voikin tulla siihen päätelmään, että mieli/tietoisuus ei ole välttämättä materiasta (ihmisen kohdalla aivoista) syntynyt, vaan se voi olla maailmankaikkeudessa – teoreettisesti katsoen – yhtä alkuperäinen kuin materiakin (alkuräjähdyksestä kummunnut).

Tämä avaa mahdollisuuden ymmärtää mieli ja tietoisuus luonnonjärjestyksen keskeiseksi osaksi eikä vain fysikaalisen maailman tuotteeksi tai sen sivuilmiöksi, kuten materialistis-naturalistinen teoria olettaa. Mieli on tietenkin evoluution tulos ja siten mentaalisen puolen omaavat organismit (kuten ihminen) ovat luonnon luonnollinen osa.  (Aiheesta enemmän ks. Nagel 2012 ja 2014)

Ehkäpä luonnonjärjestys ei olekaan yksinomaan fysikaalinen. Näin biologia ei voisi olla puhtaasti fysiikkaan ja kemiaan nojaava tiede, vaan se voisi laajentua humanistiseen ja käyttäytymistieteelliseen suuntaan. Ihmisen mieltä, kehoa ja ympäristöä (luontoa) ei pidettäisi niin erillisinä asioina kuin niitä nykyterveydenhuollossa pidetään.  Duodecimin artikkeli vihjaakin siihen, että lääketiede on laajentamassa teoria-arsenaaliaan ja yhteistyötään muiden tieteenalojen kanssa.

Kirjoituksessa tosin ei pohdita lääketieteen ontologisia oletuksia ja siinä perustavanlaatuista kysymystä kehon ja mielen suhteesta eli kehomielestä. Mutta joka tapauksessa tietoisuuden ruumiillisuus käsitteenä on jo tutkijoiden käytössä (Lehtonen 2011).

Duodecimin artikkelin kirjoittajatiimi toteaa saman, minkä WHO:n Ottawan terveyden edistämisen julistus totesi jo 1980-luvulla, että terveys ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta. Nyt kirjoittajat painottavat lisäksi ajankohtaista aihetta – luontoa: ”Se (terveys) kytkeytyy ilmaston lämpenemiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, energiakumoukseen, ravinnontuotantoon ja yhdyskuntasuunnitteluun.”

Loppukaneetti

Luonnon virkistyskäyttö tukee kansanterveyttä ja kannattaa ottaa huomioon lasten ja vanhusten hoidossa, järjestettäessä terveydenhuoltoa ja suunniteltaessa yhdyskuntia. Kun monimuotoiseen luontoon perustuvat terveyshyödyt otetaan vakavasti, kustannussäästöt voivat olla suuret. Lähestymistavan tulee olla positiivinen. Miten korostaa luonnon tarjoamaa terveyttä pelkän riskien välttelyn sijasta? On tuettava sellaisia ympäristöön ja elintapoihin vaikuttavia toimenpiteitä, jotka riittävän turvallisella tavalla vahvistavat immuunitoleranssia. On luotava ennakkoluulottomia yhteistyön rakenteita tutkimukseen ja käytännön toimiin. Lääketieteen asiantuntijoilla on tässä keskeinen vaikuttamisen paikka.”

Niin on! Toivotan menestystä ennakkoluulottomien yhteistyön rakenteiden luomiseen. Samoin myös poikkitieteelliseen tutkimustoimintaan ja moniammatillisen hoitosysteemin ja terveyden edistämisen kehittämiseen sekä siihen, että myös terveyspalvelujen käyttäjät, kansalaiset otetaan mukaan.

Samassa luontoveneessä me kaikki seilaamme maailmankaikkeuden virtaa, milloin ylös, toisinaan taas alas.

Lähteet

Tari Haahtela, Ilkka Hanski, Leena von Hertzen, Pekka Jousilahti, Tiina Laatikainen, Mika Mäkelä, Pekka Puska, Kari Reijula, Kimmo Saarinen, Erkki Vartiainen, Tuula Vasankari ja Suvi Virtanen 2017. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2017;133(1):19-26.

Lehtonen Johannes 2011. Tietoisuuden ruumiillisuus. Mieli, aivot ja olemassaolon tunne. Bookwell. Porvoo.

Nagel, Thomas, 2012. Mind & Cosmos. Why the Materialist Neo-Darwinian Conception of Nature is Almost Certainly False. Oxford University Press. New York. Nagel, Thomas, 2014 Mieli ja Kosmos. Miksi materialists-darwinistinen luontokästys on lähes varmasti epätosi. Basam Books. Tallinna. Linkki.

Kommentit blogiin omalla nimellä

talvisaariHyvät lukijat, olkaa hyvä ja kommentoikaa blogikirjoituksia avoimesti omalla nimellänne. On alkanut tulla ikävää vihapuhetta kommentteina. En julkaise tästä lähtien tekstejä, joissa ei ole kirjoittajan nimeä. Myöskään asiattomat kirjoitukset eivät tule julki.

Sen sijaan kaikki, kovaakin kritiikkiä sisältävät kirjoitukset, joissa  kritiikki edes jollakin tavalla perustellaan ja joissa on kirjoittajan oikea nimi, julkaisen.

Avoin keskustelu on erittäin tärkeää. Uskon, että se on avain turhien ristiriitojen hälventämiseen,  keskinäisen ymmärryksen rakentamiseen ja myötätunnon lisäämiseen.

Ymmärrän kyllä, että kirjoituksiini (ja valitettavasti myös minuun henkilönä) kohdistettu vihapuhe mahdollisesti siirtyy muille foorumeille. Tästä olen tietysti hyvin surullinen.

Toivon kuitenkin, että asiallisuus säilyy sentyyppisenä kuin se on ollut tähänastisessakin kommentoinnissa.

Ystävällisesti

Liina/Pauliina Aarva

Kokemuksia täydentävistä hoidoista -tutkimus

Elämän energiaverkko

Oletko joskus käyttänyt täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja? Haluaisitko osallistua tutkimukseen? Olen aloittanut aineiston keräämisen tutkimukseen, jonka tarkoitus on lisätä tietoa täydentävien hoitojen käytön syistä Suomessa sekä ymmärrystä näiden hoitojen paikasta ihmisten arjessa ja niiden asemasta suhteessa terveydenhuoltojärjestelmään.

Kertomalla oman tarinasi olet mukana hankkeessa. Jos kiinnostaa, katso ohjeet linkistä

https://liinanblogi.com/osallistu-tutkimukseen/

Aineiston keruun ajanjakso on 11.5. – 31.8.2016.

Mikäli aineistoa eli käyttäjien kirjoituksia heidän kokemuksistaan kertyy riittävästi, tuloksia suunnittelen voivani julkaista (myös tässä blogissa) vuonna 2017 keväällä. Syyskuussa 2016 kerron, kuinka paljon kirjoituksia on tullut.

Mukavaa kesää. Kirjoittele. https://liinanblogi.com/osallistu-tutkimukseen/

Kiitos.

Pauliina Aarva

Luento Forum Humanumissa 27.4.

Pisaroita helmia

Luento: Tietoisuus, energia ja parantuminen

Aika: Keskiviikko 27.4. 2016  klo 18.00

Paikka: Porthanian sali III, Yliopistonkatu 3, Helsinki

Miten tietoisuus ja energia liittyvät terveyteen ja hyvinvointiin? Mieli, sielu ja tunteet ovat tärkeitä kaikessa hoitamisessa. Kehomieli-ajattelussa ne ymmärretään parantavaksi ja energisoivaksi tietoisuuden ”lääkkeeksi”.

Tämä käsitys ei ole ristiriidassa biolääketieteellisen hoitamisen kanssa, vaan täydentää sitä. Parantuminen kun ei ole vain fyysinen, vaan myös psyykkinen, sosiaalinen ja joskus spirituaalinenkin prosessi.

Luennoitsija: Pauliina Aarva  on tietokirjailija, vapaa tutkija ja terveyden edistämisen dosentti Tampereen yliopistossa. Hän tutkii täydentäviä ja vaihtoehtoisia terveysnäkemyksiä.

Kirja: Parantavat energiat. Myyttistä ja tutkittua tietoa täydentävistä hoidoista. Basam Books – Viisas elämää. 2015

Luennon jälkeen keskustelua. Tervetuloa.

Järjestäjä: Forum Humanum: http://www.forumhumanum.fi/

Parantavat energiat -haastattelu

Kukka ja oksaViikko sitten keskiviikkona toimittaja Mili Kaikkonen teki haastattelun Radio Helsingin suorassa keskusteluohjelmassa Vaiheessa. Puhuimme syyskuussa ilmestyvästä kirjastani ”Parantavat energiat – myyttistä ja tutkittua tietoa täydentävistä hoidoista”.

Kirja käsittelee samoja epävirallisen terveydenhoidon teemoja, joista olen tässä blogissakin kirjoittanut, mutta siinä on myös tuoretta tutkimustietoa sekä potilaiden omakohtaisia kertomuksia hoitokokemuksistaan.

Haastattelussa ehdittiin käsitellä vain muutamaa teemaa. Se antaa kuitenkin yleiskuvan siitä, millainen kirja on tulossa.

Olen parhaillaan tekemässä tekstiin viimeisiä korjauksia eli luen taittovedosta.

Tässä linkki haastatteluun: https://www.radiohelsinki.fi/podcast/35435/?Vaiheessa-ohjelmassa+otettiin+selv%C3%A4%C3%A4+vaihtoehtohoidoista

Parantavat energiat on tietokirja, jossa kerrotaan mitä vaihtoiset eli täydentävät hoidot ovat. Teos murtaa ennakkoluuloja ja valottaa, millaista näyttöä tieteen keinoin on saatu energia- ja muiden täydentävien hoitojen terveysvaikutuksista. Viisi käyttäjää kuvailevat, miten nämä hoitomuodot ovat auttaneet liikenneonnettomuudesta ja syöpähoidoista johtuneiden kipujen, väsymysoireyhtymän, allergiaoireiden ja masentuneisuuden vähenemisessä.

Joka kolmas suomalainen käyttää täydentäviä hoitoja, vaikka terveydenhuolto hyljeksii niitä. Niinpä potilas, vaikka täydentävä hoitotapa on häntä auttanut, vaikenee asiasta lääkärin vastaanotolla. Miksi? Kirjassa etsitään tähän vastauksia. Siinä avataan myös myyttien, enkeleiden, plasebon, myötätunnon ja rakkauden parantavia vaikutuksia.

Olisiko nyt jo aika avoimelle ja ennakkoluulottomalle keskustelulle toimiviksi  osoitettujen  täydentävien hoitojen paikasta terveydenhuollossa? Ristiriidasta virallisen ja epävirallisen hoitamisen välillä ei hyödy kukaan – ei ainakaan tavallinen kansalainen ja potilas.

Tervahaudan sytytys Narvassa

Narvan markkinat

Kesäretki 1.

Narvan markkinoilla sytytettiin eilen tervahauta. Haudan uumenista alkaa huomenna tippua tuoretta tervaa.

Tämä Suomen ”kulta” oli 1500-luvulta 1900-luvun alkuun maamme erittäin merkittävä vientituote. Maailman, erityisesti Englannin laivoille terva oli välttämätöntä, jotta ne pysyivät lahoamatta purjehduskelpoisina mahdollisimman kauan.

Esimerkiksi Oulun tervaporvarit lastasivat vuosittain tuhansia tynnyreitä tätä kallisarvoista mustaa tököttiä laivoihin ulkomaille vietäväksi. Terva oli laivanrakennuksessa välttämätöntä ja sitä käytettiin puun suoja-aineena kaikenlaisessa rakentamisessa. Vielä 1950-luvulla suksia tervattiin.

Tervahaudan rakentaminen

Tervahaudan viimeistelyä Narvan markkinoilla 8.7.2015. Vasemmalla tervamestari Tapani Huttunen ja työssä kaksi muuta tervanpolttajaa.

Narvan markkinat ovat myös todella vanha asia. Vesilahden Narva on ollut kansainvälinen markkinapaikka jo keskiajalla, mutta  joskus 1700-luvun lopulla markkinat siirrettiin Tampereelle, koska ne aiheuttivat Narvassa niin paljon järjestyshäiriöitä. Markkinaperinne herätettiin uudelleen henkiin 50 vuotta sitten. Nyt markkinoita pidetään viiden vuoden välein.

Kävin P:n kanssa eilen päivällä katsomassa tervahaudan viimeistelytöitä. Joukko narvalaismiehiä kasasi hautaan pohjalle kerättyjen tervaksien päälle savipitoista maata (kuvassa puiden päällä näkyvä savikerros), olkia ja päällimmäiseksi tuhkan ja hiilen seosta.

Vesilahden seurakunnan kirkkoherra Harri Henttinen siunasi tervahaudan ja markkinat.

Vesilahden seurakunnan kirkkoherra Harri Henttinen siunasi tervahaudan ja markkinat.

Eilen illalla tervahauta juhlallisesti siunattiin ja sytytettiin. Juhlapuheessaan tieto- ja luontokirjailija Juha Kuisma kertoi, että suomalaista tervaa myytiin Ruotsin vallan aikana Ruotsin merkin alla. Homma kulki siten, että suomalaiset tervatynnyrit laivattiin Tukholmaan (kaikki Suomen ulkomaankauppa kulki silloin Tukholman kautta), jossa niihin lyötiin leima ”Tukholman tervaa” ja siinä silmänräpäyksessä tynnyrin hinta tuplaantui! Ruotsalaisiltahan  kaupankäynti sujui.

Kyllä se syttyy.

Kyllä se syttyy.

Tervamestari Huttunen ja palava hauta.

Tervamestari Huttunen ja palava hauta.

Hyvin palaa.

Hyvin palaa.

Tervahauta ja liekkejä.

Kiitokset narvalaisille hienosta illasta!

Seuraava kesäretki kotimaassa suuntautuu Torronsuolle.