Terveydestä, tieteestä, arvoista, ihmisestä
Kirjoitus ja kuva: Kati Sarvela Hypnoosilla ja tietoisella hyväksyvällä läsnäololla (mindfulness) on joitakin eroja, mutta paljon myös päällekkäisyyttä. Kummankin menetelmän terveyshyödyistä on selkeää näyttöä. Suurin ero lienee niiden historiallisissa juurissa. Seuraavassa esitän omia havaintojani niiden eroista ja yhtäläisyyksistä. Mindfulnessin juuret on idän buddhalaisissa perinteissä, vaikka on myös mindfulnessin edustajia, jotka nojaavat alun alkaen vain länsimaiseen…
Lääketieteen opiskelijoille opetetaan mindfulnessia Biomedicumissa Helsingissä. http://www.biomedicum.fi/index.php?page=3780&lang=1 Mindfulness on harjoitusmenetelmä, joka luetaan Kansainvälisissä CAM-luokituksissa täydentäviksi kehomielihoidoiksi. Sen juuret ovat muinaisissa idän filosofisessa ja uskonnollisissa traditioissa, buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa. Perusajatus siinä on se, että keho ja mieli hahmotetaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka tyyntymistä, hiljentymistä ja tietoista, arvostelematonta läsnäoloa harjoittamalla parannetaan hyvinvointia. Terapiakäytännöksi länsimaissa harjoituksen sen toi amerikkalainen lääketieteen…
Istuin lounaspöydässä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Keskustelimme muun muassa "uskomushoidoista", joiksi lounaskumppani A määritteli hoitomuodot, joiden vaikutuksista ei ole tieteellistä tutkimusnäyttöä. Kysyin, tarkoittaako se A:n mielestä samaa kuin CAM (Complementary and Alternative Medicine) eli täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot, joka on kansainvälisen ja suomalaisen tutkijayhteisön käyttämä termi. No, niitähän ne yleensä ovat. Ainakin niin kauan, kuin niistä…
Eilinen Anne Flinkkilän vetämä Inhimillinen tekijä avasi uudella tavalla terveydenhuollon maailmankuvan vähittäistä muutosta. Lääkäri Anu Raevuori, jonka mindfulness-tutkimusta käsittelevä katsausartikkeli julkaistiin loppuvuonna 2016 Duodecim-lehdessä, puhui järkeviä. ”Miksi olen kiinnostunut mindfulness-asioista? Koen sekä henkilökohtaisesti että lääkärin näkökulmasta että on kauhean tärkeätä, että meidän lääketiede kehittyy siihen suuntaan että ihminen nähdään kokonaisvaltaisesti”, Anu Raevuori sanoi eilisessä (8.2.2017) Inhimillisessä tekijässä.…
Metsän valo.Vihdoinkin. Vielä kymmenen vuotta sitten tämä ei olisi ollut mahdollista. Mutta Suomikin muuttuu, tosin hitaasti. Kansanterveysjärjestö Folkhälsan ja Helsingin yliopisto alkavat ensi syksynä tutkia, edistävätkö tietoisuustaidot (englanniksi mindfulness) lasten ja nuorten mielenterveyttä.Tietoisuustaitoja tutkitan HS 18.2.2014.Tietoisuustaidot ovat meditaatiota, joka taas pohjaa itämaiseen jooga- ja/tai zenfilosofiaan mielen ja kehon yhteistoiminnasta ja keskittymisen ja…
Read More "Meditaatiota tutkitaan kouluissa. Hyvä, Folkhälsan!"
Tietoisuustaidoilla (mindfulness) on nyt kysyntää. Sitä käytetään erityisesti stressin hallinnassa. Yritysvalmennuksessakin sovelletaan mindfulnessin periaatteita. Koulutusta järjestetään nykyisin runsaasti eri puolilla Suomea. Mindfulness tarkoittaa meditaatiota. Se voidaan suomentaa tietoiseksi hyväksyväksi läsnäoloksi. Käsitteen otti käyttöön amerikkalainen Jon Kabat-Zinn, joka jalosti 1980-luvun alussa mindfulness-metodin muinaisista buddhalaisista käytännöistä. Vanhoista itämaisista traditioista saatiin siis nykymaailmaan soveltuva meditaatiotekniikka. Liikunnan filosofi, dosentti Timo Klemolan tuore kirja…
Punainen syysvaahtera keltaisen koivun edessä. Joskus tulee tilanteita, joissa tietää, miten pitää toimia, vaikka ei tiedä, miksi pitää toimia juuri sillä tavalla. Kysymys on intuitiosta, joka kertoo paljon, jos sitä ryhtyy havainnoimaan. Intuitiivinen havaitseminen on sellaista asioiden hahmottamista, joka ei perustu järkisyihin ja loogiseen päättelyyn, ei muistoihin tai menneisyyden tapahtumien perusteella tehtyihin…
Tästä maanantaista tulee hyvä päivä! Teen siitä mukavan riippumatta säästä, rästiin jääneistä töistä ja eteeni ilmaantuvista huolista. Luin nimittäin viikonloppuna Barbara Fredicksonin kirjan Positivity (2011), jossa Pohjois-Carolinan yliopiston psykologian professori kertoo positiivisten tunteiden ja ajatusten voimasta. Kirjoittaja on omistautunut myönteisyyden tutkimiseen. Aloittaessaan alan pioneerina 1990-luvulla stressitutkimus oli vilkasta ja kielteisten tunteiden ja sairastumisen välistä yhteyttä…
Pöytä on katettu helmikuussa 2012 mökillä Narvassa. Uusimmassa Suomen Joogalehden numerossa (1/2012) on kaksi kiinnostavaa kirjoitusta joogasta ja terveydestä. Heidi Viheriälä kertoo elämästään 31-vuotiaana saamansa aivoinfarktin jälkeen. Joogan avulla hän kuntoutui ja ohjaa nyt harjoituksia vammaisryhmille ja vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä. Virve Repo kuvaa joogan rantautumista Suomeen 1960- ja 1970-luvuilla. Tuolloin käytiin kiivasta…
