Myönteinen maanantai ja positiivisuuden voima

Tästä maanantaista tulee hyvä päivä! Teen siitä mukavan riippumatta säästä, rästiin jääneistä töistä ja eteeni ilmaantuvista huolista.  Luin nimittäin viikonloppuna Barbara Fredicksonin kirjan Positivity (2011),  jossa Pohjois-Carolinan yliopiston psykologian professori kertoo positiivisten tunteiden ja ajatusten voimasta. Kirjoittaja on omistautunut myönteisyyden tutkimiseen.

Aloittaessaan alan pioneerina 1990-luvulla stressitutkimus oli vilkasta ja kielteisten tunteiden ja sairastumisen välistä yhteyttä tutkittiin paljon. Myönteisyyden tutkimus on sittemmin vilkastunut. Fredrickson painottaa, että uusin tieteellinen näyttö osoittaa, että myönteisyys ei ainoastaan heijasta menestystä ja terveyttä, van se myös tuottaa niitä. Positiiviset kokemukset, teot, ajatukset ja tunteet vaikuttavat siis koko elämään. On osoitettu, että tunteet toimivat jonkinlaisena sysäyksenä toiminnan suuntaamisessa.

Kirjoittaja kuitenkin varoittaa tekopirteydestä, teennäisestä myönteisyydestä ja pakonomaisesta hauskuudesta. Ne ovat lähes yhtä haitallisia kuin jatkuva vihaisuus ja ärtyneisyys. Keinotekoinen hymyily ja muka-ystävällisyys ovat enemmän haitaksi kuin hyödyksi.

Eheyttävä myönteisyys merkitsee sitä, että syvällä sydämessäsi tunnet iloa, kiitollisuutta, seesteisyyttä, kiinnostusta, innostuneisuutta, toivoa, kunnioitusta, itsekunnioitusta, hilpeyttä ja rakkautta. Nämä avaavat mieltä ja tutkimusten mukaan auttavat hahmottamaan paremmin kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä. Ne poistavat turhia rajoja ”minän” ja ”muiden” väliltä, jolloin ymmärrys kanssaihmisiä kohtaan kasvaa ja syvenee. Tarve eristäytyä tai pönkittää ”minää” arvostelemalla muita vähenee.

”Heartfelt positivity” eli sydämen tasolla tunnettu myönteisyys jättää sydämesi oven avoimeksi hyvyydelle, totuudelle ja kauneudelle. Jos sydän ei ole avoin, me yksinkertaisesti kieltäydymme luottamasta oman olemuksemme syvimpään hyvään perustaan silloinkin, kun olemme tietoisia ongelmiemme syistä ja vaikka työskentelemme parantaaksemme menneisyytemme aiheuttamia haavoja. Kun sydän ei ole avoin,  kieltäydymme elämästä ja rakastamasta nykyhetkessä. Unohdamme elämässä keveyden. Fredrickson lainaa tuntematonta ajattelijaa:

Ihmiset ajattelevat että enkelit lentävät koska heillä on siivet.

Mutta enkelit lentävät koska he suhtautuvat itseensä kevyesti.

Ihmisluontoon kuitenkin kuuluvat  myös kielteiset tunteet. Turhan usein negatiivisuus ryöpsähtelee  meistä ulos kontrolloimattomasti. Kielteiset ajatukset voivat syntyä pitkinä ajatusten assosiaatioketjuina ja lopulta täyttävät mielen ei-toivottuina negatiivisina tunteina. Silloin olo on kurja ja päänsisäinen puhe painostavaa.  Näin ollen voi olla houkuttelevaa lakaista ikävät aisat maton alle eli tukahduttaa negatiiviset tunteet.

Tämä kuitenkin kostautuu ja voi moninkertaistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kärsimystä. Tukahduttaminen ja piilottaminen nimittäin vievät henkisiä voimavaroja ja rajoittavat koko tunnearsenaalia. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta on siis osoitettu, että olemalla avoin omille negatiivisille puolilleen on terveellisempää kuin niiden sulkeminen tietoisuudestaan. Jokaisessa ihmisessä kun kuitenkin on myös kielteisyyttä.

Mindfullness – tietoisuustaidot

Toinen kiinnostava tutkimuksin testattu asia on se, että itsessämme olevia negatiivisia piirteitä voidaan pitää aisoissa meditaation avulla. Fredrickson kuten monet muutkin amerikkalaiset tutkijat käyttävät sanaa mindfulness, jolla tarkoitetaan huomion kiinnittämistä erityisellä tavalla: keskittymällä tähän hetkeen ilman arviointia ja arvostelua. Kun tullaan tietoisemmaksi juuri nyt olevasta itsen tilasta, sisäiset mielen liikkeet ja tunteet alkavat nousta pintaan. Niiden tarkastelu puhtaina, paljaina ilman arviointia laajentaa mieltä.

Buddhalaisen ajattelun mukaan tavanomaiset ajatukset ovat kuin joen uoma ja tunteet kuin joki.  Meditoidessa keskitytään olemiseen ja sen tarkkailuun ilman minkäänlaista arviointia. Tunteiden joki saa virrata vapaana ja meditoija vain tarkastelee sitä, ei takerru mihinkään esiin pulpahtavaan ajatukseen tai tunteeseen.

Meditaatiossa mieli  ikään kuin tyhjennetään turhasta ja annetaan tilaa sisäiselle viisaudelle.  Psykologi ja terapeutti Tapio Malinen (2011)  koskettelee buddhalaisen psykologian kahta keskeistä käsitettä ei-minää ja tyhjyyttä. ”Tyhjä minä” ei Malisen mukaan tarkoita, ettei mitään olisi olemassa. Se viittaa vain siihen, ettei ilmiöillä – ei edes minällä –  ole erillistä, riippumatonta todellisuutta. Niiden pysyvä, ontologinen tila on ”tyhjä”.  Kun konteksti eli asiayhteys tai tilanne muuttuu, myös ”minä” muuttuu – tai tarkemmin: kontekstissaan oleva ”minä” on jatkuvasti muuttuva prosessi. Kun olemme tietoisesti ja hyväksyen läsnä nykyhetkessä, ei ole olemassa erillistä ”tietäjää” ja ”tiedon kohdetta”, vaan pelkkä tietämisen prosessi, joka me olemme. Olemme maailma, oleva, niin kuin se toteutuu olemisessaan.

Malinen tulkitsee tyhjyys-kysymyksen  niin, että kun minät ovat tyhjiä ja nousevat esiin vastauksena välittömään kokemukseen, olemme kaikki läheisesti yhteydessä toinen toisiimme. Oivaltaessamme että syvin olemuksemme onkin tyhjä ja elämämme nousuineen ja laskuineen on vain tämän ”sellaisuuden” erilaisia ilmenemismuotoja, voimme suhtautua asioihin keveämmin ja jopa levätä olemisemme perustassa. Tämä tarkoittaa sitä että emme koko ajan luo mielessämme harhakuvaa keskenään vastakkaisista minästä ja tuosta ulkopuolisesta maailmasta. Kannattaa lukea Malisen kiinnostava artikkeli ja/tai katsoa tämä http://www.youtube.com/watch?v=Wjl4t161zl8

Meditaatio on taitolaji

Harjoittelemalla voi oppia tarkastelemaan mielensä sisältöä tyynesti ja reagoimatta. Tämä avaa mieltä. Kun laajentuneeseen mielenmaisemaan yhdistetään avoimen sydämen vastaanottamat ja välittämät myönteiset tunteet, ihminen kehittyy täydemmäksi ihmisyydessään, rakastavammaksi ja hyväksyvämmäksi.  Tämä ei tietenkään tapahdu hetkessä, viikossa, kuukaudessa tai kahdessakaan. Meditaatio on taito, jota pitää harjoitella, mieluummin säännöllisesti. Joku oppii taidon kirjoista lukemalla, toiset tarvitsevat opastajan tai jonkin kurssin tai molempia.

Meditaatiosta on vahvaa tieteellistä näyttöä niin fyysisen kuin mielen terveyden edistäjänä. John Kabat-Zinn oli ensimmäisiä länsimaisia tutkijoita 1980-luvun alussa, joka jalosti mindfulness-psykologian muinaisista buddhalaisista käytännöistä.   Suomessa professori Lauri Rauhala kirjoitti meditaatiosta jo vuonna 1986  julkaistussa teoksessaan, mutta silti meditaation hyödyt eivät vielä oe laajasti terveydenhuollon suunnittelijoiden  tiedossa. Meillä on kuitenkin jo aika paljon lääkäreitä, sairaan-, terveyden- ja lähihoitajia, erilaisia terapeutteja ja täydentäviä hoitajia, jotka soveltavat meditaatiotekniikoita työssään. Tapio  Malinen kouluttaa buddhalaisesta psykologiasta.  Uudet tuulet puhaltavat.

Jooga on meditatiivista. Shamaanimatkalla totunnainen sisäinen puhe saa uuden muodon. Luonnossa kävely ja laulaminen tyhjentävät turhaa päänsisäistä keskustelua. Jokaisella on tapansa meditoida, oleskella mielen hiljaisuudessa.

Minä menen tänään metsäkävelylle ja joogaan. Juuri nyt tunnen syvää kiitollisuutta kaikesta hyvästä mitä elämä on minulle lahjoittanut.

Sinullekin tulee hyvä päivä luitpa tätä minä viikonpäivänä tahansa: mahtava maanantai,  taivaallinen tiistai, kiva keskiviikko, toiveikas torstai, persoonallinen  perjantaita, luova lauantai ja  sydämellinen sunnuntai!

Kirjallisuutta

Fredrickson Barbara (2011) Positivity. Oneworld Publiations. Oxford.

Kabat-Zinn Jon (2008) Kehon ja mielen viisaus. Tietoisen läsnäolon parantava voima. Cosmoprint . Basam Books.

Malinen Tapio  (2011) Mikä helpotus: minua ei ole! – ei-minästä ja tyhjyydestä psykoterapiassa. Perheterapia-lehti 2/2011. http://personal.inet.fi/yritys/tathata/artik_suom/mika_helpotus.htm

Rauhala Lauri (1986). Meditaatio. Otava.

©Liina Keskimäki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s