Terveellinen mänty – kaunis ja pyhä

Männikkö

Männyt ovat hienoja katsella, hyväntuoksuisia ja henkeviä. Puu on myös terveellinen. Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville, että männyn sisäoksauutteesta eristetyt polyfenolit hidastivat syöpäsolujen kasvua. Havupuut ovat monella tavalla terveellisiä. Tutkija Lauri Polarin mukaan ne tuottavat valtavan määrän muitakin yhdisteitä, joita kuitenkin hyödynnetään niukasti.

Ennenkin mäntyä on arvostettu. Nälkäkausina Suomessa on syöty pettuleipää. Ensimmäiset havainnot petun käytöstä on tehty jo 1600-luvun lopulla. Sitä käytettiin suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla, kansalaissodan aikana 1918 ja vielä 1920-luvullakin.

Pettu on männyn kuoren alla oleva nilakerros. Se kaavittiin rungosta ja kuivatiin, jonka jälkeen siitä saatiin pettujauhoa. Rukiiseen sekoitettuna siitä tehtiin leipää, jossa oli ”puolet petäjäistä”. Pettuleipä todennäköisesti pelasti suuren joukon suomalaisia nälkäkuolemalta.

P1040013

Kuusikin on terveyspuu.

Sen pihkaa on perinteisesti käytetty ihottumien ja haavojen hoitoon. Moderni lääketiede on kehittänyt pihkavoiteenkin, josta Arno Sippinen väitteli muutama vuosi sitten. Kirjoitin aiheesta jutussa Kuusen pihka muuttui uskomushoidosta tieteelliseksi.

Koivusta saadaan virkistävää mahlaa, jota jo myydään ulkomaillekin. Mahlan terveyshyötyjä ei tietääkseni vielä ole juurikaan tutkittu. Aihetta olisi.

Kun vielä muistetaan, miten suuri merkitys metsässä liikkumisella on fyysiselle ja mielen terveydelle, voimme olla kiitollisia siitä, että meillä Suomessa on niin paljon metsiä.

Mistähän juontuvat sanonnat ”metsään meni” tai ”nyt meni päin mäntyä”, siis väärin, huonosti tai epäasiallisesti? Ehkä sanonnat tulevat urbanisoitumisen alkuajoilta, jolloin metsä edusti primitiivisyyttä ja vanhanaikaisuutta vastakohtana kaupunkien moderniudelle.

Nykyään jo onneksi ymmärretään, että metsä on ihmiselle erittäin tärkeä. Se hengittää elämää. Antaa meille lahjojaan, marjoja, sieniä ja muuta terveellisiä nautittavia. Metsä on kauneutta. Siinä voi aistia jopa pyhyyttä.

Lauri Polarin tuoreen väitöskirjatyön tiivistelmä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s