Linnuilla tuntuu olevan kovin paljon sanottavaa tänä aamuna. Titityy. Tsitsi. Wiuwiu. On korkeaa siritystä ja hieman matalampaa visertelyä. Järveltä kantautuu tööttäilyä, pluritusta ja vaakuntaa (siellä on mm. kaksi joutsenta). Metsä ja järvi soivat. Seison pikkuisen mökin pihamaalla avarassa lintukonsertissa. Kauan sitten istuttamani narsissi nyökyttelee keltaista päätään, kun lausun sille Kai Niemisen runon: ”olen aina vähän…
Avainsana: kukat
San Franciscon kukkaloistoa
San Franciscon Golden Gate Park, yksi maailman suurimmista ihmisen rakentamista puistoista on kaupungin ylpeys. Yli 400 hehtaarin alueelle on useiden puurahojen lisäksi mm. taidemuseo ja luonnonhistoriallinen museo. Siellä on myös monipuolisia urheilumahdollisuuksia. Kaupunkilaisten rakastaman puiston kasvitieteellisessä puutarhassa ja japanilaisessa teepuutarhassa vierähtää turistiltakin helposti koko päivä. Golden Gate Parkin maaliskuisia värejä:
Lenkillä levadalla – jumalanpalveluksessa ulkosalla
Pakkaamme reppuun banaaneja, pähkinöitä, voileipiä ja vettä. Levadakävely voi alkaa. Näkymä Levada do Nortelta merelle. Portugaliin kuuluva pieni saari Atlantin valtameressä tarjoaa tasalämpöiset olot ympäri vuoden niin matkailijoille kuin hedelmien, vihannesten ja kasvisten viljelyllekin. Koskaan ei ole kylmää, mutta ei kovin kuumaakaan. Jos lomaltaan etsii hiekkarantoja ja biletystä, kannattaa mennä johonkin…
Read More "Lenkillä levadalla – jumalanpalveluksessa ulkosalla"
Helvetti piipittää hetken
Helvetin portti Helvetinjärven kansallispuistossa. Oletko käynyt Helvetissä? Jos olet, niin tiedät, että siellä on linnunpönttö. Käyn sisään portista. Männyt, koivut, kuuset ja muut metsän puut reunustavat Helvetinjärven jyhkeitä kallioita. Päänähtävyys Helvetinkolu vaikuttaa kyllä vaatimattommammalta kuin odotin. Netistä tsekattuani olin näet luonut ennakkoon päässäni paljon näyttävämmän kolun kuin tämä railo on. Runsaan metrin…
Talvi valui viemäreihin
Sade litisee katuun. Ränneissä ropisee. Talven viimeinenkin lumi märkänee, valuu viemäreihin, häipyy ojiin. Kohta kadut, puistot, metsät ja pellot nauttivat kevään lämmöstä. Nyt seison vesilätäkössä. Tekisi mieli ottaa kumisaappaat pois ja kokeilla miltä rapakko tuntuu paljaissa jalkapohjissa. En sitä tee, koska voitaisiin luulla kummalliseksi. Ja lapselliseksi. Sitä paitsi on aika kylmä. Jään haara-asennossa ihmettelemään lammikkoa varpaat kuivina.…
Nykysymbolisti metsässä
Luontosymbolisti menee ja viettää metsässä alasti neljä päivää ilman ruokaa ja mitään välineitä (Bare necessities). Vuolee käsipelillä tukin lastuiksi vanhassa puusepän verstaassa. Upottautuu suohon ja kuvaa siinä itseään (Self-portrait on the swamp). Rakentaa itselleen saaren (It´s my island) ja seilaa sillä Thames-joka pitkin (Voyage). Ihan käsittämätöntä. Ihailtavaa. Sata vuotta sitten symbolismin maisema näytti todellakin erilaiselta…
Maisema – elämän metafora
Alphonse Osbert. Iltaruno. Kohtaan elämän vertauskuvia. Näen kummallisia, satumaisia puita. Pilvet muistuttavat ihmeolentoja. Taiteilijansisäisin silmin nähty luonto on täynnä voimakkaita taianomaisia värejä. Lumottu metsä nielaisee valon syvälle puiden taakse. Alakulon takana hohtaa salaperäisesti kirkkaus. Illan hämärä ja tummat, utuiset hetket muuttuvat jonkinlaiseksi rajatilaksi. Siinä katsoja tekee valintoja, tulkintoja nähdystä ja koetusta. Tältä…
Levadoilta ladulle. Paluu Pohjolaan. Madeira päivä 7
Mitä Madeiran viikko antoi talvi-ihmiselle? Ensinnäkin levadasaarella patikoidessa sai kosketuksen ihmisen kekseliäisyyteen ja veden tärkeyteen. Levada virtaa koskena. Satoja vuosia sitten oivallettiin, että sateisesta saaren pohjoisosasta voi ohjata vettä virtaamaan kuivaan etelään. Toiseksi, käveleminen Madeiran metsissä, vuorilla ja kylissä elvytti jalkoja ja ajattelua. Nämä kaksi ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Jos oikein…
Read More "Levadoilta ladulle. Paluu Pohjolaan. Madeira päivä 7"
Talviunilla
Kuusi, kynttilöinään lumi, henkii pohjoista lämpöä, talven tummaa, suojaavaa energiaa. Torkahdin toiseen maailmaan. Itsenäisyyspäivänä laskeuduin yöpuulle. Olen siis vedellyt talviunia jo viikon. Tunnen nyt nukkuvani lumisessa metsässä. Uinun utuista horrosta, syvää ja ravitsevaa pimeän ajan lepoa. Kuusen alla, oksien suojassa olen turvassa maailman melskeeltä. Metsän henget vartioivat talviuntani. Kuusen alle piiloon.…
Marraskuun kuusi- ja mäntyruno
Joulu on jo ovella... Runoraadin uusinnassa tänään Helena Kallio esitti runonsa Kysy kuusilta…. kysy kuusilta ne tietävät kaiken syleilevät mielesi tummiin tarhoihinsa, pyörittelevät kysymystä tuuheassa, humisevassa pesässään, käsivarsilta käsivarsille, nojaavat korkeat päänsä yhteen, tanssivat hitaana rivinä tuulen raakaa laakaa vastaan ja toivottavat tervetulleeksi, menneeksi kaiken, kaiken, eivät povaa mitään, sano turhaan…