Mindfulness on nyt muotia

Tietoisuustaidoilla (mindfulness) on nyt kysyntää. Sitä käytetään erityisesti stressin hallinnassa. Yritysvalmennuksessakin sovelletaan mindfulnessin periaatteita. Koulutusta järjestetään nykyisin runsaasti eri puolilla Suomea.

Mindfulness tarkoittaa meditaatiota. Se voidaan suomentaa tietoiseksi hyväksyväksi läsnäoloksi. Käsitteen otti käyttöön amerikkalainen  Jon Kabat-Zinn, joka jalosti 1980-luvun alussa mindfulness-metodin  muinaisista buddhalaisista käytännöistä. Vanhoista itämaisista traditioista saatiin siis nykymaailmaan soveltuva meditaatiotekniikka.

Liikunnan filosofi, dosentti Timo Klemolan tuore kirja Mindfulness (2013) suhtautuu jonkin verran kriittisesti koulutukseen ja valmennukseen, jolla pyritään nopeisiin tuloksiin ja suoraan hyödyntämään tietoisuustaitoja esimerkiksi työelämässä. Muutoksia ei tule jonkin kurssin tuloksena, vaan siiten, että meditaatioharjoitukset sulautetaan jokapäiväiseen elämään, tavalliseen arkeen.

Kehomieli

Suomen kielessä ei ole sanaa kuvaamaan ei-dualistista (ei-kaksijakoista) ymmärrystä ihmisestä. Yleisesti ajatellaan, että keho on keho ja mieli on mieli. Ne ovat erillään ja eri asioita.

Klemolan mielestä mindfulnessissa on kysymys kehomielestä, jonka harjoittaminen tarkoittaa kehomielen erilaisten prosessien hidastamista niin, että syntyy aikaa tulla tietoiseksi itsestään, kehomielestään ja ympäristöstään. Se on kehollista meditaatiota, jota on harjoitettava säännöllisesti ja pitkän aikaa, jotta muutoksia ilmaantuu.

Kehomieli-meditaatiolla on vuosituhantiset perinteet. Kabat-Zinn ei todellakaan keksinyt sitä, vaan se juontuu muinaiseen idän joogafilosofiaan ja buddhalaiseen käsityksen ihmisen ja maailman ykseydestä. Samoista asioista kertovat muinaiset shamanistiset perinteet.

Ihmisen kahtiajako ruumiiseen ja sieluun tehtiin paljon myöhemmin, antiikin aikana, jolloin filosofi Platon kirjoitti tästä. Myöhemmin 1600-1700 -luvuilla Descartesin filosofian ja valistuksen nousun myötä dualistinen ajattelu edelleen vahvistui. Meidän maailmamme jatkaa samalla linjalla. Nykyisin uskotaan laajasti, että tietoisuus asustaa aivoissa.

Klemola kyseenalaistaa tämän länsimaisen ajattelutavan ja käyttää kehomieli-termiä kuvaamaan ihmiskäsitystä, jossa kehoa ja mieltä/ruumista ja henkeä ei eroteta toisistaan.  Kulttuuriimme juurtunutta dualismia on kuitenkin vaikea ylittää, koska se vaikuttaa kaikessa: niin kielessä, tieteiden jaossa kuin esimerkiksi ihmisen hoitamisessakin.

Mindfulness on siis kehomielen harjoittamista. Siinä on tärkeää suunnata huomio hengitykseen ja sen synnyttämään liikkeeseen kehossa. Hengityksen avulla ja kautta voidaan siirtyä kohti sisäistä maailmaa, kohti tietoisuutta.

Kuusi aistia

Ihmisellä sanotaan olevan viisi aistia: näkö, kuulo, haju, maku ja tunto. Niiden avulla ihminen elää ja suunnistaa ympäristössään. Intuitiota tai vaistoa pidetään monesti kuudentena aistina. Mindfulness-kontekstissa eli niissä yhteyksissä joissa puhutaan tietoisuustaidoista, kuudes aisti on mieli (jonka osa intuitio on).

Kaikkien aistien avulla voidaan tarkastella tietoisuuden laajaa kenttää. Siihen kuuluvat näkötietoisuus, kuulotietoisuus, hajutietoisuus jne. Tietoisuus ei siis asustakaan vain aivoissa, vaan muuallakin kehossa, juuri siinä kehomielessä, josta Klemola puhuu.

Kehomielen harjoittamisessa pyritään löytämään kokemuksellinen yhteys maailman ja “minun” välillä. Harjoitus onkin itse asiassa ykseyskokemuksen tietoista viljelyä. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä, koska emme ole tottuneet olemaan kehollamme tietoisia. Elämme näet dualistisessa perinteessä: henkisissä asioissa arvostetaan ja kehitetään puhdasta päänsisäistä mieltä. Keho puolestaan saa erityishuomiota fyysisessä toiminnassa, kuten urheilussa.

Huomion harjoitus

Mindfulness on lähellä buddhalaista psykologiaa, jossa yksi tärkeä näkökulma on huomion suuntaamisen taito. Läntisessä psykologiassa ja terapiakeskustelussa siihen on alettu kiinnittää vakavaa huomiota vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana.

Huomion kiinnittäminen on tavallisen ihmisen kielellä sitä, että asia, johon kiinnität huomiosi muuttuu sinulle tärkeäksi. Jos esimerkiksi pidät vuosikausia tiukasti kiinni menneiden vastoinkäymisten ja surujen tuottamasta tuskasta (siis kiinnität niihin koko ajan huomiota), tuskasi suurenee. Jos suuntaat huomion myönteisiin asioihin elämässäsi, niistä alkaa tulla tärkeitä. Elämäsi myönteistyy.

Buddhnalaisesssa ajattelussa negatiivisia juttuja ei kielletä, mutta niiden ei anneta hallita elämää.

Mielen harjoittamisessa ydinasia on juuri huomion suuntaamisen opettelu.

Harjoituksessa ei kuitenkaan edetä niin yksinkertaisesti ja mekanistisesti, että valittaisiin jokin positiivinen kohde ja keskityttäisiin vain siihen.

Perusperiaate mindfulnessissa on, että keskittymällä tähän hetkeen ilman arviointia ja arvostelua tullaan tietoisemmaksi juuri nyt olevasta itsen tilasta. Silloin sisäiset mielen liikkeet ja tunteet alkavat nousta pintaan. Niiden tarkastelu puhtaina, paljaina ilman arviointia laajentaa ajattelua ja avartaa näkökulmaa.

Klemola painottaa kehomielen harjoituksessa huomion kiinnittämistä kuuden aistin kautta saatavaan kokemukseen itsestä ja maailmasta. Harjaantumaton mieli vaeltelee minne sattuu, hyppelehtii kuin jänis pakkashangella. Harjoitus avartaa tietoisuutta.

”Harjoitus tekee meidät tietoisemmaksi kahdesta maailmasta, siitä maailmasta mikä on niin kuin se on ja siitä maailmasta, jonka mieli kuvittelee. Mieli kuvittelee jatkuvasti oman maailmansa, joka usein vastaa huonosti sitä maailmaa, jossa elämme ja tämä ristiriita on monen pahan olon (kärsimys, tyytymättömyys) taustalla”, Klemola kirjoittaa.

Stressin poisto

Mindfulness-pikakurssit eivät ehkä auta kovin paljon mielenterveyden kohentamisessa, mutta voivat antaa kimmokkeen jatkaa meditaatioharrastusta. Meditaation vaikutuksista stressioireisiin on runsaasti tutkimuksia. Sen on todettu pienentävän veren stressihormonien, adrenaliinin ja kortisolin tasoja. Myös itsetuntemus, luovuus, muisti ja oppimiskyky paranevat. Meditaatio vaikuttaa monella tavalla myös aivojen toimintaan.

Kuitenkaan lyhytkurssia onneen, terveyteen ja menestykseen ei ole olemassa. Mutta hyvältä kurssilta voi joskus saada virikkeen opetella takastelemaan ja havaitsemaan maailmaa uudella, laajemmalla tavalla.  Tämä saattaa onnellistuttaa.

Kirjat

Klemola Timo (2013) Mindfulness. Tietoisuuden harjoittamisen taito. Decendo Oy. Saarijärven Offset.

Kabat-Zinn Jon (2008) Kehon ja mielen viisaus. Tietoisen läsnäolon parantava voima. Cosmoprint . Basam Books.

Williams M and Penman D  2011. Mindfulness. A Practical Guide to Finding Peace in A Frantic World. London.