Kauppatavarana terveys -kirjassa mainitaan useaan kertaan ”lääketieteen ulkopuoliset hoidot”. Kirjassa väitetään, että
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa ei ole voimassa lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista”. (Luvussa 10. Hoitojen antamista säätelevät lait).
Lukijalle välittyy Juhani Knuutin uutuuskirjan väitteestä käsitys, että kaikki muut, terveydenhuollon tai muiden organisaatioiden tarjoamat hoitomuodot kuin lääketieteen ”sisäpuoliset” hoidot olisivat joko laittomia tai että niitä ei olisi millään tavalla säännelty ja että muissa Pohjoismaissa asiat olisivat kunnossa, koska k.o. lakeja on.
Tosiasiassa Suomessa on lukuisia lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antajia, kuten sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden hoitotoimintaa säännellään lainsäädännöllisin keinoin.
Kirjan sääntelyä koskevassa luvussa todetaan myös: ”Suomessa Valvira valvoo hoitoja, kun niitä tarjoaa terveydenhuollon ammattikoulutuksen saanut ja rekisterissä oleva henkilö” .
Tämä vaikeuttaa asiakokonaisuuden ymmärtämistä entisestään.
Kysynkin nyt tietävämmiltä lukijoilta, onko onko todella niin, että Valvira valvoo rekisterissään olevien henkilöiden antamia hoitoja. Onko tosiaan näin? Valvooko Valvira yksittäisiä hoitoja?
No, myöhemmin samassa Juhani Knuutin uutuuskirjan luvussa 10 todettaan, että ”Käytännössä Valvira valvoo kuitenkin vain tekoja”.
Mitä Valvira valvoo?
”Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. Valvomme sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, alkoholielinkeinon sekä ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta.” https://www.valvira.fi/valvira
Asianmukaisuuden valvonta on tärkeää. Jokaiseen terveydenhuoltohenkilöstön hoitotoimenpiteeseen mikään valvontakoneisto ei kuitenkaan voi eikä sen pidäkään puuttua. Ammatillinen koulutus tuo pätevyyttä. Se, mikä katsotaan sopivaksi ammatilliseksi koulutukseksi, jotta ammattiryhmä ”pääsee” yleisesti hyväksyttyjen joukkoon, vaihtelee kussakin yhteiskunnassa ja kunakin historiallisena aikana.
Hoitamisen ammattilaisille Valvira-jäsenyys on edullista, koska siihen liittyy taloudellisia etuja (verotuskysymykset ja sv-korvaukset). Valviran rekisteriin pääsyyn vaikuttavat monet muutkin seikat kuin vain se, ovatko jäsenyyteen pyrkivien hoitajien tarjoamat palvelut tehokkaita ja vaikuttavatko heidän toimensa positiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Valviran rekisteri on myös terveyspoliittinen ja ammattiyhdistyskysymys, johon liittyy monenlaisia intressejä.
Korjausehdotuksia:
Kirjaan (jos siitä otetaan uusintapainos), on syytä tarkentaa, mitä ovat ”lääketieteen ulkopuoliset hoidot” ja selventää, mitkä ammattiryhmät tällaisia hoitoja antavat. Ovatko nämä fysioterapeutteja, sairaanhoitajia, psykoterapeutteja, kiropraktikkoja, jäsenkorjaajia, mindfulness-ohjaajia, shiatsuhoitajia, joogaohjaajia jne? On myös hyvä kertoa lukijalle, antavatko lääkärit itse tällaisia lääketieteen ulkopuolisia hoitoja omassa lääkärintoimessaan.
Edellisen perusteella on korjattava virheellinen väite ”Suomessa ei ole voimassa lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista” ja kuvattava totuudenmukaisesti tilanne sekä terveydenhuoltojärjestelmän sisällä että sen ulkopuolella tarjottavista hoitomuodoista ja hoitajista. Lääketieteelliseen tutkimukseen nojaavat hoidot ovat nimittäin vain osa suomalaisessa terveydenhuollossa tarjottavia hoitoja.
Kirjassa olevat täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen säätelyä (Suomessa ja Pohjoismaissa) koskevat epätarkkuudet on syytä korjata.
Kirjailija voisi myös pohtia, olisiko tarpeen, että Valvira ottaa valvontasiipiensä suojaan myös kaikki koulutetut ja ammatillisten eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaan toimivat CAM-hoitajat. CAM= Complementary and Alternative Medicine, suom. täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot. Tämä parantaisi selkeästi potilasturvallisuutta, jonka tärkeyttä kirjailija teoksessaan painottaa.
Kuten Juhani Knuuti kirjassaan vihjaa, mutta ei sano selkeästi, Valvira ei nykyisin vielä valvo ammatikseen täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja (CAM-hoitoja, CAM= Complementary and Alternative Medicine) tarjoavien henkilöiden toimintaa, vaikka henkilöillä olisi pitkä ja perusteellinen koulutus ja he olisivat sitoutunut oman alansa hyväksymien ja terveydenhuollon ammattihenkilöille tyypillisten eettisten ohjeiden noudattamiseen.
Olisikin ehkä syytä keskustella kirjassa ja ylipäänsä julkisuudessa kansalaisten mahdollisuudesta vapaasti valita taloudellisen tasa-arvoisuuden perustein vaivojensa hoitamiseksi myös sellaisia täydentäviä-hoitoja, joiden hyödyistä on näyttöä.
Tämä on tasa-arvoisen terveydenhoidon näkökulmasta tärkeää. Nyt CAM-käyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa esimerkiksi, jos valitsevat niskavaivojensa hoitoon vaikuttavaksi osoitetun ja turvallisen kalevalaisen jäsenkorjauksen lääkärin määräämän lääkkeen sijaan. Jäsenkorjauksesta asiakas ei saa sv-korvausta ja koska näitä ammattilaisia ei ole vielä otettu Valviran rekisteriin, asiakas joutuvat maksamaan myös hoidon hinnan päälle tulevan 24%:n arvonlisäveron.
CAM-hoitoja useimpien kansainvälisten luokitusten mukaan ovat kiropraktiikka, naprapatia ja osteopatia. Näiden hoitojen koulutetut ammattilaiset kuitenkin kuuluvat Suomessa Valviran rekisteriin.
Muissa Pohjoismaissa CAM-hoitajien toimintaa säännellään. Eri maissa on erilaista sääntelyä. Ruotsissa lainsäädäntöä uudistettaessa painotetaan kansalaisten valinnanvapautta. Norjassa on myös viranomaisten ylläpitämä vapaaehtoinen, sellaisten CAM-hoitajien rekisteri, jotka ovat järjestäytyneet oman hoitosuuntauksensa ammatillisiin yhdistyksiin. (Lähteitä löytyy googlaamalla tai mm. kirjasta Aarva P. Täydentävät hoidot. Viisas elämä 2019, Luku Terveyspolitiikka: Täydentävien hoitojen sääntely s. 161-189)
Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:
Kirja-arvostelu Juhani Knuutin uutuuskirjan faktantarkistusta 13.8.2020
CAM-alan järjestäytymiskiista: Parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuuskirjaan (1)
Mihin Kahdeksan prosenttia viittaa: Parannusehdotuksia Juhani Knuuti uutuuskirjaan (3)
Lisää aiheesta Christer Sundqvistin blogissa
* * * *
Professori Juhani Knuutin kirjauutuus Kauppatavaran terveys. Selviydy terveysväitteiden viidakossa (Minerva Kustannus 2020) pyrkii oikomaan julkisuudessa esitettyjä virheellisiä terveysväitteitä.
Artikkelikuva: Aamulehti 17.8.2020 s. B5 Juhani Knuutin maakuntalehtihaastattelun yhteydessä julkaistu tieto. Sama kirjoitus on myös mm. Hämeen Sanomissa.
[…] että ”Suomessa ei ole voimassa lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista”, samoin kuin väite, että psykoterapia olisi muka osa lääketiedettä ovat esimerkkejä […]
[…] henkilöistä, jotka antavat hänen itse kehittelemäänsä luokitukseen perustuvia ”lääketieteen ulkopuolisia hoitoja”. Kirjailijan käsitys ei perustu tutkimustietoon. Se on henkilökohtainen […]
MIllä logiikalla se, että jos on kirjoitettu, että ”ei ole lakia, joka sääntelisi”, kääntyisi merkitykseen, ”voisi tarkoittaa kieltoa”, joka on äärimmäisin sääntelyn muoto?
Ei Valvirassa voi olla jäsenyyttä. Valvira on viranomainen.
Eivät esim. sairaanhoitajat tai muut vastaavat ammattilaiset halua Valviran rekisteröitymistä siksi, että se olisi ”edullista” vaan siksi, että se on välttämätön, jos aikoo tehdä töitä ko. ammattinimekkeellä. Se on esim. sairaanhoitajaksi koulutetulle ehto, että voi toimia esim. sairaalassa sairaanhoitajana. Sillä varmistetaan että kussakin tehtävässä toimivalla on siihen määritetty pätevyys, eikä ole taustalla sellaisia väärinkäytöksiä, joiden seurauksen voi tulla poistetuksi rekisteristä.
Valvira rekisteröi ammattipätevyyksiä ”ei hoitajien tarjoamien palveluiden tehoa tai vaikuttavuutta”.
Silloin kun puhutaan ei rekisteröinti vaativista tai suojaamattomista ammattinimikkeistä, niin eikö silloin ”pääse ammattiryhmään” ilmoittautumalla siihen. Sama taitaa päteä kouluttajakasi ryhtymisessä. Ei kukaan valvo myöskään kouluttajia tai koulutuksien sisältöjä.
Valvonta, valvova viranomainen.
Yksinkertaisin aste valvontaa on puuttua asiaan jos tai kun saadaan ilmoitus tai valitus tai jos esim. tiedotusvälineiden kautta saadaan tieto jostain mahdollisesta epäkohdasta. Tämä on yksi valvonnan aste.
JW, tosiaan huono sanamuoto tuo ”jäsenyys”. Mutta luulen, että lukijat ymmärtävät asian ytimen. Sinäkin sen ymmärtänet. Mutta oikeassa kyllä olet sanamuodon epätarkkuudesta. Pitää tietenkin olla ”on Valviran rekisterissä”. Se, että on Valviran rekisterissä (käytin sanaa jäsenyys -epätarkasti) on tärkeää moneltakin kannalta, myös taloudelliselta. Siksi juuri esimerkiksi kalevalaiset jäsenkorjaajat haluavat ”olla Valviran rekisterissä”, koska se merkitsee hyväksyttävyyttä ja sitä, että alvi ei ole 24 %, vaan joko paljon vähemmän tai 0%.
Ei kenenkään tarvitse olla Valviran rekisterissä, eikä ketään sinne pakoteta. Mutta kun siellä on, se antaa oikeuden toimia VIRALLISESTI ko. ammatissa ja tuo, jos on yksityisyrittäjä, taloudellista etua verotuskäytännön välityksellä. Juuri tästä on kyse. Se, mitkä ammatit nykyisin Valviran rekisterissä ovat, ei ole tieteellinen tai tieteellisen tutkimuksen kriteerein, ei edes koulutuksen kriteerein määrittyvää. Se on terveyspolitiikkaa.
Suomessakin toimii monia terveydenhoidon ammattilaisia, joilla on huomattavasti laajempi ja monipuolisempi koulutus kuin esim. Valviran rekisteröimillä hierojilla tai lähihoitajilla (tärkeitä ammatteja!), mutta jotka eivät terveyspoliittisista ja professioiden etuihin liittyvistä syistä ole/pääse Valviran rekisteriin. Näiden ammattilaisen palveluista kansalaiset maksavat 24% alvin.