Miten sinä, arvoisa lukija, tulkitset artikkelikuvan ja alla olevan sitaatin 1 professori Juhani Knuutin uutuuskirjasta Kauppatavarana terveys.
Onko tekstissä kyse syöpäpotilaista? Heistäkö 8 % on valinnut lääketieteellisen hoidon sijaan jonkin muun hoitotavan? Lue ja mieti.
Kuin näin tuon tekstin ensimmäisen kerran, en ollut uskoa silmiäni. Reaktioni oli “Ei voi olla totta”! (Tiesin, että luku ei koske syöpäpotilaita, koska tunnen suomalaisen täydentävien hoitojen käyttötutkimuksen. Siksi hämmästyin).
Monelle muullekin, joilta asiaa tiedustelin, tekstistä välittyy käsitys, että 8 prosenttia tarkoittaa juuri noita syöpäpotilaita. Kirjan tekstistä (myöskään ennen tai jälkeen seuraavasta) ei näet käy ilmi, mihin ”vastanneista” viittaa. Tekstiosiossa (Sitaatti 1) puhutaan syöpäpotilaista, joten on loogista ajatella, että luku viittaa juuri heihin.
Näin on siksi, että tekstissä ei, kuten ei myöskään puhekuplassa (artikkelikuva) mainita tietolähdettä eikä sitä, mistä vastaajista tässä puhutaan.
Kysyin Juhani Knuutilta
Niinpä kysyin asiaa sähköpostitse kirjailijalta itseltään 10.8.2020. Sain vastausviestin 12.8. 2020. Juhani Knuuti kertoi “kahdeksan prosentin” tietolähteeksi Kemppainen et al 2018 artikkelin, jossa on analysoitu vuoden 2014 European Social Survey –aineistoa.
Artikkelissa todetaan, että “noin 8 % täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttäjistä oli käyttänyt näitä hoitoja yksinomaan (exclusively eli artikkelissa määritelty vaihtoehtoinen käyttö), mikä tarkoitti sitä, että käyttäjät eivät olleet käyneet kertaakaan biolääketieteen ammattilaisen vastaanotolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (”Approximately 8% of CAM users had used CAM exclusively (alternative use), without any visits to biomedical professionals in the last 12 months”). CAM=Complementary and Alternative Medicine, täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot.
Kyse oli siis kaikista CAM-käyttäjistä, ei syöpäpotilaista.
Juhani Knuuti kirjoitti minulle ja myös 12.8.2020 blogikirjoituksessaan, että hänen kirjansa teksti tuossa kohdassa ei kohdistu syöpään eikä siinä väitetä, että luku edustaisi ainoastaan Suomea.
Mutta tämä ei olekaan asian ydin, vaan korjattava asia on Kauppatavarana terveys -kirjassa julkaistun tekstin EPÄSELVYYS. Tekstistä välittyy epäselvä viesti, jonka tulkinta virheellisesti (=syöpäpotilaista 8 % käytti…) on erittäin todennäköistä. Joka tapauksessa lukijalle sanoma ei välity oikein, koska hän ei voi sitä tarkistaa lähdeviitteestä.
Saatuani tiedon, että kirjailija oli käyttänyt tuota kaikkien suomalaisten CAM-tutkijoiden hyvin tuntemaa Kemppaisen ja tutkijaryhmän artikkelia lähteenä, ymmärsin että kirjailijalle oli sattunut virhe, unohdus lähteen maininnassa.
Tämän unohduksen lisäksi myös Kemppaisen ryhmän tutkimustulosten tulkinta on syytä korjata, mikäli Kauppatavarana terveys -kirjasta aiotaan ottaa korjattu painos.
CAM-hoitoja käytetään täydennyksenä, ei sijaan
Kemppaisen ja tutkijaryhmän eurooppalaista väestöä koskevassa tutkimuksessa ei kysytty, KORVASIKO haastateltava lääkärissä käynnin jollakin CAM-hoidolla eli käyttikö vastaaja jotakin hoitoa lääkärinhoidon SIJAAN. Tutkimuksessa kysyttiin yksinkertaisesti: ”Oletteko käyttäneet hoitoa XX viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana?” Vastaajien oli siis mahdollisuus ilmoittaa käyttäneensä useita hoitoja eli sekä CAM-hoitoja että lääkärin ja fysioterapeutin palveluja, saman tutkimusvuoden aikana.
Tämä juuri on se tavanomaisin tapa käyttää erilaisia terveyspalveluja.
Valtaosa (92%) CAM-käyttäjistä oli käyttänyt yhtä tai useampaa CAM-hoitoa lääkärinhoidon ohella, sen rinnalla, sen täydennyksenä. Kahdeksan prosenttia niistä vastaajista, jotka ilmoittivat käyttäneensä vähintään yhtä CAM-hoitoa ilmoitti, että tutkimusajanjakson (kuluneiden 12 kuukauden) aikana eivät olleet käyneet lääkärissä tai fysioterapeutilla.
Syytä siihen, että nämä vastaajat eivät olleet kuluneen vuoden aikana olleet käyneet lääkärissä tai fysioterapeutilla, ei kysytty. Näin ollen ei ole tietoa, miksi ei ollut käyty. Syy voi olla esimerkiksi se, että vastaajat eivät olleet tarvinneet tällaisia palveluja, kun ei ehkä ole ollut lääkärin hoitoa vaativaa sairautta kyselyä edeltäneen vuoden aikana ja CAM-hoitoa on saatettu käyttää terveyden edistämiseksi tai vähäisten vaivojen ja oireiden hoitoon.
Näkökulman muutos muuttaa tulkintaa
Juhani Knuuti tekee perustelemattoman ylitulkinnan uhkasta sanoessaan “Osuus voi tuntua pieneltä, mutta kun otetaan huomioon mahdollinen lääketieteellisen hoidon viivästymisestä aiheutuva merkittävä haitta, ongelma ei ole vähäinen.”
Tulos voi aivan yhtä hyvin tarkoittaa mahdollisuutta eli sitä että 8% kansalaisista pärjäsi tutkimuksen mukaan kokonaisen vuoden ilman biolääketieteellistä apua mahdollisesti siksi, että CAM-hoidot tukivat heidän terveenä pysymistään ja/tai pikku vaivoista selviytymistään.
Tulkinta riippuu näkökulmasta eli siitä, näkeekö tulkitsija CAM-hoidon uhkana vai mahdollisuutena.
Toisin sanoen, luvusta 8 % ei voi päätellä mitään ”ongelman” eli lääketieteellisen hoidon mahdollisesti saamatta jäämisen suuruudesta, kuten kirjan teksti antaa ymmärtää.
Moni lukija saattaa kuitenkin tekstin perusteella tulkita, että kahdeksan prosenttia syöpäpotilaista valitsee vaihtoehtohoidon lääketieteellisen hoidon sijaan. Näin ei tietenkään ole. Suomessa pelkkään vaihtoehtohoitoon turvautuminen on äärimmäisen poikkeuksellista, vaikka siitä sensaatiomaisia lehtijuttuja kirjoitellaankin.
Jos 8 %:n luku Suomessa pitäisi paikkansa, se tarkoittaisi vuositasolla vähintään 2000-3000 syöpäpotilasta, jotka jättäisivät lääketieteellisen hoidon käyttämättä. Järkyttävänä asiana se edellyttäisi pikaista syiden selvittämistä ja vakavia terveyspoliittisia ratkaisuja.
Korjausehdotus
Koska kirjan teksti tältä osin on hyvin epäselvä ja se voi johtaa lukijaa yllä kuvatulla tavalla pahasti harhaan, ehdotan sen radikaalia muokkaamista siten, että korjattu versio nojaa mahdollisimman tuoreeseen ja monipuoliseen tutkimustietoon.
Yllä (ja kirjassakin toisaalla) jo mainitun Kemppainen et al 2018 artikkelin lisäksi hyvä Suomea koskeva tietolähde on Vuolanta ym. 2020 Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö Suomessa.
Syöpäpotilaiden CAM-käytöstä on julkaistu paljon tutkimuksia, Suomessakin muutamia. Katsauksessa Vuolanto ym. vuodelta 2018 on niistä lista.
61 tutkimusta sisältänyt systemoitu katsaus Complementary and alternative medicine use in cancer: A systematic review vuodelta 2019 osoitti, että keskimäärin 51% syöpäpotilaista käytti CAM-hoitoja syövän lääketieteellisten hoitojen tukihoitoina ja täydennyksenä. Käyttäjät olivat keskimääräistä useammin nuorempia, naisia, korkeasti koulutettuja, hyvätuloisia ja heillä oli aikaisempaa CAM-käyttöä.
Euroopan CAM-organisaatioista löytyy tietoa Eurocam-sivuilta.
Yhdysvaltain tilanteesta saa luotettavan yleiskuvan maan terveysviraston (National Institutes of Health, NIH) Täydentävän ja yhdistävän terveyden keskuksen sivuilta (National Center for Complementary and Integrative Health, NCCIH)
WHO:n näkemyksiä on julkaisuissa WHO traditional medicine strategy: 2014-2023 ja WHO global report on traditional and complementary medicine 2019.
Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:
Kirja-arvostelu: Professori Juhani Knuutin kirjauutuus Kauppatavarana terveys pyrkii oikomaan julkisuudessa esitettyjä virheellisiä terveysväitteitä. Kirja antaa erinomaisen hienoja, tiiviitä tietopaketteja eräiden täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tehon tutkimuksista ja niistä kootuista katsauksista ja meta-analyyseista. Niitä on ilo lukea. Kirjassa on paljon jokaiselle kansalaiselle tarpeellista tietoa. On tärkeää muistuttaa, että kaikkea, mitä mainostetaan terveellisenä, ei pidä uskoa. Juuri tämä on Juhani Knuutin kirjan ansio. Teoksessa on myös joitakin puutteita, joita kirja-arviossa otetaan esille. Juhani Knuutin uutuuskirjan faktantarkistusta 13.8.2020
CAM-alan järjestäytymiskiista: Parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuuskirjaan (1)
Lääketieteen ulkopuolisista hoidoista: Parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuuskirjaan (2)
Lisää aiheesta Christer Sundqvistin blogissa
Tekstissä on kaksi kappaletta. Uusi kappale voi aloittaa uuden aiheen. Tässä kuitenkin uusi kappale jatkaa saman kyselyn erittelyä, joten ‘ymmärsin’ selvästi, että 8% kohdistuu syöpiin.
Sitten on aivan eri asia puuttua asian moraaliseen puoleen. Potilaalla pitää aina olla myös oikeus kieltäytyä hoidoista. Monet asiat eivät ole yksiselitteisiä.
Martti, kiitos kommentista. Juhani Knuutin kirjan puheena olevassa tekstiosassa on toinenkin pulma. Nimittäin uusi eli toinen kappale, josta mainitset, EI jatka edellisen kyselyn tulosten raportointia. Edellinen kappale nojaa Vuolanto ym 2018 CAM-tutkimuskatsaukseen vuodelta 2018, joka selvitti CAM-tutkimuksen tilaa Suomessa mukaan lukien syöpä ja CAM. Tunnen tuon artikkelin hyvin, koska olin yksi sen kirjoittajista.
Siksipä hämmästyinkin kun näin kirjassa tiedot näistä kahdesta tutkimusartikkelista sotkettavan keskenään. Sekasotkua siis on. Korjattavaa on paljon monessa muussa suhteessa ansiokkaaseen Juhani Knuutin kirjaan. Toivotaan, että lipsahdukset korjataan.
Moraalisesta puolesta olen kanssasi samaa mieltä.
Tänne listataan Kauppatavarana terveys -kirjassa havaitut virheet. Juhani Knuuti on luvannut korjata sellaiset, jotka hän itse virheiksi myöntää.
http://turpaduunari.fi/kauppatavarana-asennevamma/
Kiitos siitä, että pohdit asiaa ja ehdotat muokkaamista. On kuitenkin asiatonta puhua kommenteissa termeillä “Sekasotku on melkoinen” kun kysymys on kuitenkin yhden pienen yksityiskohdan tulkinnasta. Faktat ovat tässäkin kirjassa kohdallaan ja tietoa asiasta on mielestäni kirjassa riittävästi, kun ottaa huomioon, että tuo aihe ei ole edes millään tavalla olennainen kirjan sisällössä. Kirjan tavoitteena ei ole analysoida CAM-hoitoja ja niiden käyttöä tai paneutua eri hoitojen ideologiaan vaan käsitellä terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa.
Kommenttisi perustuu jälleen aika paljon siihen, että irrotat kaksi kappaletta erikseen luvussa ja sitten tulkitset niitä omalla tavallasi. Uusi kappale voi aina aloittaa uuden aiheen. Koska kysymyksessä ei ole tieteellinen raportti vaan tiedettä yleistajuistava kirja, ei voida myöskään edellyttää, että jokainen virke jokaisessa kappaleessa olisi erikseen vitteistetty. Olen tämän kommentin loppuun kopioinut luvusta laajemman tekstinpätkän, jolloin tuo nostamasi 8% yksityiskohta asettuu eri perspektiiviin. Yrität nostaa nyt jonkinlaista kohua siitä, että itse asian ymmärsit väärin ja koska niin tapahtui, tekstiä pitäisi muuttaa. Eikö sinulla tule mieleen, että miksi vain sinä olet halunnut nostaa tämän väärinymmärryksesi suureksi ongelmaksi?
Teen seuraavaan painokseen muutoksen, jossa tuo kappale, joka alkaa: “Kahdeksan prosenttia vastanneista…” siirretään heti “Vuoden 2014 European Social Survey -aineiston mukaan…” kappaleen jälkeen. Tällöin tuota ei voi ymmärtää tahallaankaan väärin.
Tässä luku nykyisessä muodossaan:
“Kattavaa rekisteritietoa ei ole siitä, kuinka moni Suomessa turvautuu lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin. Suomen Apteekkariliitto, Lääketietokeskus Oy ja Suomen Lääkäriliitto teettivät vuonna 2008 Taloustutkimuksella haastattelututkimuksen Kuluttajien näkemykset/kokemukset eri sairauksien parantamiskeinoista.
Tutkimuksen mukaan valtaosa (yli 95 prosenttia) suomalaisista oli sitä mieltä, että leikkaus, toimenpide, reseptilääke, liikunta ja ruokavalio ovat keinoja, joilla voidaan parantaa jokin sairaus tai sairauksia. Noin puolet väestöstä uskoi myös lääketieteen ulkopuolisten hoitojen parantavaan voimaan, joskin tässä oli vaihtelua hoitojen välillä.
Vuoden 2014 European Social Survey -aineiston mukaan noin kolmannes suomalaisista oli käyttänyt jotakin lääketieteen ulkopuolisen lääkinnän muotoa viimeisten 12
kuukauden aikana. Kartoituksessa oli tosin mukana myös hieronta, kiropraktiikka ja osteopatia. Selkeästi lääketieteen ulkopuolisia hoitoja käyttäneitä oli huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi homeopatiaan oli turvautunut 5,7 prosenttia, yrttihoitoihin 4,6 prosenttia, vyöhyketerapiaan 1,7 prosenttia, henkiparannukseen 1,3 prosenttia ja kiinalaiseen perinnelääkintään alle prosentti vastanneista. Tutkimuksen mukaan naiset suhtautuvat miehiä myönteisemmin eri hoitoihin ja parannuskeinoihin.
Vuolannon ym. (2018) tutkimuksessa selvitettiin näiden hoitojen tutkimuksia Suomessa. Pääasiassa niitä oli tehty hoitojen käytön yleisyydestä, käyttäjistä, heidän kokemuksistaan ja asenteistaan muttei juurikaan esimerkiksi hoitojen vaikuttavuudesta ja käytettävyydestä.
Syöpäpotilaista hoitoja käytti 30 prosenttia mies- ja 55 prosenttia naispotilaista. Osa uskoi, että syöpäpotilaat voivat hyötyä näistä hoidoista, vaikka he eivät ajatelleet niiden parantavan itse syöpää. Potilaat eivät pääsääntöisesti luopuneet lääketieteellisestä hoidosta vaan käyttivät hoitoja sen rinnalla. Kuitenkin vain joka neljäs kertoi lääkärille näihin hoitoihin osallistumisesta.
Kahdeksan prosenttia vastanneista käytti hoitoja lääketieteellisen hoidon sijaan. Osuus voi tuntua pieneltä, mutta kun otetaan huomioon mahdollinen lääketieteellisen hoidon viivästymisestä aiheutuva merkittävä haitta, ongelma ei ole vähäinen.
Vaikka terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat sallivasti haitattomiin lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin, etiikan asiantuntijat ovat esittäneet kritiikkiä siitä, että hyväksytään ja käytetään hoitoja, joiden tehosta ei ole näyttöä. Kritiikin mukaan vastuullista valinnanvapautta ei ole se, että saa turvautua testaamattomiin
hoitoihin, sillä se voi merkitä vaikuttavan hoidon saamatta jäämistä tai viivästymistä. Tällainen kuviteltu valinnanvapaus saattaa johtaa siihen, että potilas ei tiedosta todellista vapauttaan valita myös tutkittu hoito.”
Juhani, hyvä. Yritän auttaa sinua parantamaan kirjasi laatua. Hienoa, että korjaat virheen. Kuten olen sinulle kertonut, kirjasi on tärkeä, mutta siinä on myös korjattavaa. Sekasotku syntyy juuri siitä, että lukija (minä myös ennen kuin sain sinulta sähköpostitse tiedon, että 8 %:n luku perustuu Kemppainen et al 2018 tuloksiin) hämmentyy siitä, että tekstistäsi päätellen 8 prosenttia syöpäpotilaista muka käyttäisi “hoitoja lääketieteellisen hoidon sijaan”. Kyse ei ole siitä, että VAIN minä tulkitsen asian näin. On tietysti niin, että vain minä olen nostanut tämän asian esille. Selvää on, että tekstisi faktisesti välittää virheellisen viestin, koska siinä ei ole mainittu asianmukaisessa kohdassa lähdeviitettä tai ole selostettu, että tieto koskee yleensä aikuisväestöä ja ESS-aineistoa 2014.
Ei voida vaatia tai olettaa, että lukija arvaisi tai olettaisi että tuo 8 %:n luku onkin peräisin kolme kappaletta aikaisemmasta tekstistä.
Hienoa. että korjaat virheen. Ei kai kukaan tahallaan asioita väärin ymmärrä. Toivottavasti myös korjatessasi kuvaat syöpäpotilaiden CAM-käytön totuudenmukaisesti sellaisena kuin se tutkimusten mukaan nykyisin on Suomessa ja muualla.
Minun antamaani korjausehdotusta arvioit näin “Kommenttisi perustuu jälleen aika paljon siihen, että irrotat kaksi kappaletta erikseen luvussa ja sitten tulkitset niitä omalla tavallasi.” Tarkoitatko todella, että olen monta kertaa aikaisemmin (=jälleen ) korjaillut tekstiäsi irrottamalla kappaleita ja tulkitsemalla niitä omalla tavallani? Milloin? Missä? Ilman perustelujako olen tulkinnut? En ymmärrä mitä tarkoitat. Toivoisin asioihin keskittyvää keskustelua, en henkilöön menemistä.
Huomaathan, että tässä 8%:n virheessä ei ole mitään vaikutusta sillä, että olen kopioinut blogitekstiini vain kaksi kirjasi kappaletta. Väitteesi siitä, että nostamani 8% yksityiskohta asettuisi muka eri perspektiiviin, kun liität nyt mukaan koko tekstin, ei pidä paikkaansa. Sen voi jokainen lukija itse tarkistaa. 8%:n virheellinen tieto pysyy virheellisenä, vaikka lukee koko liittämäsi kappaleen. Tämän vuoksi en ole kopioinut koko kappaletta.
Huomautan, että Ei ole, kuten väität “kysymys on kuitenkin yhden pienen yksityiskohdan tulkinnasta”. Ensiksikin, kysymys ei ole vain minun tulkinnastani, vaan siitä, että tekstistä välittyy VIRHEELLINEN tieto. Toiseksi, tämä virhetieto, joka tekstistäsi väkisinkin (ilman lähdeviitettä) tulkkiutuu, ei ole PIENI yksityiskohta, vaan se on aika vakava, koska se (väärä tieto) merkitsisi sitä, että olisi huomattava määrää syöpäpotilaita, jotka hylkäisivät lääketieteelliset hoidot. Tällainen on pelottava asia. Hyvä, että korjaat. Kolmanneksi kappaleen siirto toiseen paikkaan ei vielä korjaa yksipuolista tulkintaasi tuosta koko väestöä koskevasta tuloksesta, kuten blogikirjoituksessani kerron. 8%:n exclusive käytöstä KOKO väestössä luot nykymuodossa olevassa tekstissäsi uhkakuvia ylitulkitsemalla tuloksen siten, että päättelet näiden 8% :n mahdollisesti saattavan jättää sairastuttuaan käyttämättä tehokkaat lääketieteelliset hoidot ja siitä aiheutuisi merkittävää haittaa. Siitähän tämä Kemppaisen ym tutkimus ei anna mitään tietoa tai todistetta. Toisin sanoen, kannattaa muotoilla tuokin kohta kirjassasi vähemmän pelottelevaksi ja uhkaavaksi. Tulkinnan valinta on tietysti sinun. Kuten toki myös se mitä faktoja tuot esiin ja mitä et tuo.
Sekasotkua on syntynyt lisäksi siitä, että tekstistäsi välittyy kuva, että kappale, jossa puhut 8 prosentista, olisi peräisin Vuolanto ym 2018 artikkelista, josta edellisen kappaleen syöpäpotilaita koskeva tieto on peräisin. (Se korjaantuu, kuun siirrät kappaleen pois nykypaikaltaan) Tuossa Vuolannon ym artikkelissa ei puhuta mitään 8 prosentista eikä ylipäätään siitä, että syöpäpotilaat käyttäisivät CAM-hoitoja lääketieteellisten hoitojen sijaan.
Kopioin tähän koko sen Vuolanto ym 2018 artikkelin kohdan, johon viittaat. Siinä sanotaan (suluissa on kirjassa oleva sinun tulkintasi k.o teemasta): “Syöpäpotilaiden CAM-hoitojen käyttö oli varsin yleistä 1980-luvun alussa. Niitä käytti 30 % mies- ja 55 % naispotilaista. Heistä 72 % käytti tai oli käyttänyt koivuntuhkaa. 1990-luvun potilaskyselyn mukaan 30 % tutkituista rintasyöpä- ja 28 % eturauhassyöpäpotilaista olivat sairastuttuaan käyttäneet jotakin CAM-hoitoa. Puolet potilaista uskoi (sinä tulkitset tekstissäsi “osa uskoi”), että syöpäpotilaat voivat hyötyä CAM-hoidoista, vaikka he eivät ajatelletkaan näiden hoitojen parantavan itse syöpää. Valtaosa (80 %) vastaajista suhtautui myönteisesti siihen, että luotettavat CAM-hoitajat rekisteröitäisiin virallisesti. Vain joka neljäs kertoi lääkärille CAM-käytöstään. Leukemiaa sairastavien lasten perheissä käytettiin selvästi enemmän kaikkia CAM-tuotteita (vitamiineja, hivenaineita ja muita tuotteita kuten hainrusto- ja helokkitabletteja) kuin vertailuperheissä. Mikään tutkimusperhe ei luopunut tavanomaisesta hoidosta käyttäessään CAM-tuotteita (sinä tulkitset: “eivät pääsääntöisesti luopuneet”).”
Toivon, että jaksat paneutua kirjasi parantamiseen. Uskon, että siitä voi tulla vielä hyvä ja monille tarpeellinen tietopaketti.
On perin harmillista, että jos kirjan tarkoitus on selventää väittämiä terveyteen liittyen niin siihen asti kirja ei lopulta yltänyt. Tämäkin kirjoitus on osoitus siitä, että kirjan sanoma ei lukijalle auennut ilman tarkennusta.
Kiitos kun avasit tuon 8 prosenttia. Itsekin sain tekstistä kuvan, että nimenomaan noin iso määrä syöpäpotilaita jättää syöpähoidot käyttämättä. Miten ihmeessä kirjaan on päätynyt tuo virhe ja virheeseen perustuva epämääräinen oma oletus. Ihmetyttää!
Pyybox, niin varmaan moni muukin asian tulkitsee. Harmi, että kolme vertaisarvioijaakaan eivät olleet tuosta seikasta kirjailijalle maininneet. Nyt virheviesti leviää kirjakauppojen välityksellä mahdollisesti laajallekin, Juhani Knuuti on kyllä myöntänyt virheen, kuten hänen kommentistaan käy ilmi hän aikoo korjata tekstiä tältä osin seuraavaan painokseen, jos sellainen on tulossa. Hyvä niin.
Pauliina, se teksti, jonka sinä itse esität, synnytti ajatuksen, että 8% tarkoittaisi nimenomaan syöpää sairastaneita.
Alkuperäisestä tekstissä tilanne ei kuitenkaan ole sama:
Kappale, joka alkaa ”Syöpäpotilaista hoitoja käytti 30 %…” synnyttää ajatuksen 30% syöpäpotilaista.
Kappale, joka alkaa ” 8 % vastanneista…” synnyttää ajatuksen 8% vastanneista.
Alkuperäisestä tekstistä käy ilmi, että tutkimuksia tai kyselyitä on ollut useita. Jos jostain syystä haluaisin asian tarkistaa, niin varmaan olisin aloittanut väärästä tutkimuksesta.
Tuskin kuitenkaan alkaisin perkaamaan noita lähteitä. Tämän tyyppistä kirjaa lukiessani oletan että itse tiedot pitävä paikkansa ja sehän tässä on toisen tiedeyhteisön jäsenen toimesta nyt myös vahvistettu.
Luottamus kirjaa kohtaan vain kasvaa, kun tarkistajien löydöksen ovat, sanoisin – aika pieniä.
Mutta ei pidä katsoa vain lukuarvoa. On huomattava myös yksilö. Prosenttiluku kuulostaa pieneltä, ja varmaan on vielä pienempi niiden joukossa, joilla on todettu vakava sairaus. Mutta yksilölle ei ole aina mikään pikkujuttu, jos päätyy itse väärillä perusteilla tuohon 8%:n joukkoon.
Myös prosenttiluku siitä, kuinka moni jättää myös diagnoosin tekemisen ”vaihtoehtoiselle puolelle”, olisi kiinnostava. Se ei varmaan ole tuo 8%.
JW, Kiitos kommentistasi. Täsmennän hiukan. Ydinkysymys tässä Knuutin ”8%:n probleemassa” on se, että väitelauseen paikka hänen kirjassaan sellaisen kappaleen jälkeen, jossa puhutaan syöpäpotilaiden CAM käytöstä, antaa virheellisen tiedon eli että muka 8 % syöpäpotilaista käyttäisivät CAM-hoitoja ”exclusively” eli AINOANA hoitona, siis ilman lääketieteellistä hoitoa. Tämä on se virhe, jonka Knuuti on itse myöntänyt ja jonka hän on luvannut korjata siirtämällä k.o. kappaleen sinne, missä puhutaan European Social Surveyn tuloksista (joiden mukaan KOKO väestöstä 8% oli kuluneen vuoden aikana käyttänyt jotakin CAM-hoitoa, mutta ei ollut samana ajanjaksona käyttänyt mitään biolääketieteellistä hoitoa.
Sinä: Pauliina, se teksti, jonka sinä itse esität, synnytti ajatuksen, että 8% tarkoittaisi nimenomaan syöpää sairastaneita.
Vastaukseni: Ai, jaa. Kuinka niin? Tarkennatko?
Sinä: Alkuperäisestä tekstissä tilanne ei kuitenkaan ole sama:
Kappale, joka alkaa ”Syöpäpotilaista hoitoja käytti 30 %…” synnyttää ajatuksen 30% syöpäpotilaista.
Vastaukseni: Juuri niin, kyllä. Tässä Vuolanto ym 2018 artikkelin kohdassa kuvataan tutkimustuloksia, joissa tutkittiin nimenomaan syöpäpotilaiden CAM-käyttöä.
Sinä: Kappale, joka alkaa ” 8 % vastanneista…” synnyttää ajatuksen 8% vastanneista.
Vastaukseni: Juuri niin. Ongelma ei ole itse 8% (lukuna); vaan se, että tämä luku ”8% vastanneista” on esitetty Knuutin kirjassa heti syöpäpotilaita käsittelevän tekstikappaleen jälkeen eikä tuossa (jälkeen esitetyssä) tekstissä kerrota mistä vastanneista on kyse. Lukija tietysti tulkitsee lauseen viittaavan edelliseen kappaleeseen, jossa syöpäpotilaista puhutaan. Koska lähdeviitettä ei ole ilmoitettu tässä kohdassa, niin lukijan ei voi edellyttää arvaavan tai tietävän, että 8 % viittaakin 3 kappaletta ylemmäksi eli Europan Social Surveyn tutkimustuloksiin, jossa tutkittiin KOKO väestöä, ei syöpäpotilaita. TÄMÄ ON SE VIRHE, jonka Knuuti korjaa mahdolliseen uuteen painokseen.
Sinä: Alkuperäisestä tekstistä käy ilmi, että tutkimuksia tai kyselyitä on ollut useita. Jos jostain syystä haluaisin asian tarkistaa, niin varmaan olisin aloittanut väärästä tutkimuksesta.
Vastaukseni: Nyt en ymmärrä, mitä tarkoitat? Mistä alkuperäisestä puhut? Knuutin tässä lukukappaleessa käyttämästä 4 lähteestäkö vai Vuolanto ym 2018 artikkelin analysoimista useista syöpää ja CAM-käyttöä koskevista tutkimuksistako? Mitä tarkoitat, että olisit aloittanut väärästä tutkimuksesta?
Sinä: Tuskin kuitenkaan alkaisin perkaamaan noita lähteitä. Tämän tyyppistä kirjaa lukiessani oletan että itse tiedot pitävä paikkansa ja sehän tässä on toisen tiedeyhteisön jäsenen toimesta nyt myös vahvistettu.
Luottamus kirjaa kohtaan vain kasvaa, kun tarkistajien löydöksen ovat, sanoisin – aika pieniä.
Vastaukseni: Juuri sitä vartenhan tässä kerron virheistä, että voidaan auttaa Juhani Knuutia parantamaan kirjansa laatua. Eli tässä tapauksessa sitä, että lukijalle ei tule väärää käsitystä siitä, että muka 8 % syöpäpotilaista tukeutuisi VAIN CAM-hoitoihin. Näin todellakaan ei ole, mutta kirjan tekstistä sellaisen kuvaan saa, kuten moni muukin tässä on jo kommentoinut. Tietysti 8 % on oikea luku, mutta se on esitetty VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA, joten tulee annetuksi VÄÄRÄ TIETO.
Se onko virheellinen tieto, joka tekstistä nyt, ilman korjausta syntyy (= että vähintään n. 2000-3000 suomalaista käyttäisi syöpäänsä yksinomaan CAM-hoitoa), vähäinen vai vakava, riippuu tulkitsijasta. Kansanterveyttä tutkivana ihmisenä minusta se on vakava virheväite. Jokaisella on oikeus tulkita tavallaan. Faktisesti kyseessä ON virhe.
Sinä: Mutta ei pidä katsoa vain lukuarvoa. On huomattava myös yksilö. Prosenttiluku kuulostaa pieneltä, ja varmaan on vielä pienempi niiden joukossa, joilla on todettu vakava sairaus. Mutta yksilölle ei ole aina mikään pikkujuttu, jos päätyy itse väärillä perusteilla tuohon 8%:n joukkoon. Myös prosenttiluku siitä, kuinka moni jättää myös diagnoosin tekemisen ”vaihtoehtoiselle puolelle”, olisi kiinnostava. Se ei varmaan ole tuo 8%.
Vastaukseni: Syöpäpotilaista tuoreen meta-analyysin mukaan noin puolet käyttää CAM-hoitoja tukihoitoina, täydennyksen lääketieteellisille hoidoille. Ja suuri osa (tarkkaa lukua en juuri nyt muista, Suomen osalta se on 50%) käyttäjistä ilmoittaa saavansa niistä apua oireisiin ja oloonsa. Yksinomaisina hoitoina CAM:ia käyttäviä eli niitä syöpäpotilaita, jotka eivät käyttäisi ollenkaan lääketieteellistä hoitoa on erittäin vähän, tästä on vaikea löytää tutkimustietoa.
Väärillä tiedoilla mihin tahansa päätyminen on vakava asia. Siksi juuri CAM-hoidoista, joista Knuutikin kirja antaa melko myönteisen kuvan, olisi saatava julkisuuteen luotettavaa ja asianmukaista tietoa, ei vain uhkailuja ja pelottelua. CAM-hoidoista tutkitusti ei juuri aiheudu suoria haittoja. Välillisistä haitoista, kuten lääketieteellisen hoidon viivästymisestä, ei ole juurikaan tutkimustietoa (muutamia tuktimuksia olen nähnyt). Mutta silti oletuksia esitetään (..voi olla, saattaa aiheutua.. jne). Nämä oletuksetkin voivat aiheutta haittaa eli pelkoa CAM-käyttäjien piirissä, vaikenemista, ei kerrota lääkärille että ollaan käyty akupunktiossa, kalevalaisella jäsenkorjaajalla tai harrastetaan meditaatiota.
Mainitsemasi kysymykset ovat todella tutkimisen arvoisia. CAM-tutkimus näyttäisikin maailmalla vilkastuvan. Tästä minulla ole tarkkoja lukuja, ainoastaan käsitys, sillä seuraan alan tieteellistä keskustelua laajasti Koulutetut CAM-hoitajat eivät tiedossani olevien tutkimusten ja dokumenttien (hoitajien eettiset ohjeet) mukaan tee lääketieteellisiä diagnooseja. Jos tällaista (että CAM-hoitajat tekevät diagnooseja) oletetaan, se pitäisi tutkia huolella. Kyllä metodeja löytyy, jos halukkuutta tutkimusrahoitukseen löytyy. Jos nimittäin ei ole tutkittu, niin ei voida sanoa, että CAM-hoidot viivästyttävät lääketieteellistä diagnoosia tai hoitoa. Se on toistaiseksi vain oletus. Voi nimittäin ollakin juuri päinvastoin eli että CAM-hoitajat ovat niitä, jotka ohjaavat asiakkaan lääkäriin. Tästä on joitakin tutkimuksia, mutta ei mitään pätevää näyttöä.
Yksi tärkeä asia, joka tässäkin keskustelussa jää sivuun on se, miten täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot määritellään eli mitä hoitomuotoja niihin kuuluu. Olisiko uuden keskustelun aihe?
Aloitit tekstisi: ” Miten sinä, arvoisa lukija, tulkitset artikkelikuvan ja alla olevan sitaatin …”. Ja niin minä sitten päätin vastata.
Ja pyysit edelleen tarkennuksia ja vastauksia. Ehkä on tässä koteliasta vastata ja tarkentaa.
Vastauksessa kerroin ensin sen, miten tulkitsin sinun rajausta. Sitähän sinä kysyit. Mutta kerroin myös sen kuinka tulkitsin Juhanin kommentin versiota ja sen laajempaa rajausta. Kai hänen kommentissa on sama teksti kuin kirjassa. Ne ovat minun tukintojani.
Laajemman version tapauksessa minut johdatti erilaiseen ja siis omaan tulkintaani kappalejako. Jos todellakin olisi haluttu tarkoittaa syöpäpotilaista, tekstin olisi luullut jatkuvan ilman kappalejakoa. Kaksi noin lyhyttä kappaletta, joissa sama asia jatkuisi, olisi minusta aika kömpelöä.
Ja vastauksessa kysyit … ja vastausta…
Minulle tässä yhteydessä alkuperäinen teksti on sama kuin kirjan teksti, josta minulla on kuitenkin vain se mitä Juhani on tuohon kommenttiinsa kirjoittanut. Siinä käsitellään nimeltä useaa kirjoitusta, minä pääsen kolmeen, sinä tunnistat neljännenkin, mutta ihan sama. Tuon kirjan tekstin (tai siis Juhanin kommentin) osan puutteeksi jää minulle vain se, että en olisi sen perusteella osannut varmuudella tunnistaa sitä, mistä lähteestä luku on saatu. Olisin arvannut varmaan väärän. Mutta en usko, että se olisi minua kiinnostanutkaan.
Tulkintani luvusta 8% on kuitenkin sama kuin mitä kirjoittaja on tarkoittanut!
JW,no olipa monipolvinen selostus mielipiteellesi, että ymmärsit luvun merkityksen kuten se piti ymmärtää (eli 8% koskee koko väestöä, ei syöpäpotilaita). Katso Martti Syväniemen lyhyt perustelu omalle ymmärrykselleen. Siinä asia sanottu ytimekkäästi.
Pyysit itse tarkentamaan. Esitit itse kysymyksiä. Vastasin. Menin ansaasi.
FW hyvä. Minä en asettele kenellekään ansoja (=pyydyksiä). Toimintani tässä “8%:n kysymyksessä” on ollut aivan tavanomaista asiatekstin arviointia ja argumentointia. Olen pahoillani, jos olet kokenut vastaukseni loukkaavaksi (=koit menneesi ansaan). Se ei missään nimessä ole tarkoitukseni. Jos kuitenkin, tietämättäni, loukkasin, pyydän anteeksi.
Olen esittänyt, että Juhani Knuutin kirjassa on virhe, joka kaipaa korjausta, koska virheen perusteella lukijalle ei välity totuuden mukaista kuvaa syöpäpotilaiden CAM-käytöstä. Tietokirjan on pyrittävä antamaan mahdollisimman totuudellinen kuva. Virhe on korjattavissa. Kirjailija on luvannut sen korjata. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Kiitos keskustelusta. Erilaisten näkemysten kiihkoton julki tuominen auttaa ymmärtämään tulkintojen moninaisuutta, sitä reaalimaailma, jonka osa olemme.