Mitä ajattelisit, jos sinua tai jotakin hoitajaa, jolta olet saanut apua vaivoihisi, kuvattaisiin kuten alla?
”Käsitykseni on, että useimmat lääketieteen ulkopuolisia hoitoja antavat kokemusasiantuntijat eivät ole kylmäverisiä huijareita vaan ennemminkin omista oivalluksistaan haltioituneita ihmisiä, jotka ovat valitettavasti altistuneet virheelliselle tiedolle. Kun perustiedot fysiikasta, biologiasta ja lääketieteestä puuttuvat, virheelliset terveysväitteet voivat tuntua uskottavilta. Kuitenkin myös häikäilemättömiä huijareita ja käärmeöljykauppiaita on varmasti joukossa mukana” (Juhani Knuuti. Kauppatavarana terveys. Minerva Kustannus 2020, s. 32. Lihavoinnit minun tekemiäni.).
Tällä tavalla Juhani Knuuti ilmaisee käsityksensä yhdestä ihmisryhmästä eli useimmista, hänen itse kokemusasiantuntija-hoitajiksi luokittelemistaan henkilöistä, jotka antavat hänen itse kehittelemäänsä luokitukseen perustuvia “lääketieteen ulkopuolisia hoitoja”. Kirjailijan käsitys ei perustu tutkimustietoon. Se on henkilökohtainen mielipide.
Käsitys on vähättelevä
Kuvauksellaan kirjailija mitätöi monen hoitajan arvokkaan työn ja samalla aliarvioi kuluttajien omaa harkintakykyä erilaisten hoitojen käyttäjinä. “Käärmeöljykauppias”- ja “kylmäverinen huijari”-haukkumasanat ovat huonosti valittuja ja aiheuttavat lukijoissa pohdintoja kirjan puolueettomuudesta.
Kaikkia ihmisryhmiä kuuluu tietokirjassa kohdella kunnioittavasti, sillä haukkumasanat ja myös hienovarainen ironia haavoittavat. Luonnehdinnallaan lääketieteen tiedeyhteisöä edustava, professorin viran haltija, määrittelee yhden kansalaisten ryhmän omista oivalluksistaan haltioituneiksi ihmisiksi, jotka ovat altistuneet väärälle tiedolle.
Sitaatista on pääteltävissä, että koska useimmilta mainituilta kokemusasiantuntijoilta puuttuvat perustiedot fysiikasta, biologiasta ja lääketieteestä, nämä väärälle tiedolle altistuneet ihmiset juuri tämän puutteen vuoksi uskovat virheellisiin väitteisiin ja näin ollen, toimivat uskonsa varassa kokemusasiantuntija-hoitajina.
Lisäksi sitaatista on tulkittavissa, että on onni, että suurin osa näistä harhautuneista ei ole kylmäverisiä huijareita, joita kuitenkin tässä haltioituneiden ja tietämättömien ihmisryhmässä myös on.
Juhani Knuuti tulkitsee edellä mainitun ihmisryhmän tieto- ja asennepohjaa (haltioituminen, altistuminen, tiedon puute ja uskominen) mielestäni huolimattomasti ja vääristyneesti, ehkä tarkoitushakuisestikin. Käsitykseni tietokirjoittamisesta näet on, että tuontapaista mielipidettä yhden tietyn, nimetyn väestöryhmän haltioitumisesta, altistumisesta ja henkilöiden perustietojen puutteesta on perusteltava tutkimus- tai muulla faktatiedolla, koulutustilastoilla tai muulla luotettavalla informaatiolla.
Erityisen raskauttavaa on, että tietokirjailija ei kerro, mikä konkreettinen hoitajaryhmä on kyseessä eli keitä siihen kuuluu (reikihoitajatko, joogaohjaajat, vyöhyketerapeutit vai ravintovalmentajat tai jotkut muut).
Hämmentävää on, että kuten Juhani Knuuti itse toteaa, tämä on hänen oma käsityksensä kokemusasiantuntijoista jotka hoitavat toisia ihmisiä. Jokaisella on tietysti oikeus ajatella omalla tavallaan sekä luoda ja julkituoda käsityksiä maailmasta ja ihmisistä.
Ongelma on siinä, että Juhani Knuuti edustaa riippumattomaksi uskottua tiedeyhteisöä, jolta odotetaan myös mielipiteinä esitettyjen väitteiden kunnollisia perusteluja, mikäli kyseessä on tietokirja. Samassa Johdanto-luvussa (s.11) kirjailija toteaa, että hänen terveysväitteitä koskevat tulkintansa perustuvat vain ja ainoastaan julkaistuun tietoon. “Omilla mielipiteilläni ei ole merkitystä asian käsittelyn kannalta”, hän toteaa.
Kuitenkin Juhani Knuuti esittää kirjassaan yhdestä nimeämästään ihmisryhmästä sellaisia vähätteleviä väitteitä, jotka eivät perustu julkaistuun faktatietoon, kuten tilastoihin tai tutkimuksiin, vaan pelkästään hänen omiin mielipiteisiinsä.
Täydentäviä hoitoja virallisessa järjestelmässä
On hyvä muistaa, että Suomessa hoitamista ei ole kanonisoitu erikseen millekään ammattiryhmälle tai pelkästään Valviran rekisterissä oleville. Juhani Knuutin nimeämässä “kokemusasiantuntija-hoitajien” joukossa voi olla pitkälle kouluttautuneita, osaavia ja viisaita henkilöitä, jotka noudattavat hoitamisen eettisiä periaatteita, olematta Valviran rekisterissä, kuten esimerkiksi Eiran lääkäriasemalla ja sairaalassa toimiva kiinalaisen lääketieteen palveluja tarjoava henkilö.
Tällaisten ammattilaisten lukumäärä ei ole tiedossa, koska täydentäviä hoitoja antavien (CAM-hoitajien, Complementary and Altervative Medicine) rekisteröintijärjestelmä Suomessa ei ole kunnossa. Jos potilasturvallisuus on todellinen ja aito huolen aihe yhteiskunnassa, niin rekisteröinti- ja valvontakysymys on tärkeimpiä terveyspoliittisesti ratkaistavia asioita.
Minäkin olen sitä mieltä, että mitä todennäköisimmin on olemassa “hoitajiksi” itseään kutsuvia henkilöitä, joilta puuttuu perustietoja. En kuitenkaan rohkenisi ilman todistettavia faktoja väittää, että useimmat kokemusasiantuntija-hoitajat olisivat omista oivalluksistaan haltioituneita, virheelliselle tiedolle altistuneita ja virheellisiin terveysväitteisiin uskovia harhaanjohdettuja hölmöjä. Tällainen on yhtä, nimettyä väestöryhmää koskeva vähättelevä, jopa halventavaksi tulkittava väite, jonka todenperäisyydestä Juhani Knuuti ei ole esittänyt päteviä perusteluja.
Monilla on myös käsityksiä, että maahanmuuttajat ovat väkivaltaisia tai että samaa sukupuolta olevien vihkiminen ei ole kirkon tehtävä. Näitäkään käsityksiä ei julkisessa puheessa perustella faktatiedoilla tai tutkimuksilla. Tällaista julkista propagandansävyistä kielenkäyttöä onneksi jo pyritään siistimään.
Korjausehdotus
Ehdotan, että teksti korjataan kaikkia ihmisryhmiä kunnioittavaksi ja arvostavaksi. Ehdotan myös, että tekstissä perustelemattomiksi jääneet väitteet ja kuvaukset todellisuudesta perustellaan faktatiedoilla, jotka lukija voi halutessaan tarkistaa.
Jos faktatietoa ei löydy, kirjailijan on todettava, että tämä on minun (Juhani Knuutin) mielipide, jonka toteen näyttämiseksi minulla ei ole esittää, tutkimuksia, tilastoja tai mitään muutakaan faktaa. Ymmärrän, että yksittäisten netistä valitsemieni viitteettömien esimerkkien todistusvoima on olematon.
Lisää kirjoituksiani tästä aiheesta:
Juhani Knuutin uutuuskirjan faktantarkistusta 13.8.2020
CAM-alan järjestäytymiskiista: Parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuuskirjaan (1)
Lääketieteen ulkopuolisista hoidoista: Parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuuskirjaan (2)
Mihin kahdeksan prosenttia viittaa? Parannusehdotuksia Juhani Knuutin uutuuskirjaan (3)
“Kelpo kirjassa” virhesitaatti. Korjausehdotus Juhani Knuutin uutuusteokseen (4)
Lue myös Christer Sundqvistin blogia
Kenties “pamfletti” kuvaisi paremmin J.Knuutin kirjaa?
Tämä teksti on kirjan johdannosta jossa se on esitettty mielipiteenä.
Lähes koko loppu kirja, eli yli 200 sivua perustelee johdantoa ja myös tätä mielipidettä. Uskoisin että tämä yleinen rakenne vastaavissa kirjoissa.
Tämä mielipide on hyvin perusteltu ja kaipaamasi täsmennykset löytyvät kirjasta. Ei kaikkea voi sisällyttää johdontaan. Ja kirjasta löytyvät myös käärmeöljykauppiaat.
Eikä kirja käytä sanaa “hölmö”. Oletat Knuutin niin ajattelevan, mutta ei hän sitä sanaa ole käyttänyt.
Vastaus JW:lle. Juuri niinhän toteankin, että väite on todistamaton mielipide, kuten tekstissäni sanon:
“Ehdotan, että teksti korjataan kaikkia ihmisryhmiä kunnioittavaksi ja arvostavaksi. Ehdotan myös, että tekstissä perustelemattomiksi jääneet väitteet ja kuvaukset todellisuudesta perustellaan faktatiedoilla, jotka lukija voi halutessaan tarkistaa.
Jos faktatietoa ei löydy, kirjailijan on todettava, että tämä on minun (Juhani Knuutin) mielipide, jonka toteen näyttämiseksi minulla ei ole esittää, tutkimuksia, tilastoja tai mitään muutakaan faktaa. Ymmärrän, että yksittäisten netistä valitsemieni viitteettömien esimerkkien todistusvoima on olematon.”
Kyllä, oletan sellaisen henkilön pitävän haarhaanjohdettuina hölmöinä ihmisiä, joita hän kuvaa näin: ”omista oivalluksistaan haltioituneita ihmisiä, jotka ovat valitettavasti altistuneet virheelliselle tiedolle. Kun perustiedot fysiikasta, biologiasta ja lääketieteestä puuttuvat, virheelliset terveysväitteet voivat tuntua uskottavilta.”
Tämä on minun mielipiteeni, jonka perustelen sillä, että Juhani Knuuti käyttää sanoja, jotka on tulkittavissa niin, että nuo hänen kuvaamansa ihmiset ovat harhaanjohdettuja (koska ovat altistuneet virheelliselle tiedolle) eli kun ihmistä pystytään virheellisellä tiedolla johtamaan harhaan (koska heiltä puuttuvat perustiedot fysiikasta, biologiasta ja lääketieteestä) voidaan tästä päätellä, että harhaanjohdettu ja tietämätön on siis kansankielellä sanottuna hölmö. Näin voidaan päätellä, vaikka Juhani Knuuti ei itse tuota “hölmö”-sanaa käytäkään, vaan ilmaisee asian toisella tavalla.
Voitko sinä puolestasi täsmentää, missä kohdassa kirjaa tämä mielipiteenä esitetty Juhani Knuutin väite tulee todistetuksi oikeaksi: Useimmat kokemusasiantuntijat ovat omista oivalluksistaan haltioituneita ihmisiä, jotka ovat valitettavasti altistuneet virheelliselle tiedolle.
Sanot nimittäin, että “Tämä mielipide on hyvin perusteltu ja kaipaamasi täsmennykset löytyvät kirjasta.” Jos ne siellä ovat, niin ole hyvä ja kerro millä sivuilla ja millaisia nuo täsmennykset ovat. En nimittäin ole sellaisia löytänyt. Onko kirjassa lukuja näiden “omista oivalluksistaan haltioituneiden kokemusasiantuntijoiden” määrästä? Pitäisi olla, jos väittää, että “useimmat”. Miten haltioituminen on tutkimuksissa määritelty?
Voitko vielä kertoa, mistä löytyy näyttöä siitä, että yllä mainitulta ihmisryhmältä puuttuvat perustiedot fysiikasta, biologiasta ja lääketieteestä. Tätäkään tietoa kirjassa käsittääkseni ei ole. Jos on, niin kerro, millä sivulla.
Tietokirjassa näin voimakkaat ja epäkunnioittavat väitteet jostakin ihmisryhmästä, vaikka ne onkin esitetty “vain” mielipiteenä, on perusteltava faktoilla. Tätä edellyttää jo tutkijan etiikka. Ko. faktoja kirjasta en ole löytänyt. Jos perusteluja on, niin kerro missä. Ilmeisesti tunnet kirjan sisällön todella hyvin, kun kerran olet tsekannut tuonkin, että yhtä sanaa “hölmö” kirjassa ei esiinny. Tarkka havainto.
Jos ottaa huomioon koko johdannon ja siellä erityisesti ”Ajatusvirheiden moninaiset lähteet” ja ”Miksi kokemusasiantuntijat luottavat hoitojensa tehoon”, niin kirjan viesti on, että on helppoa ”haltioitua omiin oivalluksiinsa”, eikä siihen tarvitse olla hölmö.
Ja jos joku tunnistetaan tällä alalla huijariksi, niin ansaitseeko hän kunnioitusta vai voiko häntä kutsua vaikka “käärmeöljykauppiaaksi”?
JW, kyllä tuo tulkinta on ihan järkevä. Monet haltioituvat omista oivalluksistaan, mutta haltioituminen ei toki ole minkään ihmisryhmän erityisominaisuus. Eikä sitä sellaiseksi pidä kuvata – eettisistä syistä. Asioita voi aina katsoa monesta näkökulmasta. Huijaaminen on myös aika yleistä yhteiskunnassa, eikä se ole tyypillisempää kokemusasiantuntijoiden kuin muiden asiantuntijoiden keskuudessa. Ei ketään huijaria pidä kunnioittaa. Tietenkään. Knuutin sitaatissa ei ollut kyse huijaamisesta eikä käärmeöljystä. Sinä otit ne esille. Tiedätkö muuten, mistä esiin nostamaasi käärmeölyä voisi ostaa? Ei ole koskaan tullut vastaan kauppiasta. Ei kenenkään tarvitse ostaa öljyä tai muutakaan, jos ei halua. Ei tarvitse ostaa sipsejä, ei karkkia, vitamiineja eikä ylipäänsä mitään.
Ajatusvirheistä, kuten vahvistusharhasta, joista Juhani Knuuti kirjoittaa, tulikin mieleeni, että onkohan kirjailijalla itsellään ollut vahvistusharha hänen kirjoittaessaan johdannossa alaluvussa “Virheellisten terveysuskomusten haitat” “vaihtoehtohoitojen” tappavuudesta. Hän kirjoittaa muualla kirjassaan vahvistusharhasta: “Tieteellisen tiedon hakemisen peruslähtökohta on hakea tietoa mahdollisimman kattavasti ja neutraalisti. Tavoitteena on välttää vahvistusharhaa ja pyrkiä muodostamaan oma kanta vasta kattavan tiedonhaun perusteella, ei ennen sitä.”
Kiitos, että pidit tulkintaani järkevänä.
Haltioitumista voi kai ainakin pitää inhimillisenä piirteenä. Se on siten hankalaa, että se kun ei ole tarkoituksellista. Se on kai sellainen piirre, josta te tieteentekijä yritätte kouluttautua eroon.
Huijaamista voi kai myös pitää inhimillisenä.Se on siten selkeäpää että se on tarkoituksellista.
Erityisen ikävää on jos terveyteen liittyvillä asioilla huijataan.
Melko ikävää on myös jos asiantuntijat ja erityisesti terveyteen liittyvä asiatutija huijaa. Väärässä toki saa olla. Mutta ei saa ummistaa silmiä vastakkaisilta argumenteilta. Se alkaisi muituttaa haltioitumista.
Tuskin tiedämme sitä, kuinka yleistä se on esim. juuri kokemusasiantuntijoiden joukossa. Voimme toki arvailla syitä, jotka lisäävät sitä.
Raha, maine, kunnia, valta…
Ja ehkä voimme arvailla pidäkkeitä.
Mutta: “Knuutin sitaatissa ei ollut kyse huijaamisesta eikä käärmeöljystä. Sinä otit ne esille.” Eikö? Olisiko ollut kuitenkin? No olihan nyt toki!
Käärmeöljyä ei kai ole myytävä missään. On toki ollut: Snake oil”
Mutta “käärmeöljyjä” on edelleen ollut esillä; musta salva, hopeavesi. Mutta en minäkään tiedä mistä niitä voi ostaa.
JW, monikaan ei taida sinun ja minun lailla, tietää, mistä noita mystisiä mustiasalvoja, hopeavesiä ja käärmeöljyjä löytyy. Silti niistä kohistaan mediassa. Jännää. Miksiköhän, mietin. Onko taustalla joku uhkakuva, jopa salaliittoteoria: pahat salvat, vedet ja öljyt tulevat tuhoamaan ahneuksissaan ihmisten terveyden? En tiedä. Kumma juttu.
Sanot “Melko ikävää on myös jos asiantuntijat ja erityisesti terveyteen liittyvä asiatutija huijaa. Väärässä toki saa olla. Mutta ei saa ummistaa silmiä vastakkaisilta argumenteilta. Se alkaisi muistuttaa haltioitumista.”
Kyllä näin on. Terveydenhuollossa huijataan ihan hirveästi, lääkäri ja tutkija Iris Pasternackin kirjassa Tautitehdas, kuvataan tätä systemaattista, mutta ehkä tiedostamatonta huijausta: tehdään turhia tutkimuksia, kuvauksia, mittauksia ja määrätään turhia ja vieläpa haitallisia lääkkeitä. Lääkehaitat taitavat olla USA:ssa jo toiseksi yleisin kuolinsyy (en muista tarkkaan, mutta tosi yleistä on). Varmaan taustalla on tarkoituksetonta ihmisten huijaamista syömään liikaa pillereitä joka vaivaan. Vesistöt saastuu lääkejäämistä. WHOkin huolissaan. No joo, tää meni vähän sivuun Knuutin kirjasta, joka oli keskustelin aihe.
Miten lienee Juhani Knuutin haltioitumisen laita. Mitä ajattelet hänen kirjassaan sivuilla 33-34 olevasta tutkimuksen raportoinnista vaihtoehtohoitojen tappavuudesta? Liekö kovin totuudenmukaista? Minusta vaikuttaa hieman haltioitumiselta, jotenkin uskoon tulleen paatokselta väittää, että tosiaan vaihtoehtohoidot yleensä ilman sen kummempaa määrittelyä, lisäisivät syöpäkuolleisuutta. Olikohan siinä sivuilla 33-34 kyse mustasta salvasta, mindfulnessistä, kiropraktiikasta, joogasta vai mistä, jotka vaikuttivat syöpäpotilaiden kuolleisuuden lisääntymiseen? Minulle ei kirjasta selvinnyt. Selvisikö sinulle? Olisi tärkeä tietää, jotta ymmärtäisi, mitä mitä pitää välttää. Odottelen vastaustasi. Kiitos,
Wikipedia kertoo…
Käärmeöljy on petollisen markkinoinnin ja terveydenhuollon petosten kiertoilmaus. Se viittaa maaöljypohjaiseen mineraaliöljyyn tai “käärmeöljyyn”, jota myytiin ennen kaikkea eliksiirinä monenlaisiin fysiologisiin ongelmiin. Monet 1800-luvun Yhdysvallat ja 1700-luvun eurooppalaiset yrittäjät mainostivat ja myivät mineraaliöljyä (usein sekoitettuna erilaisiin aktiivisiin ja passiivisiin kotitalouksien yrtteihin, mausteisiin ja yhdisteisiin, mutta ei sisällä käärmeestä johdettuja aineita ”käärmeöljy” linimenttinä.
Ensimmäinen hakutulos haulla ”musta salva hinta” antaa sivun, vie iltalehden joulukuun uutiseen, jonka mukaan Facebook on poistanut ryhmiä, jotka ovat kaupitelleet mustaa salvaa.
Ensimmäinen hakutulos haulla ”hopeavesin hinta” antaa sivun, joka sitä kauppaa.
Ensimmäinen hakutulos haulla ”käärmeöljy hinta” antaa sivun, joka sitä kauppaa. Tämä ei varmaan ole samaa ”käärmeöljyä”, kuin mitä edellä tarkoitettu.
Lääketieteessä huijataan. Se ei nyt varsinaisesti ole yllätys, mutta huijaus yhtäällä ei ole puolustus huijaamiselle toisaalla.
Minulle selvisi:
Sivut 33 ja 34 ovat edelleen johdantoa ja kohta käsittelee välillisiä vaikutuksia. Ajatus kappaleessa on, että se on tehokkaan hoidon lykkääntyminen tai siitä luopuminen, joka liittyy kuolleisuuden lisääntymiseen. Ei siis voi nimetä mitään erityistä hoitoa. Toki jollain hoidolla voi suoria vaikutuksia, mutta se on eri kappale, joka sitä käsittelee.
Kiitos Wikipedia-, sensaatiolehti- ja nettimainosvinkeistä. Olen tosin enemmän kiinnostunut tutkimustiedoista. Lääketieteessä kuten muillakin tieteenaloilla ilmenee valitettavasti silloin tällöin tutkimusten manipulointia, tulosten vääristelyä, kirsikanpoimintaa ja tietojen valikoivaa raportointia. Minä kylläkin puhuin kommentissani terveydenhuollosta ja sen sisällä tapahtuvasta tietoisesta ja tiedostamattomasta huijauksesta, en lääketieteestä ja tieteellisestä tutkimuksesta.
Kiitos myös tulkinnastasi Juhani Knuutin kirjan s. 33-34 sivuilla raportoidusta tutkimuksesta. Johdannossa muuten pitää pysyä ihan yhtä tarkasti kunnioittavassa kirjoitustyylissä ja totuudellisessa ja vääristelemättömässä raportoinnissa kuin muuallakin, jos kyseessä on tutkimuksiin nojaava tietokirjassa. Pamfletit ovat eri juttu.
Sinun tulkintasi on osuva: “Ajatus kappaleessa on, että se on tehokkaan hoidon lykkääntyminen tai siitä luopuminen, joka liittyy kuolleisuuden lisääntymiseen. Ei siis voi nimetä mitään erityistä hoitoa.” Just noin minäkin sen ymmärrän. Mutta miksiköhän Juhani Knuuti ei asiaa ilmaise noin hienosti ja selkeästi kuin sinä? Pyörittelee ja sekoittaa koko asian. Lisäksi hän väittää että tutkittiin vaikutuksia, mutta niitähän ei, kuten sinäkin toteat, tutkittu. Lisäksi Knuuti väittää, että tutkimusryhmän rinta- ja keuhkosyöpäpotilaiden joukossa oli “turhaan kuolleita”. Siis mitä tämä mielestäsi tarkoittaa?
Kirjoitan parhaillaan blogijuttua aiheesta. Saanko lainata osuvaa lausettasi “Ajatus kappaleessa…” jutussani juuri sellaisena kuin se on? Itse asiassa julkisessa blogissa kirjoitettua tekstiä tietääkseni muutenkin saa lainata, jos kertoo lähteen ja lainaa asiallisessa kontekstissa ja vääristelemättömin tulkinnoin. Varmistan nyt sinulta kuitenkin?
Pamfleteissa tosin lainaillaan julkisia tekstejä, mutta ei kerrota lähdettä. En kirjoita pamflettiblogia.
Ja jos käytät jotain mitä minä olen tänne kirjoittanut, niin en sen perään huutele. Mutta koska mielestäni tulkitset toisten kirjoituksiani, myös minun kirjoituksiani vastauksissasi, “melko luovasti”, niin toivoisin että et viittaa siihen kovin tarkasti.
Olin epätarkka. Oli tarkoitus vastata just siihen mitä kirjoiti. Pitäisi olla muodossa: Jos terveydenhoidossa huijataan, niin ei nyt varsinaisesti ole yllätys, mutta huijaus yhtäällä ei ole puolustus huijaamiselle toisaalla. Mutta ei se asiaa muuta. Yhtäällä huijaamista ei kannata nostaa esille, jos toisaalla huijaaminen on puheenaiheena.
Ehkä sinun kannattaisi ihan ensiksi vielä lukea koko alkuperäinen kirjoituksesi läpi ajatuksella ja sen jälkeen harkita että kirjoittaisi sen uusiksi. Kirjoitat sen mitä siellä oikeasti on sanottu, etkä sitä mitä uskot kirjoittajan ajattelevan.
JW. Olen kyllä lukenut oman kirjoitukseni “Kunnioittavaa puhetta, kiitos” huolella ja ajatuksella läpi, koska olen sen itse ajatellut ja kirjoittanut. Kirjoitan jutussani juuri sen mitä Juhani Knuuti on oikeasti sanonut ja laittanut hänen sanomisensa sitaatteihin. Kirjoitan mielelläni jutun uudestaan, kunhan sinä ensin kerrot ihan suoraan ja suomen kielellä ja kohta kohdalta, mikä kirjoituksessa on virheellistä. Jos paikannat kirjoituksesta virheen, korjaan sen. Esittämäni omat mielipiteeni olen perustelut hyvin. Jos mielestäsi en ole perustellut hyvin, niin voisitko osoittaa, mikä perusteluissani on puutteellista tai “melko luovaa” kuten toteat. Harkitsen sitten tekstini uudelleen muotoilua. Kiitos joka tapauksessa kommentistasi, vaikka sen perusteella en nyt pysty mitään konkreettista kirjoituksessani korjaamaan.
Mitä tulee huijaamiseen, niin se on kaikkialla pahasta. En usko, että kokemusasiantuntijoiden joukossa olevista huijareista on suurempaa kansanterveydellistä vaaraa kuin terveydenhuollon sisällä toimivista huijareista. Tietoa minulla tästä asiasta ei ole. Sanot “Mutta ei se asiaa muuta. Yhtäällä huijaamista ei kannata nostaa esille, jos toisaalla huijaaminen on puheenaiheena.” Kyllä se muuttaa. Ei voida puhua terveyden varjolla huijaamisesta VAIN yhdessä ihmisryhmässä. Kyllä asioita on katsottava kokonaisuutena. Toisin sanoen, on arvioitava, mikä suurusluokka ja millainen yhteiskunnallinen merkitys eri huijaamisilla on (kun huijausta joka tapauksessa kaikkialla yhteiskunnassa esiintyy), esimerkiksi miten suhteutuu käärmeöljykauppiaiden huijaus järjestelmän sisällä ilmenevään huijaukseen.
Kysymys on siitä, halutaanko tarkastella koko hoitamisen aluetta, vai vain yhtä pientä nurkkausta koko terveyteen/sairauteen liittyvästä huijausilmiöstä. Joka tapauksessa tarvitsemme faktoja, tosiasiatietoa, tilastoja ja tutkimuksia ymmärtääksemme terveyden ja sairauden varjolla huijaamisen yhteiskunnallista merkitystä paremmin.
[…] Luontaishoitoalan Foorumi ry on olemassa ja (7)”kokemushoidot”, joiden antajilta eli ”kokemusasiantuntijoilta” puuttuvat Knuutin käsityksen mukaan perustiedot fysiikasta, biologiasta ja […]
Olet oikeassa kun sanot, kun että yhtäällä puhutaan huijaamisesta, niin kyllä silloin voi nostaa esille myös toisaalla huijaamisen.
Tässä sinä kuitenkin halusit siirtää huomion pois alkuperäisestä aiheesta. Se, että myös jossain muualla huijataan, ei vaikuta alkuperäisen väitteen oikeellisuuteen tai oikeutukseen. Kirjassa väittämää on perusteltu noin loppukirjalla. Myös uusi väittämä vaatisi laajat perustelut.
Kun kirjoitin sinun mielestä epäkunnioittavasti, tarkoitin sitä, että olen yrittänyt osoittaa sinulle, että sinä olet arvioinut kirjan yksittäisiä lauseita, irrallaan muusta kirjasta ja irrallaan niiden asiayhteydestä. Tarkoitukseni oli sanoa, että nyt kun on kulunut aikaa, niin osaisitko nyt käsitellä tätä kohtaa osana koko kirjaa ja ilman että kirjoitat sinne sellaista mitä siellä ei alun perin edes ole.
Väite. ”En usko, että kokemusasiantuntijoiden joukossa olevista huijareista on suurempaa kansanterveydellistä vaaraa kuin terveydenhuollon sisällä toimivista huijareista.”
Edellä kirjoittaa yhteiskuntatietelijä. Mutta väite ei ole oleellista alkuperäisen keskustelun kannalta vaan se perustelee uutta aihetta. Mutta toisaalta kuinka suuri kansanterveydellisen vaikutuksen pitäisi olla, ennen kuin sitä olisi ollut oikeutettua nostaa esille?
Kirjat kirjoitettaan yksilöille. Yhteiskunnat eivät lue kirjoja. Yksilöt lukevat. Yhteiskunnalliset ilmiöt muodostunevat yksilöiden toimista. Tässä kirjassa tuodaan esille väittämiä ja siten valintoja, joilla on neutraaleja mutta usein myös negatiivisia vaikutuksia yksilötasolla. Suuressa osassa liikkuu myös rahaa.
Terveys ja terveysväittämät eivät ole vain yhteiskunnallinen ilmiö. Sinä peräänkuulutat usein henkilökohtaisen kokemuksen merkityksestä. Huijatuksi tuleminen on hyvin henkilökohtaista ja jos se tehdään terveyteen tai sairauteen liittyen, se on silloin hyvin hyvin henkilökohtaista.
Sinun kirjoituksissa laajemmin korostuu epäkohtien korostaminen virallisesta järjestelmästä ja toisaalta epäkohtien kieltäminen tai vähättely epävirallisen järjestelmän puolella. Lisäksi sinä nostat esille kiistanalaisia positiivisia vaikutuksia epävirallisen järjestelmän puolelta samalla kun vähättelet tai jätät huomiotta positiivisia vaikutuksia virallisen järjestelmän puolella.
”Kuplautuvassa yhteiskunnassa” näillä voi olla yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen ja vähintään henkilökohtainen merkitys.