Feministi Nikolai Rörich asui Altailla

Talo, jossa Nikolai Rörich asui vuonna 1925, on nyt museo.

Talo, jossa Nikolai Rörich asui vuonna 1925, on nyt museo. Se sijaitsee Altain tasavallan eteläosassa, Ylä-Uimonin (Verh-Uimon) kylässä Ust-Koksan alueella.

Taitelija Nikolai Rörich (1874-1947) asui perheineen vuonna 1925 jonkin aikaa Altailla Ylä-Uimonin kylässä. Hän oli moniosaaja, mm. maalari, maailmanmatkaaja, tutkija, teosofi ja humanisti. Hän oli myös pasifisti.

Rörich katsoi, että henkinen kehitys Venäjällä alkaa Altailla. Hän uskoi uuden ajan tulevan, jolloin ihmisten välinen ymmärrys, hyvyys ja kauneus vallitsevat. Hänen mukaansa uuteen aikaan kasvaminen edellyttää ihmiskunnan tietoisuuden radikaalia muuttumista. Rörich viittaa tässä merkittävien uskontojen ja maailmankatsomusten yhtymäkohtiin.

Rörich N. Muhammed Khiran vuorella 1925.

Rörich N. Muhammed Khiran vuorella 1925.

Hän hyväksyi kaikki uskonnot ja katsoi, että niissä kaikissa on yksi yhteinen perusta, ja siksi uskontojen välillä ei kuuluisi olla ristiriitoja. Verisimpiä sotia on käyty juuri uskonnon nimissä, mutta niissä on juuri kysymys uskonnollisen asenteen väärin ymmärtämisestä tai puhtaasta valtapelistä.

Rörich N. Shambalan viesti 1945

Rörich N. Shambalan viesti 1945.

Myyttisissä, sadunomaisissa maalauksissa yhdistyvät konkreettiset maisemat ja taiteilijan oma symbolistinen sielunmaisema. Hän maalasi tauluihinsa idän muinaisia myyttejä, teki kuvia Buddhasta ja Kristuksesta ja liitti maalauksiinsa kansanmytologioiden piirteitä. Rörich pyrki yhdistämään subjektiivisen objektiivisuuteen, filosofisen tieteelliseen ja itäisen viisauden läntiseen tietoon. Nykytermein häntä voisi kuvata hybridiseksi, monitaiteelliseksi ja poikkitieteelliseksi lahjakkuudeksi.

Pietarissa syntynyt kosmopoliitti matkusteli paljon sekä yksin että perheensä (vaimo ja kaksi poikaa) kanssa Euroopassa, Mongoliassa, Kiinassa ja Intiassa. Hän asui myös Yhdysvalloissa, jossa on nykyisin Roerichin museokin New Yorkissa.

Kun ihmiset itse muuttuvat paremmiksi, muuttuu myös elämä maan päällä. Näin Rörich ajatteli ja 1920-luvulla hän vetosi kansainvälisiin toimijoihin, jotta sodat loppuisivat ja ihmiset eläisivät rauhanomaisesti. Hän kannatti esimerkiksi rauhankasvatusta kouluissa.

Rörich oli feministi ennen feminismiä. Hän ennusti, että tulee vielä naisten aikaa ja että maailman kehitys riippuu paljon juuri naisista. Hän rakasti syvästi vaimoaan, joka oli pianisti ja teosofi. Avioliitto oli onnellinen.

Rörich N. Maailman äiti  1924.

Rörich N. Maailman äiti 1924.

Rörich kuvasi naista kulttuurin kehityksen keskuksena.

Altaista hän puhui myyttisellä nimellä valkoisen veden maa (belovedye), joka edustaa kaikkea hyvää ja kaunista. Tällainen ”ihmemaa” tunnetaan useimmissa kulttuureissa. Idässä se on Shambala, ja lännessä kysymys on vähän samasta asiasta, joka liittyy ihmeitä tekevään, mystiseen Graalin maljaan. Suomalaisessa mytologiassa Kalevalan Sampo edustaa kaiken hyvän lähdettä.

Tarinoiden mukaan tästä sadunomaisesta valkoisen veden maasta tulee hyviä ihmisiä, jotka auttava muita ja sitten palaavat takaisin omaan ”maahansa”. Rörich ei voinut palata omaan maahansa sieltä lähdettyään. Hän kuoli Intiassa vuonna 1947.

Rauha, kauneus, kulttuuri, rakkaus, tieto, usko ja toivo ovat Rörichin filosofiassa inhimillisen kulttuurin jalostumisen lähteitä. Kauneus esimerkiksi auttaa ihmisiä kehittymään, koska kauneuden taju ja kauneuden omaksuminen täydentävät ihmistä, tekevät hänestä kokonaisemman. 

Lähteet

Museon opas Tatjanan esittely.

Taulut valokuvattu Rörichin kotimuseossa Ylä-Uimonin kylässä Altain tasavallassa Venäjällä.

Nicholas Roerich Museum New York.

Roerich-keskus Moskovassa.

Rörich N.  Valoisan kaupungin  vaeltaja 1933.

Rörich N. Valoisan kaupungin vaeltaja 1933.