Leveitä pitkospuita on helppo kävellä. Kesäretki 2. Torronsuolla ei kannata luiskahtaa pitkospuilta. Voi nimittäin pudota suonsilmäkkeeseen eikä sieltä yksin, ilman apujoukkoja ylös pääse. Lankut ovat kuitenkin leveät, joten suurta varaa ei ole. Torronsuo on yksi Etelä-Suomen suurimpia soita. Se sijaitsee Tammelassa, Forssan lähellä. Tässä kansallispuistossa kulkija kokee upeita suofiiliksiä, joita sävyttävät avarat maisemat, käkkyräiset…
Kategoria: Luonto
Terveellinen mänty – kaunis ja pyhä
Männyt ovat hienoja katsella, hyväntuoksuisia ja henkeviä. Puu on myös terveellinen. Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville, että männyn sisäoksauutteesta eristetyt polyfenolit hidastivat syöpäsolujen kasvua. Havupuut ovat monella tavalla terveellisiä. Tutkija Lauri Polarin mukaan ne tuottavat valtavan määrän muitakin yhdisteitä, joita kuitenkin hyödynnetään niukasti. Ennenkin mäntyä on arvostettu. Nälkäkausina Suomessa on syöty pettuleipää. Ensimmäiset havainnot petun käytöstä…
Tuli kevät tupahamme
Aamun nousevaan hetkeen sisältyy kaikki. Auringossa lepäävä, lumipeitteinen järvenselkä ja lähipuissa livertävät helmikuun linnut. Nytkö ne jo palaavat? Hanki rapisee askelten alla ja alakulo vaihtuu sydämen riemuksi. Talvi kääntyy kevääksi. Sen tuntee joka solullaan tällaisena aamuna. Jalka nousee keveästi. Tuntuu kuin ilo virtaisi suoraan rintaan kirkkaalta sinitaivaalta ja huurteisten puiden takaa metsän reunalta. Jään nyt blogitauolle, mutta sitä ennen haluan kertoa…
Taivas on täällä maan päällä
”Olemme koulineet itsemme olemaan näkemättä sitä, ja siitä syystä niin suuri osa maailmastamme on alkanut muistuttaa helvettiä.” Näin väittää uutuussuomennoksessa Taivasyhteys amerikkalainen lääkäri, joka jäi henkiin maattuaan seitsemän päivää koomassa sairaalan sängyssä. Eben Alexander pohtii kuolemanrajakokemustaan ja siitä seurannutta maailmankuvansa muutosta. Hän kertoo myös, millaista palautetta sai ensimmäisestä kirjastaan Totuus taivaasta, josta kirjoitin aiemmin Neurokirurgi koomassa ja…
”Kuivoo vein kaperoo” joulukuussa
Veneet kaadettu talviunille 8.12.2014 Kävin aamulenkillä metsässä ja rannalla. Sataa tihuutti jouluista pyhää vettä. Pyhyys tulee järvestä, mutta märkyys taivaasta. Aamun siniharmaus Pyhäjärven yllä ja Pyynikin puiden lomassa tuntui yhtä hartaalta kuin muinaisten Siperian shamaanien luonnon kunnioitusseremoniat metsäkirkoissaan. Rungon sateinen ja kuivempi puoli. Puiden hoitavasta huomasta kotiin tallustellessani…
Tämän aamun muistan
Oranssi taivas ja sinertävät rinteet. Altain ilta on viileä, melkein jäätävä. Syyskuun kirpeys tulee Terek-kylän lomamökkiin, vaikka lämmitin on kytketty päälle hyvän aikaa ennen nukkumaan menoa. Pukeudun lämpimiin yövaatteisiin ja pujahdan vällyjen väliin. Varhain aamulla lähden kävelemään leveän laakson suuntaan. Taustalla kohoavat vuoret. Keskellä näkyy Altai-vuoriston korkein huippu, 4500 metriä korkea…
Altain huiput siintelee
Altain tasavallassa, Venäjän federaation eteläisessä osavaltiossa vuoret, joet, vuoripurot, laaksot, solat ja jokien suistot hallitsevat maisemaa. Nyt olen elänyt todeksi 30-luvun humpan, jonka sanat alkavat näin: ”Nuo Altain huiput siintelee tasolla pilvien ja vuoripuro solisee alla vanhain pyökkinen..” Venäjän eteläinen, runsaan 200 000 asukkaan Altain tasavalta sijaitsee Kazakstanin, Kiinan ja Mongolian rajalla. Väestöstä noin 57 % …
Luonto lääkkeenä
Nyt se on tutkittu. Luonto tekee hyvää. Sillä on suuri vaikutus etenkin mielialaan. Moni metsissä vaeltaja tietää tämän kyllä tutkimattakin, mutta Metsähallituksen selvitys antaa nyt tieteellistä näyttöä siitä, että ihmiset kokevat luonnon tervehdyttäväksi. Patvinsuon kansallispuiston suolampi. Kuva kesältä 2013. Kaikille ei sovi pääministeriliikunta, triatloni, maratoni tai kuntosalilla hikoilu. Siinä tapauksessa voi mennä luontoon.…
Mieli vaeltelee metsässä
Metsässä Kafka Tamura lähestyy alitajuntaa, tiedostamatonta, menneisyyttä ja tuntematonta. Hän on japanilaisen Haruki Murakamin kirjan päähenkilö. Niin kuin Hannu ja Kerttu –sadussa metsä on tiheä, pimeä ja pelottava myöskin Kafkalle, aikuisuuttaan etsivälle japanilaisnuorukaisele. Metsässä on vaaroja ja sinne voi eksyä. On se noinkin, vaikka juuri nyt ei siltä tunnu. Leppeässä elokuisessa rannassa seurailen vesilintujen ääntelyä järvellä.…
Metsä suojelee lapsiaan, Kultarinta
Lintu. Karhu. Metsä. Rakkaus. Näihin tiivistyy Anni Kytömäen keväällä ilmestyneen esikoisromaanin henki. Kalifornialainen lintu, jonka nimeä en tiedä. Uppoan syvään shamanistiseen metsämielialaan kotisohvallani. Kultarinta imee aistimaan metsän monimuotoisen hengen. Käyn välillä kävelyllä läheisen harjun männikössä ja haistelemassa Pyhäjärven liplatusta. Palaan taas Anni Kytömäen romaanin tunnelmiin. Sivulla 644, kirjan viimeisellä, häivähtää toive,…