Luonto lääkkeenä

Nyt se on tutkittu. Luonto tekee hyvää. Sillä on suuri vaikutus etenkin mielialaan. Moni metsissä vaeltaja tietää tämän kyllä tutkimattakin, mutta Metsähallituksen selvitys antaa nyt tieteellistä näyttöä siitä, että ihmiset kokevat luonnon tervehdyttäväksi.

Patvinsuon kansallispuiston suolampi. Kuva kesältä 2013.

Patvinsuon kansallispuiston suolampi. Kuva kesältä 2013.

Kaikille ei sovi pääministeriliikunta,  triatloni, maratoni tai kuntosalilla hikoilu. Siinä tapauksessa voi mennä luontoon. Tai voi tehdä molemmat. Luonnossa kehon endorfiinit ja mielen avaruus tulevat eri tavalla koetuiksi kuin hikiliikunnassa. Molemmille on paikkansa.

Satuin tänään Hesarissa esitellyn tutkimuksen otokseen 2052 muun vastaajan kanssa. Patvinsuolla vuosi sitten kesällä käydessäni nuori mies kyseli kokemuksiani ja mielipiteitäni.  Lomakekyselyssä arvioin puistokäynnin rahallisen terveyshyödyn aika keskimääräisesti. Tosin summan vetäisin hatusta, koska ei ole oikein mitään kriteeriä määritellä luonnon taloudellista terveysarvoa. Tutkijat laskivat, että vastaajat arvioivat hyödyn keskimäärin 208 euroksi. Vastaukseni oli 200 euroa eli aika lähellä keskiarvoa.

Luonnon terveysvaikutusten tutkimus on hyvä esimerkki siitä, kuinka terveystutkimus voi laajeta laboratoriosta luontoon, biokemiasta ihmisten arkeen. Jään odottamaan myös muiden lääkkeettömien mielialahoitojen tutkimusta. Esimerkiksi vertaileva, todellisessa elämässä tapahtuva masennuksen erilaisten hoitomuotojen (lääkkeellisten ja lääkkettömien) pitkän aikavälin vaikutusten tutkimus olisi tervetullutta.

Tätä toivomusta puoltaa eilinen keskustelu T:n kanssa. Hän on käynyt töissä ja syönyt erilaisia masennuslääkkeitä 20 vuotta. Kukaan lukuisista hoitavista perusterveydenhuollon lääkäreistä ei kertaakaan vihjannut siihen, että lääkitystä ei ehkä enää tarvita. Tunteet jotenkin “latistuneina” hän jaksoi läpi elämäntilanteen ongelmien. Mutta muutoksia elämäänsä hän pystyi tekemään vasta, kun lopetti lääkityksen oma-aloitteisesti, pikku hiljaa ja vähitellen, vaikka vieroitusoireet olivatkin rankkoja. Psykoterapia ja ystävätkin auttoivat.  En väitä, että T söi lääkkeitä turhaan. Kerron vain sen, mitä hän minulle kertoi. Ja olen iloinen siitä, että T on nyt onnellisempi kuin ennen.

 

Linkit

Luonto tekee hyvää. HS 28.8.2014

Kirjoitukseni haastateltavana olosta Patvinsuolla.