Käsien päälle panemisen (Laying On of Hands) vaikutuksia tutkittiin hiirillä, joihin oli ruiskutettu tappavan rintasyövän soluja. Kokeiden tuloksista julkaistiin raportti 20 vuotta sitten. Vielä tänäänkin tulokset hämmentävät.
Hiirikokeiden sarjaa ja sen tuloksia on kuvattu Journal of Scientific Exploration -lehden artikkelissa (Taulukko 1) ja professori Juhani Knuutin uudelleen muotoillussa taulukossa (Taulukko 2) kirjassa Kauppatavarana terveys. Uudemmassa on eri lukuja ja eri sarakkeita kuin on alkuperäisen tutkimusartikkelin tulostaulukossa.
Taulukko 1. William Bengstonin ja David Krinsleyn laatima taulukko “Laying On of Hands” -hiirikokeiden tuloksista. (Journal of Scientific Exploration 2000;14 (3), sivu 362).
Taulukko 2. J. Knuutin laatima yhteenveto W.F. Bengstonin ja D. Krinsleyn vuonna 2000 julkaistuista hiirikokeiden tuloksista (Kauppatavarana Terveys, Minerva Kustannus 2020, sivu 199).
Saman koesarjan tuloksista on siis julkaistu kaksi erilaista taulukkoa (alkuperäinen ja muutettu versio) sekä kaksi erilaista tulkintaa, jotka poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Hämmennys olisi varmasti vähäisempää, jos Juhani Knuuti olisi tietokirjassaan selvemmin ilmoittanut, että kyseessä on hänen itse tekemänsä taulukko toisten tutkijoiden tuloksista. Nykyisestä kirjan tekstistä ja taulukosta lukija ei voi sitä päätellä. Siksi ehdotan, että kirjan mahdollisiin tuleviin painoksiin lisätään myös tuo alkuperäinen taulukko ja tutkijoiden itsensä esittämä tulkinta siitä, esimerkiksi suorina sitaatteina, jolloin lukija voi itse tehdä päätelmänsä.
Tätä mielestäni edellyttää läpinäkyvyys tieteessä ja tietokirjoissa, jotka ilmoittavat sisällön nojaavan tieteelliseen tutkimuksen. Avoimuus on erityisen tärkeää kiistanalaisissa tieteellisissä kysymyksissä, jollainen Laying On of Hands – metodin tutkimus eittämättä on.
Tiedevilppiepäilyjäkin on pohdittu sekä Juhani Knuutin uutuuskirjassa että Luulosta tietoon. Taustantarkastajat -blogissa. Lisää aiheesta kirjoituksessani Valikoivaa ja vinoa raportointia ja sen kommenttiketjussa.
Kirjan s. 197-204 ihan selvästi kerrotaan, että kirjan taulukkoon on otettu kaikki hiiret (intention to threat) toisin kuin “tutkimuksessa” (s.199). Kirjassa todetaan myös, että “ei ole yllätys, ettei tutkimusta ole saatu julkaistua asiallisessa tieteellisessä lehdessä, sillä tulosten tulkinta on selvässä ristiriidassa itse tulosten kanssa”. Kirjan mukaan tulkinta lähestyy tieteellistä vilppiä (s. 200). S. 201 on tietolaatikko tieteellisestä vilpistä,
Jos jollekin kirjan lukijalle syntyy jotain epäselvyyttä, kyse on varmaan lukutaidottomuudesta tai siitä, että kirjoittajan kanta ei miellytä.
Voisitko ystävällisesti täsmentää, mikä konkreettisesti on se tulkinta, joka alkuperäisessä artikkelissa lähestyy tieteellistä vilppiä, johon sinä ja kirjan teksti viittaatte. Se ei käy ilmi kirjoituksestasi. Tämä on tärkeä tieto, joka auttaa toivottavast ymmärtämään taulukoiden erilaisuutta.
Ei kai tuo ole kovin ihmeellistä. Kun tutkimustulos ei vastannut toivottua, eloonjääneiden hiirien keksittiin vahingossa saaneen hoitoa. Kumma kun näin pätevää tutkimusta ei saada toistettua. Ei edes hiirillä saati ihmisillä.
Ismo, onko tämä kirjoittamasi “Ei kai tuo ole kovin ihmeellistä. Kun tutkimustulos ei vastannut toivottua, eloonjääneiden hiirien keksittiin vahingossa saaneen hoitoa. Kumma kun näin pätevää tutkimusta ei saada toistettua. Ei edes hiirillä saati ihmisillä.” vastauksesi edellä esittämääni kysymykseen:
“Mikä konkreettisesti on se tulkinta, joka alkuperäisessä artikkelissa lähestyy tieteellistä vilppiä, johon sinä ja kirjan teksti viittaatte?”
Ismon kommentti, jonka laitan tähän oikeaan paikkaansa. Olen pyytänyt vastausta yllä esittämääni seikkaan. Tässä on Ismon vastaus, jonka olen saanut blogiini 12.9. klo 23.13:
“Kai nyt Arva voisi esittää jotain näyttöä, että tutkimus olisi tehty hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti? Kirjassa on aivan selvästi todettu, että kirjoittaja on tehnyt tutkimuksen aineistosta oman analyysin, koska se oli mahdollista. Mikä muu kuin se, että lopputulos ei miellytä oli väärin?”
Ismo ja muut, jotka aikovat kommentoida tätä kirjoitusta!
Ensiksikin, blogissani käydään asiallista keskustelua. Erilaisia näkemyksiä ja voimakkaitakin mielipiteitä saa olla, mutta ne pitää perustella (kuten “Olen tätä mieltä, koska…” ) ja kielenkäytön on oltava hyvien käytössääntöjen mukaista. Edellytän kommentoijilta ja itseltäni myös, että asiallisiin ja blogikirjoituksen aiheeseen liittyviin kysymyksiin vastataan kohteliaasti ja toisia kunnioittavasti. Toisin sanoen en hyväksy toistuvia epämääräisiä viittauksia “lukutaidottomuuteen” tai sellaisia arvioita kuten “Kai nyt Arva voisi esittää jotain näyttöä…” tai “Ei kai tuo ole kovin ihmeellistä”.
Toiseksi, asianmukaisia kysymyksiä ei saa sivuuttaa ja pyrkiä samalla ikään kuin vaivihkaa siirtämään keskustelua muihin aiheisiin esittämällä yhä uusia ja aiheeseen (Bengstonin ja Krinsleyn v 2000 julkaiseman taulukon numeroiden muuttamiseen) liittymättömiä kysymyksiä (katso Ismon kommentit alla). Vastaamattomuus on mielestäni merkki siitä, että joko kommentoija ei osaa vastata, mikä on tietenkin ymmärrettävää ja sen voi kertoakin lukijoille. Toinen mahdollisuus on, että kommentoija ei halua vastata, mikä viittaa siihen, että kommentoija ei halua avointa ja asiallista keskustelua vaikeasta aiheesta. Sellainen eittämättä on esimerkiksi toisen tutkijan taulukon muuttaminen.
Kolmanneksi, tässä kirjoituksessa aihe on “Hiirikokeiden sarjaa ja sen tuloksia on kuvattu Journal of Scientific Exploration -lehden artikkelissa (Taulukko 1) ja professori Juhani Knuutin uudelleen muotoillussa taulukossa (Taulukko 2) kirjassa Kauppatavarana terveys. Uudemmassa on eri lukuja ja eri sarakkeita kuin on alkuperäisen tutkimusartikkelin tulostaulukossa.”
Ismolle olen esittänyt tässä kommenttiketjussa pyynnön: Voisitko ystävällisesti täsmentää, mikä konkreettisesti on se tulkinta, joka alkuperäisessä artikkelissa (Taulukko 1) lähestyy tieteellistä vilppiä, johon Ismo ja kirjan teksti viittaavat (vetoamalla Taulukkoon 2).
En ole saanut tähän kysymykseen Ismo, sinulta vastausta. Jos et vastausta anna, joudun luonnollisesti päättelemään, että sinun ja kirjassa esitetty vihjaus Bengstonin ja Krinsleyn syyllistymisestä tieteelliseen vilppiin on virheellinen eikä perustu mihinkään.
Jos sinä tai joku muu antaa kunnolliset, tutkijoiden, Bengstonin ja Krinsleyn itsensä esittämät kokeiden taustaoletukset huomioon ottavat perustelut sille, että heidän tekemänsä tulkinta neljän hiirikokeen tuloksista (jonka voi lukea alkuperäisestä artikkelista) lähestyy tieteellistä vilppiä, niin totean, että näin. Mutta jos järkeviä, tutkijoiden B & K itsensä esittämät kokeiden taustaoletukset huomioon ottavia perusteluja ei kukaan anna, on pohdittava, miksi tällainen vilppivihjaus on annettu, vaikka vilppiä ei ole pystytty osoittamaan todeksi. Minusta tiedevilppiin vihjaaminen on erittäin vakava asia.
Juhanin Knuutin kirjasta ei löydy vastausta kysymykseen: Mikä konkreettisesti on alkuperäisessä Bengstonin ja Krinsleyn kirjoittamassa artikkelissa esiintuotu tulkinta, joka lähestyy tieteellistä vilppiä?