Ohutta yläpilveä. La Palma joulukuu 2014. Elämän pohjaton hymy. Kirkas, kaiken valaiseva. Lauhanvuoren kansallispuistossa on hämmentävä kivinen "pelto". Kävelen sen yli rakennettua pitkospuureittiä. Tämä maamerkki, muinainen Lauhanvuoren rantakivikko ei ole enää rannalla. Vuosituhannet ovat muuttaneen järvien paikkoja ja merien rantaviivoja. Täällä muinaisuus ja nykyisyys ovat samanaikaisesti läsnä. Tunnen menneisyyden askelteni alla. …
Kategoria: Luonto
Jäkälästä, estetiikasta ja sielusta
Elokuun tummat illat tulevat. Luontoreissu pohjoiseen ja itärajalle on takana. Rokuan upeat jäkäläharjut ja Posion Riisitunturi availivat positiivista sisintäni. Rauhoittivat, virkistivät ja vilvoittivat niin kehoa kuin mieltäkin. Puhumattakaan Hossan kalliomaalauksien voimasta. Kansallispuistot edistävät terveyttä. Siitä ei ole epäilystäkään, vaikka ei löydy kaksoissokkotutkimuksia. Eikä tarvitsekaan. Ihmiset itse tietävät ja tuntevat, että näin on. Koska mieli ja keho ovat…
Puu tykkää halaamisesta
Pirkko Kotirinta kysyy ”Mitä mieltä puu on halaajistaan?” (HS 12.6.2016) Hän kertoo Seppo Vuokon juuri ilmestyneestä kirjasta Latva pilviä piirtää (Maahenki): ”Kirja avaa hienosti puiden olemusta. Vuokko, palkittu kasvitieteilijä, muistuttaa tieteeseen nojaten, että puu näkee, vaikka sillä ei ole silmiä, tuntee, vaikka sillä ei ole hermoja, haistaa, vaikka sillä ei ole nenää ja kuulee, vaikka…
Melkein unohdin myyttitytön
Olin melkein unohtanut myyttisen puoleni eli sen pienen tytön, joka ihmetellen katselee sammalmättäältä aikuisia marjametsässä, näkee kesätaivaan kirkkaista kirkkaimpana, tuntee ihollaan metsän huminan ja kuulee puiden kuisketta. Myyttityttöni oli kadonnut kauas omasta keskustastani, etäälle ydinminästä, tunnetason ulottumattomiin. Se tuli kuitenkin takaisin. Kiitos. Elämäni teatterissa kaikilla sisäisillä roolihahmoillani on paikkansa. Jos joku hahmo poistuu selittämättä näyttämöltä,…
Auton katolla Afrikassa
Benin, osa 8. Olen jo palannut Suomeen, mutta postaan näin jälkikäteen vielä muutaman Beninissä kirjoittamani jutun. Siellä netti ei sähkökatkosten ja muiden esteiden vuoksi oikein toiminut, enkä saanut tekstejä siellä ulos. Pendjarin kansallispuisto Pohjois-Beninissä on osa Länsi-Afrikan suurinta luonnonsuojelualuetta, johon kuuluvat myös Burkina Fason ja Nigerin puistot. Savannilla elää villieläimiä, joista osa voi olla vaarallisia. Siksi alueella ei…
Mami Wataa moikkaamassa
Kävelyrytminikin on hidastunut Afrikan viikkojeni aikana. Verkkaisesti aistin ympäristöäni ja lukuisia Beninin paradokseja, kuten joka puolella näkyvää köyhyyttä, joka ei kuitenkaan ilmene toivottomuutena.
Kompastuin omiin jalkoihini
Punainen kipsin peite piristää. Tätä en ehkä uskoisi, jos en olisi itse kokenut. (Liikunta on terveellistä, mutta siinäkin on riskinsä.) Lempipaikassani lumirunkoisten mäntyjen keskellä, tuuhean kuusen katveessa annan metsän hoitaa murtunutta, kipsattua rannettani. Metsäterapia ei ole vaihtoehtohoitoa. Ranteeni ja kokonainen ihmisenikin jakavat ”sekä että”-ajattelun, ”joko tai” vaikuttaa liian kapealta. Otan kiitollisena vastaan…
Jouluaaton Kuu
Jouluaaton Kuu Narvassa 2015. Pukkia odotellessa katselen Narvan lahden yli JouluKuuta. Se toivottaa kaikille meille, isoille ja pienille, tontuille ja ihmisille hyvää ja rauhallista joulua! Onnea ja Menestystä vuodelle 2016!
Puut – tieteellisesti terveellisiä
Jokunen vuosi sitten erään illallisen jälkeen muuan professori alkoi kevyessä keskustelussa voimakkaasti ironisoida puunhalaajia. Hänen mielestään ihmiset, jotka uskovat puiden terveellisyyteen, ovat tosi hörhöjä ja typeryksiä. Miehestä paistoi syvä vastenmielisyys kaikkiin, jotka kuvittelivat vaikuttavansa terveyteensä puihin nojailemalla. Enpä siinä saanut suutani auki ilmaistakseni toisenlaisen näkökannan. Olin joukon ainoa toisinajattelija ja vaikenin. Mutta kehityn koko ajan, enkä enää vaikene. Sisareni…
Astuvansalmen kalliomaalauksilla
Kalliossa näkyvät kasvot, heti koivun takana oikealla. Ehkäpä ihmismäisten piirteiden vuoksi kalliomaalaukset on tehtykin juuri tähän. Kesäretki 3: Risteilyllä Ristiinassa. Ajamme Etelä-Savoon. Anttolasta seilaamme sitten vajaan tunnin verran paatilla Astuvansalmeen. Siellä sijaitsevat kuuluisat, monituhatvuotiset kalliomaalaukset. Pala suurta Saimaata. Jo tieto sitä, että matkaamme oman maamme muinaisuuteen saa mielen hartaaksi ja mietteliääksi. Venamatka taittuu kauniissa säässä Saimaan…