Puut – tieteellisesti terveellisiä

Heretyn metsäpolkuJokunen vuosi sitten erään illallisen jälkeen muuan professori alkoi kevyessä keskustelussa voimakkaasti ironisoida puunhalaajia. Hänen mielestään ihmiset, jotka uskovat puiden terveellisyyteen, ovat tosi hörhöjä ja typeryksiä. Miehestä paistoi syvä vastenmielisyys kaikkiin, jotka kuvittelivat vaikuttavansa terveyteensä puihin nojailemalla.

Enpä siinä saanut suutani auki ilmaistakseni toisenlaisen näkökannan. Olin joukon ainoa toisinajattelija ja vaikenin. Mutta kehityn koko ajan, enkä enää vaikene.

Sisareni S. poti äskettäin hankalan kesäflunssan ja tunsi pitkään itsensä voimattomaksi ja vetämättömäksi. Siitä seurasi alakulo. Sitten hän alkoi mennä joka päivä ainakin tunniksi metsään. Jo muutaman metsäpäivän kuluttua energiavarastot lisääntyivät, olo virkistyi ja mieli keventyi.

Joku voi tähän todeta, että olisihan S:n olo siitä itsestäänkin kohentunut. Voi olla, että olisikin, mutta olennaista on, että S. itse koki luonnossa kulkemisen, puut ja mättäät tärkeiksi ja voimaannuttaviksi.  ”Sammaleessa tallustelu tuntui sujuvan paljon helpommin kuin tasaisella asfaltilla kävely”, S. kertoi. Uskon häntä. Olen sen itsekin kokenut.

Nyt myös  tiede on osoittanut, että metsä parantaa.

Tuoreessa European Journal of Integrative Medicine -lehdessä julkaistiin tutkimus metsän vaikutuksesta syöpäpotilaiden hyvinvointiin. Pienessä 11 hengen kokeessa todettiin metsäympäristössä asumisen ja päivittäisen kahden tunnin rentouttavan kävelyn lisäävän rintasyöpäpotilaiden luonnollisten tappajasolujen määrää. Tutkijat päättelivät, että muutaman viikon metsäterapia lääketieteellisen hoidon tukena saattaisi auttaa rintasyövästä parantumista. He katsovat, että metsäterapiaa pitäisi tutkia tarkemmin ja laajemmalla tutkimusryhmällä.

Toisessa tutkimuksessa aiheena oli stressi. Suomalais-japanilainen tutkijaryhmä selvitti monitieteellisessä hankkeessa kaupunkimetsän vaikutusta stressiin. Mukana oli koehenkilöitä, jotka istuivat lepotuoleissa tai kävelivät puistoissa. Vertailukohta oli kaupunkikeskusta. Hankkeen keskeiset tulokset olivat selkeät: metsät ja puistot parantavat mielialaa sekä lisäävät terveyttä ja hyvinvointia.

Ihminen on luonnon kaveri ja samalla osa sitä

Kun käsityksemme ihmisen paikasta luonnossa alkaa hahmottua tarkemmin, tajuamme, että luonto parantaa. Alamme ymmärtää, että ihmisen ei pidä liikaa yrittää hallita luontoa. Hänen kuuluu olla sen kaveri ja kumppani. Kun tämän tajuaa, käsittää myös, että luonto tosiaan auttaa,  jos sille annetaan mahdollisuus eikä sen parannusvoimaa tukahduteta tai rajoiteta keinotekoisesti.

Mäntyä esimerkiksi on aina pidetty puuna, joka tukee, kannustaa ja antaa voimaa. Se on myös ilon tuoja. Ison puun alla alakulo ja murhemieli saavat ”lääkettä”. Kuusi puolestaan on viisas, joten sitä kannattaa kuunnella. Männyn nila ja kuusen pihka ovat hoitaneet. Ja hoitavat yhä. Suomalaislääkärin Arno Sipposen kehittämää pihkasalvaa myydään apteekeissa. Useat pienet yrittäjät markkinoivat myös itse tuottamiaan pihkavoiteita.

Puut siis hoitavat ja edistävät terveyttä. Tiedän sen kokemusperäisesti ilman tiedettäkin. Nyky-yhteiskunnassa ajatellaan yleisesti, mutta virheellisesti, että joku asia – esimerkiksi puiden terveellisyys – on totta vasta sitten, kun siitä on tutkimuksia. Maailmassa on erittäin paljon asioita, myös hoitomuotoja, joita ei ole tutkittu ja jotka kuitenkin toimivat ja ovat hyödyllisiä. Pidän silti hyvänä asiana, että luonnon terveysvaikutuksia on alettu tutkia.

Nyt tutkimusten perusteella kieleemme on ilmaantunut ”metsänhoito” – sanan rinnalle termit ”metsähoito” ja ”metsäterapia”.

Lähteet

Byungho KJ., Hyewon, J., Sujin, P., Sungjae, L. 2015. Forest adjuvant anti-cancer therapy to enhance natural cytotoxicity in urban women with breast cancer: A preliminary prospective interventional study. European Journal of Integrative Medicine http://dx.doi.org/10.1016/j.eujim.2015.06.004

Tsunetsugu, Y., Lee, J., Tyrväinen, L., Kagawa, T. & Miyazaki, Y. (2013) Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple measurements. Landscape and Urban Planning, 113:90–93.

Pitkäneulaisia mäntyjä 2 La Palma

4 thoughts on “Puut – tieteellisesti terveellisiä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s