Kategoria: Tiede & tutkimus

Vaihtoehtohoidot Helsingin Sanomien verkkojutuissa

14 toukokuun, 2021

Huuhaata, potaskaa, hölynpölyä? Millaista on keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista mediassa? Tulevatko erilaiset näkemykset esiin? Kuuluuko käyttäjien ääni? Median välittämää julkista kuvaa täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista ei juuri ole tutkittu. Viestinnän opiskelija Roosa Savo tarttui tähän tunteita nostattavaan aiheeseen äskettäin valmistuneessa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan pro gradu -tutkielmassaan ”Huuhaahoitoon hurahtaneet” Vaihtoehtohoidot Helsingin Sanomien verkkojutuissa (helsinki.fi).…

Read More "Vaihtoehtohoidot Helsingin Sanomien verkkojutuissa"

Tiede, rakkaus ja vallankumous

4 toukokuun, 2021

Työelämässä inhimillisyyden vallankumous tarkoittaa, että johtaminen muuttuu työntekijäkeskeiseksi, toteaa filosofi Frank Martela. Podcast: Tarvitseeko työn olla merkityksellistä ja mielekästä? (filosofianakatemia.fi). Rakkauden ja vallankumouksen saattaminen saman pöydän ääreen tieteen kanssa voi äkkiseltään vaikuttaa erikoiselta tai jopa keinotekoiselta, mutta Filosofian Akatemian Tiede, rakkaus ja vallankumous tekee sen tyylikkäästi, yhtään uhoamatta tai puhkumatta, lässyttämättä tai voivottelematta. Tiede, rakkaus…

Read More "Tiede, rakkaus ja vallankumous"

Tiedepopulismia ja avointa tiedettä

19 huhtikuun, 2021

Populismilla on huonolta kalskahtava maine. Se kuulostaa rahvaanomaiselta ja epätieteelliseltä. Tiedepopulismilla tarkoitetaan tieteen popularisointia, joka kerää mainetta ja kuuluisuutta korostamalla tutkimuksen ymmärtämisen mahdottomuutta sen sijaan että pyrkisi saamaan ihmiset ymmärtämään tutkimusta (Himanka 2020). Se on tieteen mystifiointia. Tiedepopulismilla tarkoitetaan tieteen popularisointia, joka kerää mainetta ja kuuluisuutta korostamalla tutkimuksen ymmärtämisen mahdottomuutta.Juha Himanka Tavallinen tallaaja ei millään…

Read More "Tiedepopulismia ja avointa tiedettä"

Ovatko täydentävät hoidot koulutettujen etuoikeus?

26 helmikuun, 2021

Täydentävien hoitojen käyttöä ennakoivat yksilötasolla koulutus ja taloudelliset tekijät ja valtioiden tasolla terveysmenot asukasta kohti. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi CAM-hoitojen (Complementary and Alternative Medicine) käyttö on joissakin maissa yleisempää kuin toisissa. Tarkoitus oli löytää täydentävien hoitojen käyttöä selittäviä yhteiskunnallisia tekijöitä. Lääkärissä käynti osoittautui vahvimmaksi CAM-hoitojen käyttöä ennakoivaksi yksittäiseksi tekijäksi Erlend L. Fjærin ja tutkimusryhmän tekemässä tutkimuksessa,…

Read More "Ovatko täydentävät hoidot koulutettujen etuoikeus?"

Koiran kuolema ja kuumat aallot

23 helmikuun, 2021

"Moni käyttää mieluummin luontaistuotekaupan antimia, vaikka niiden koostumusta ja vaikutuksia ei usein ole tutkittu lainkaan. Koska se on luonnosta, se ei ole vaaraksi, he ajattelevat – mutta luonnosta se tulee ­syanidikin ja syökääpä luonnollinen korvasieni ryöppäämättä, niin nähdään, mitä tapahtuu. Ainakin se koitui tätini saksanpaimenkoiran Rexin kohtaloksi.” Näin toimittaja Katja Martelius  Helsingin Sanomissa (21.2.2021) tulkitsi "monen…

Read More "Koiran kuolema ja kuumat aallot"

Tutkijoiden sananvapaus ja tutkimuseettiset kantelut

7 helmikuun, 2021

Tiede korjaa itse itseään ja tieteessä vallitsee vapaa tieteellinen kritiikki, josta esimerkiksi vertaisarviointi pitää huolen. Näin usein ajatellaan ja luullaan, että sananvapaus olisi itsestään selvä asia tieteessä. Tiede on kuitenkin yhteiskunnallista toimintaa, osa vallitsevaa kulttuuria. Politiikka, talouselämä, vahvat instituutiot ja intressiryhmät pyrkivät vaikuttamaan tutkimuksen suuntaan ja siihen, miten tutkimustuloksista keskustellaan julkisuudessa. Tästä puhui professori Esa…

Read More "Tutkijoiden sananvapaus ja tutkimuseettiset kantelut"

”En ole shamaani, ihmeparantaja tai noita, vaikka sellaistakin välillä kuulee”

13 tammikuun, 2021

– Tiedän, että kalevalaiseen jäsenkorjaukseen suhtaudutaan välillä väheksyvästi ja epäuskoisesti, kuten muihinkin täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitoihin. Kalevalainen jäsenkorjaus on paljon tutkittu, vanha perinnehoitomuoto.Yhteistyössä on aina voimaa. Tuomisen mielestä olisikin suotavaa, että koululääketiede ja täydentävät hoidot kulkisivat enemmän käsi kädessä myös Suomessa, kuten muualla Euroopassa.– Itse teen yhteistyötä muutaman huippujalkafysioterapeutin kanssa, joille lähetänkin asiakkaitani, kun havaitsen,…

Read More "”En ole shamaani, ihmeparantaja tai noita, vaikka sellaistakin välillä kuulee”"

Josko mieli kuitenkin vaikuttaisi kehoon?

11 tammikuun, 2021

Professori Seppo Vainion puhe Arto Nybergin haastattelussa 10.1.2021 loppui siihen, mistä sen oikeastaan olisi suonut alkavan. Mutta suora lähetys on suora lähetys. Ohjelma-aika loppui professorin toteamaan: ”Meidän yhdessä projektissa FET OpenMindGap tutkimme mielen ja kehon suhdetta eli mieli ei ole enää erillinen kehosta, vaan se niinku puhuu yhdessä näiden nanosysteemien kautta”, Seppo Vainio totesi. Haastattelu…

Read More "Josko mieli kuitenkin vaikuttaisi kehoon?"

Maria Nordin ja tiedekäsitys

30 joulukuun, 2020

Päivitys 1.1.2021: Kansalliskirjasto ja Pirkanmaan Piki-kirjasto ovat poistaneet artikkelikuvassa näkyvän luonnehdinnan Eroon oireista -kirjasta. Alkuperäinen blogiteksti: Kansalliskirjasto on saattanut tehdä vakavan virheen määritellessään Maria Nordinin uutuusteoksen pseudotieteelliseksi eli näennäistieteelliseksi. Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä lienee taho, joka on arvioinut Eroon oireista -kirjan "sisällön poikkeavaksi yleisesti hyväksytystä tiedekäsityksestä". Odotan ryhmän julkistavan ne todisteet ja kohdat kirjassa, joiden nojalla arvio…

Read More "Maria Nordin ja tiedekäsitys"

“Yleisesti hyväksytty tiedekäsitys” on Kansalliskirjaston määrittely

29 joulukuun, 2020

Sain eilen vastauksen kysymykseeni ”yleisesti hyväksytystä tiedekäsityksestä” . Tampereen kaupungin kirjastotoimen virkahenkilö kertoi sähköpostiviestissään: "Teosten kuvailutiedot tulevat meille suoraan kansallisesta luettelointitietokannasta, josta ne poimitaan ja siirretään kunkin kirjaston tietokantaan." Vastaus jatkui: "Tämä sama maininta löytyy myös siis kansallisesta tietovarannosta Finnasta, jota ylläpitää Kansalliskirjasto. Jos haluatte ottaa yhteyttä tiedon alkulähteille, niin pyydän siis kääntymään kansalliskirjaston puoleen.…

Read More "“Yleisesti hyväksytty tiedekäsitys” on Kansalliskirjaston määrittely"