Ainakin miljoona suomalaista hoitaa terveyttään tai vaivojaan joka vuosi täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla (CAM=Complementary and Alternative Medicine).
Tässä esitetyt CAM-hoitojen käyttöä (tutkimusta edeltäneen vuoden aikana tai joskus elämän aikana) koskevat tiedot perustuvat kolmeen vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin (alaotsikot 1-3) ja yhteen kirja-artikkeliin (alaotsikko 4). Jatkossa käytän termejä CAM-hoidot ja täydentävät hoidot samanmerkityksisinä (vaikka ne eivät sitä aivan täsmällisesti olekaan).
Täydentävät hoidot -termi kuvaa parhaiten sitä, millä tavalla ihmiset näitä apukeinoja käyttävät jokapäiväisessä arjessaan. Useimmiten niitä käytetään lisänä, ei korvaavina tai vaihtoehtoina tavanomaiselle hoidolle, kuten lääkärin, psyko- tai fysioterapeutin hoidolle.
1. Täydentävien hoitojen käytön yleisyys Euroopassa ja Suomessa (ESS Survey 2014)
Suomessa 35 % aikuisväestöstä käytti jotain CAM-hoitoa kyselyä edeltäneen 12 kk:n aikana. Suomessa käyttö oli samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa. (Table 1)
Euroopassa yleisimpiä CAM-hoitoja koko väestössä olivat: hieronta 12 % (Suomessa ei lueta CAM-hoidoksi), homeopatia 6 %, osteopatia 5 %, yrttilääkintä 4.6 %, akupunktio 4 %, kiropraktiikka 2 % ja vyöhyketerapia 2 %. Artikkeli ei raportoi hoitokohtaisia lukuja Suomen osalta.
Euroopan maissa tyypillisesti CAM-hoitoa käytettiin täydentävänä eli tavanomaisen hoidon ohella ja lisänä. Käyttö oli yleisempää ihmisillä, joilla oli jokin terveyteen liittyvä vaiva tai ongelma verrattuna heihin, joilla ei sellaista ollut.
Lähde: Kemppainen L. ym. (2018) Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scand J Public Health 2018) Tutkimusaineisto: The European Social Survey (ESS) vuonna 2014, kysyttiin omaa CAM-hoitojen käyttöä viimeisen 12 kk:n aikana. Mukana myös hieronta (useissa maissa se lasketaan CAM-hoidoksi)
2. Täydentävien hoitojen käyttö vuonna 2008 (nettikysely)
Vuonna 2008 toteutetun nettikyselytutkimuksen mukaan CAM-hoitoja oli käyttänyt 28,1 % vastaajista kyselyä edeltäneen 12 kk:n aikana.
Kyselyssä vastaaja saattoi valita yhden tai useamman käyttämänsä metodin listalta, jossa olivat itämainen lääketiede, jooga, rentoutuminen tai meditaatio sairauksien hoidossa, homeopatia, energiahoidot (kehon energiakanavien tai meridiaaninen tukosten hoito, kuten Shiatsu), vitamiinien ja hivenaineiden mega-annokset hoitona, aromaterapia (kasveista eristettyjen eteeristen öljyjen käyttö), naturopatia, kuten kasviterapia tai kiviterapia, elämänvoimaan nojaava ja spirituaalinen energiahoito, kuten Reiki, hoidot, jotka perustuvat ihmiskehon neljään elementtiin (maa, vesi, ilma, tuli), kuten Ayurveda, spirituaalinen hoitaminen, kaukoparannus ja Rudolf Steiderin antroposifiseen lääketieteeseen perustuva antroposofinen lääketiede.
Luettelosta puuttuivat mm. rukous, akupunktio, kiropraktiikka ja vyöhyketerapia (ks. Vuolanto ym. 2020 alla).
Lähde: Lindeman, M. (2011) Biases in intuitive reasoning and belief in complementary and alternative medicine. Psychology and Health, 26(3):371–382. Tutkittavaa ikäryhmää (15-56 -vuotiaat) edustava otos oli 1092 henkilöä).
3.Täydentävien hoitojen käytön yleisyys Suomessa vuonna 2018 (kasvokkainen haastattelu)
Vuonna 2018 tehdyn haastattelututkimuksen mukaan CAM- hoitoja oli käyttänyt (itse tai perheenjäsen käyttänyt) 84 % haastatelluista joskus elämänsä aikana. CAM-hoitojen käyttö oli vähentynyt hiukan tarkastelujaksolla 2008- 2018.
Tuotteita ja ja valmisteita oli käyttänyt (itse tai perheenjäsen joskus elämänsä aikana):
- luontaistuotteet 54 %
- ravintolisät 53 %
- rohdosvalmisteet 29 %
Keho-mielihoidoista yleisesti käytettyjä olivat:
- rukous 34 %
- akupunktio 28 %
- kiropraktiikka 28 %
- vyöhyketerapia 14 %
- kansanparannus 13 %
Homeopatiaa, aromaterapiaa, perinteistä kiinalaista lääketiedettä ja hypnoosia oli saanut kutakin alle 10% itse tai perheenjäsen joskus elämänsä aikana.
Suurin osa (55-88 %) lueteltujen CAM- hoitomuotojen käyttäjistä raportoi saaneensa käytetystä hoidosta apua, vähiten aromaterapiasta (55 %) ja eniten kiropraktiikasta (88 %).
Terapioita, joihin sisältyy asiantuntijan hoidettavana oleminen, käyttivät eniten naiset ja vanhemmat ikäluokat.
CAM-hoitojen ja valtavirtalääketieteen käyttö eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa eli CAM-hoitojen käyttö ei vähentänyt valtavirtalääketieteen käyttöä. Vastaajat hakivat apua laajasti eri hoitomuodoista.
Lähde: Vuolanto ym. 2020 Täydentävien ja vaihtoehtoiset hoitojen (CAM) käyttö Suomessa. Tutkimuksessa verrataan käyttöä vuosina 2008 ja 2018. Kysely koski omaa tai perheenjäsenen käyttöä joskus elämän aikana. Tutkimuksessa oli mukana 12 eri CAM-hoitomuotoa, mutta eivät mm. jooga, meditaatio ja kalevalainen jäsenkorjaus. Aineisto kerättiin Omnibus-kyselyllä, joka pohjautuu kiintiöpoiminnalla valittujen, 15–79-vuotiaiden Suomessa asuvien (Ahvenanmaa pois lukien) 1020 henkilön kasvokkaiseen haastatteluun.
4. Tutkimus joogan ja meditaation yleisyydestä Suomessa
Vuoden 2019 tehdyn väestökyselyn mukaan jooga ja meditaatio ovat suosittuja, erityisesti nuorilla aikuisilla. Joogaa harjoitti vähintään muutaman kerran kuukaudessa 11 % kyselyyn osallistuneista 15-79 -vuotiaista (n= 4176). Nuorten, 25-34 -vuotiaiden, ikäryhmässä oli eniten (21 %) joogaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa harjoittavia.
Meditaatiota harjoitti vähintään muutaman kerran kuukaudessa runsas 12 % kyselyyn osallistuneista. Joka päivä meditoivia oli 1.9 %. Yleisintä (18 %) meditointi oli 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Lähde: Ketola K. Jooga ja meditaatio Suomessa. Kirjassa Elina Hellqvist & Jyri Komulainen (toim.). Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa. Gaudeamus 2020, s. 14-44. Otos 4176 aikuista (15-79-vuotiasta).
Päivitys 20.7.2021 Tästä artikkelista on julkaistu päivitetty versio, johon lisätty Lääkäriliiton 14.7.2021 julkaisema väestökysely vaihtoehtohoidoista Täydentäviä hoitoja käyttää vuosittain noin kolmannes aikuisväestöstä – Näyttö ja käyttö (camtieto.fi)