Terveydestä, tieteestä, arvoista, ihmisestä
Tarinoita matkoilta
13. päivä. Länsi-Sajanin vuorijonoa ylittäessämme käymme Pyhällä Vuorella ja temppelissä. Sinisen sävyjä Sajanilla. Vanhan buddhalaisen temppelin rauniot lähellä Pyhää Vuorta. Dalai Lama kävi täällä 1990-luvulla. Uusi temppeli rakennettiin tien toiselle puolen. Pyhä Vuori ei tunnu kovin korkealta. Loivalle rinteelle pystytettyihin rakennelmin kulkijat kiinnittävät monenvärisiä toivenauhoja ja -liinoja,…
12. päivä. Paimentolaiset ja vuoren rinteet kuuluvat yhteen. Aamu kurkistaa jurtan ovesta. Yöilma on yhtä raikasta kuin Siskon hirsiaitassa Kangasniemellä. Mutta yöt ovat pimeitä. Kattoikkunasta siilautuu virkistävä valo. Aurinko toivottaa huomenta jurtan asukille. Valoa kattoikkunasta. Nousen vastaanottamaan päivää. Jurtan edessä liehuu värikkäitä rukous- ja toivomusliinoja. Ne varjelevat,…
11. päivä. Shamaanit, buddhalaiset ja ortodoksit elävät sovussa. Tänään käyn buddhalaistemppelissä ja saan shamaanihoidon. Tuvan pääkaupungin Kyzilin keskusaukio on mielenkiintoinen sekoitus itää ja länttä, vanhaa ja uutta. Torin keskellä ihmiset käyvät tiuhaan tahtiin pyörittämässä buddhalaista rukousmyllyä. Sen ympäri kuuluu kiertää kolme kertaa, niin toive toteutuu. Toria reunustavat moderni itämaiseen tyyliin rakennettu teatteritalo ja länsimainen parlamenttitalo. Lenin…
10. päivä. Matkalla Tuvaan läntisen Sajanin yli. Illalla kurkkulaulukonsertti. Aamulla auton nokka suunnataan etelään kohti Tuvaa. Ihailen jälleen kyliä, peltoaukeita ja siperialaismetsiä. Välillä pysähdymme hengittämään lähestyvien vuorien tunnelmaa. Pistäydymme pusikossa. Lounasta tarjoavat puutarhagrillistään Galina ja Volodja, jotka pitävät majataloa Tanzebein kylässsä. Sitten tulemme upeaan Sajanin vuoristoon. Illalla odottaa kurkkulaulukonsertti jurttakylässä. Kostea tie ja sumuista läntisen Sajanin vuoristoa. Maisemiin ei väsy…
9. päivä. Suomalaisten ja virolaisten karkotettujen seurakunta ja kaihoisat tunteet. Kapeat hiekkatiet pöllyävät. Mutkia ja mäkiä hytkyy allamme. Edessä, takana ja sivuilla avautuu lainehtivia viljapeltoja. Horsontissa peltojen keskellä pilkottaa metsääkin. Matkalla Verhne Suetukin eli Ylä-Suetukin kylään, noin 120 km Minusinksin kaupungista itään, näkyy silmän kantamattomiin hyvin hoidettuja viljavainioita. Täältä tulee leipää moskovalaispöytiinkin. Pellot on suurimmaksi osaski yksityistetty. Kolhoosit jo historiaa.…
8. päivä. Kun Neuvostoliitto romahti, Nasaretilainen uudestisyntyi Siperialaiseksi. Kuulostaa vitsiltä, mutta syvällä Siperian taigassa se on totisinta totta tuhansille ihmisille. Tervetuloa Pertopavlovkaan, Aurinkokylään. Automme pomppii Minusinskistä tuntikausia kapeita ja kuoppaisia teitä Aurinkokaupunkiin, Petropavlovkan kylään. Siellä asuu ihmisiä, jotka uskovat Siperian Jeesukseen. Mikä tämä paikka oikein on? Petropavlovka kuuluu Tiberkulin ekoyhteisöön, parinkymmenen kylän…
Siperia 6. päivä. Kirkossa ja museoshamaanien luona Krasnojarskin ortodoksinen keskuskirkko Jumalanpalvelus meneillään. Neljän siperianjunavuorokauden jälkeen eilen nautin suunnattomasti lämpimästä suihkusta hotellissa. Yön lempeä paino puhtaalla iholla vie syvään uneen. Hyvin nukkuneena kuljeskelen Krasnojarskin miljoonakaupungissa ja pistäydyn ortodoksisessa kirkossa jumalanpaveluksessa. Keskustan elämästä päätelleen kaupunki vaikuttaa yllättäen pienemmältä kuin kotikaupunkini Tampere. Neuvostoaika näkyy. Vanhoja Ladoja liikkuu kaduilla. Lännen…
Siperia 4. päivä: Tatjana myy suolakurkkuja. Ylitettiin yöllä Ural-vuoristo ja ohitettiin monta pikku kaupunkia. Ei tuntunut lainkaan vuoristoiselta, sillä juna kulki tuntikausia pitkin laaksoja ja loivia rinteitä. Unten mailla vietimme suurimman ajan vuoriston yli köröttäessämme. Kartasta näkyy, että matkustamme Moskova-Vladivostok -reittiä "vain" puoliväliin, Karsnojarskiin. Siitä jatkamme etelään eli Hakasiaan ja Tuvaan. Kartta otettu täältä http://wikitravel.org/fi/Tiedosto:Trans-Siberian_railway_map.png. Aamuyöstä pysähdyttiin…
Siperia 2. päivä: Mordvalainen pimeä taksi Moskovassa Aamupäivällä Moskovassa teen pikavisiitin Punaiselle torille ja Kremlin puistoon ennen matkan jatkumista iltäpäivällä itään päin. Muistelen vähän nostalgisesti aikaa 2000-luvun alussa, kun asuin ja työskentelin täällä. Harmaata taloutta ei Moskovassa ole edelleenkään hävitetty, enkä minäkään kanna korttani kekoon kun otan taksin rautatieasemalta keskustaan. Kuskeja tarjoutuu palvelemaan heti kun astuu aseman ovesta ulos.…
Siperia 1. päivä: Karjalan männyt vilahtelevat junan ikkunassa Juna nytkähti liikkeelle Tampereen asemalta iltapäivällä. Vaihto Helsingissä Moskovan junaan neljän hengen hyttiin suomalaisten matkakumppaneiden kanssa. Klassikko: Venäläinen teelasin pidike. Junan venäläisessä tunnelmassa on edelleen jotakin samaa kuin siinä entisaikojen junassa, jossa teen painikkeeksi sai tilata vaunuemännältä juhlakeksejä ”Jubileinye”. Tee ei kylläkään ole enää…
