Siperian shamaaneja Jeniseillä

Siperia 6. päivä. Kirkossa ja museoshamaanien luona 

Krasnojarskin ortodoksinen keskuskirkko

Jumalanpalvelus meneillään.

Neljän siperianjunavuorokauden jälkeen eilen nautin suunnattomasti lämpimästä suihkusta hotellissa. Yön lempeä paino puhtaalla iholla vie syvään uneen. Hyvin nukkuneena kuljeskelen Krasnojarskin miljoonakaupungissa  ja pistäydyn ortodoksisessa kirkossa jumalanpaveluksessa.

Keskustan elämästä päätelleen kaupunki  vaikuttaa yllättäen pienemmältä kuin kotikaupunkini Tampere. Neuvostoaika näkyy. Vanhoja Ladoja liikkuu kaduilla. Lännen eli Moskovan uutuudet saapuvat tänne paljon myöhemmin kuin pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Ollaan Siperiassa.

Vanhaa Kranojarskia

Uusien talojen ohella keskustassa on vielä joitakin hyvin vanhoja, asuttuja puurakennuksia. Alla olevia kuvia ottaessani ulos  syöksyi vihainen nainen, joka tiukkasi: ”Mitä siinä kuvailet?” Kiinnostavaa vanhaa puutaloa, selittelin. ”Mene pois. Laitat vielä sen ulkomailla lehteen.”

Vanha puutalo Krasnojarskissa.

Ikkunat

Silta Jenisein yli.

Krasnojarskin hallinnollinen piiri ulottuu etelässä Tuvan tasavaltaan ja pohjoisessa Jäämereen, johon virtaa kaupunkia halkova  yli 4000 kilometrin pituinen Jenisei, Obin jälkeen Venäjän toiseksi suurin  ja maailman seitsemänneksi suurin joki.

Jenisei ja evenkit

Siperian joet ovat suuria jal mahtavia. Ennen rautateiden rakentamista ne olivat elintärkeitä kaupankäynnissä ja tavarankuljetuksessa. Nykyisin ne ovat myös kalastajien ja luontomatkailijoiden suosiossa. Jenisei-joen yläjuoksulla on yksi maailman suurimpia vesivoimalaitoksia, Sayano-Shushenskin voimalaitos (6400 MW).

Jenisei saa alkunsa Sajan-vuoristosta Etelä-Siperiasta ja Mongoliasta (Sajanille mekin olemme muutaman päivän päästä menossa). Jenisein latvajoet Suuri-Jenisei  ja Pieni-Jenisei yhtyvät Tuvan pääkaupungin Kyzilin luona. Krasnojarskin aluella virta on voimakkaimmillaan.

Krasnojarskin piirissä on ollut asutusta jo 40 000 vuotta. Jenisein itäpuolella pohjoiseen Karsnojarskin kaupungista asuu kiinnostava etninen ryhmä, evenkit. Heidän kielestään on peräisin noin 2000 vuotta vanha sana ”shamaani”, mikä  tarkoittaa näkemistä tai tietämistä.

Evenkien kulttuurissa oli vallitsevana käsitys kaiken elollisen yhteydestä toisiinsa, mikä on keskeistä shamanismille nykyisinkin. Se on henkistä ekologiaa, joka perustuu kaiken elämän kunnioittamiseen ja tasapainoon pyrkimiseen elämässä.

Harmalla on merkitty evenkien asuma-alue Jenisei-joen itäpuolella 1900-luvun alussa. Jäämeri pohjoisessa. Kuva Krasnojarskin museosta.

Krasnojarskin etnografisessa museossa on esillä alueen alkuperäiskansojen elämää esittelevä pysyvä näyttely, jossa kuvataan myös evenkien historiaa.  Venäläiset valloittajat, kasakat,  saapuivat Siperiaan 1600-luvulla, jonka jälkeen noin sata vuotta oli jatkuvaa kärhämää ja alituisia yhteenottoja  valloittajien ja alkuperäisten asukkaiden välillä.

Vuosisatojen aikana Krasnojarskin piiri venäläistyi.  Noin 4000  evenkillä on siellä oma itsehallintoalueensa, jossa perinteistä evenkilulttuuria pyritään elvyttämään. Kaikkiaan evenkejä on noin 30 000 ja he asuvat mm. Irkutskissa, Sahalinissa, Habarovskissa ja Pohjois-Kiinassa.

Evenkishamaanit

Matkaojelmassa ei ole vierailua evenkien asuma-alueelle pohjoisessa, vaan suuntaamme täältä etelään. Tuvassa, jonne menemme parin päivän päästä,  tapaan ehkä nykyshamaanejakin.

Nyt  perehdyn shamanismiin museossa. Onneksi siellä sai kuvata. Upeita nuo shamaanit.  He käyttivät komeita ja näyttäviä  pukuja ja rumpuja.

Evenkishamaani. Krasnojarskin museo.

Naisshamaani Krasnojarskin museon kuvassa.

Miesshamaanin takavarustus. Krasnojarskin museo.

Shamaanin rumpu. Krasnojarskin museo.

Shamaanirummun kapula. Krasnojarskin museo.

Evenkeille, joita ennen neuvostaikaa nimitettiin tunguuseksi asuinpaikkansa Ylemmän ja Alemman Tungus-joen (Jeisein sivuhaaroja) mukaan, shamanismi oli ja on  edelleen tärkeää, vaikka ortodoksinen kirkko yrittikin 1600-1800 -luvulla kiivaasti kristillistää ja sen jälkeen kommunistinen neuvostojohto maallistaa tätä kansaa.

Evenkit käänsivät kristinuskon oppeja omaan näkemykseensä sopiviksi. Esimerikiksi Pyhän Nikolauksen he muuttivat Ylisen Henki-Isännäksi. Näppärää.

Shmanismia vastaan vuonna 1931. Krasnojarskin museo.

Neuvostoaikana shamaaneja lähetettiin kansanvihollisina työleireille tai tapettiin. Vuonna 1931 julkaistiin  kirjanen ”Shamanismi ja taistelu sita vastaan”, jota käytettiin propaganda-ainestona kääntämään kansalaisten shamanismia kohtaan tuntema myötämielisyys epäluuloksi ja vihamielisyydeksi. Osittain siinä onnistuttiinkin.

Shamaanit ja shamaaneihin turvautuvat ihmiset joutuivat toimimaan salaa, yksityisesti ja ääntä pitämättä. Siperiassa shamanismi oli kuitenkin niin yleistä ja laajalle levinnyttä, että kaikkia rumpuja ja muita rituaalivälineitä ei onneksi pystytty tuhoamaan. Niitä on museoissa ja varmaan myös yksityisillä ihmisillä kaukaisissa syrjäkylissä. Shamanistiset hoidot ja rituaalitkin ovat monin paikoin Siperiaa säilyneet sukupolvelta toiselle siirtyneenä perimätietona.

Huomenna Abakaniin

Huomenna meitä odottaa eteläisen Siperian uusi tuttavuus, Abakan, Hakasian pääkaupunki. Nousemme yöjunaan ja aamulla olemme Abakanissa.

Venäjällä on 87 itsehallintoaluetta. Ne ovat joko alueita (oblast), piirejä (krai) tai tasavaltoja (respublika). Lisäksi kaksi suurinta kaupunkia Moskova ja Pietari ovat omia itsehallintoalueitaan.  Miksi näin monta erilaista hallintoaluetta? Miksi ne eivät ole yksinkertaisesti vain läänejä?

Siksi, että itsehallintoalueet ovat keskenään erilaisia. Oblastit ovat venäläisalueita, piireissä asuu useita etnisiä ryhmiä venäläisten lisäksi ja tasavallat  ovat erityslaatuisia siksi, että niissä on vahva yhden kansallisuuden edustus, usein enemmistö,  mutta siellä asuu myös venäläisiä.  Krasnojarsk (2,8 miljoonaa asukasta) on piiri,  Hakasia (650 000 as)  ja Tuva (300 000 as) tasvaltoja. Kuten myös Suomen naapuri Karjalan tasavalta (700 000 as).

Kirjoja

Pentikäinen J (2006) Samaanit. Pohjoisten kansojen elämäntaistelu. Gummerus. Jyväskylä

Zherebina T (2009) Sibirski shamanism. Amfora. Sankt-Peterburg.

Krasnojarskin puluja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s