13. päivä. Länsi-Sajanin vuorijonoa ylittäessämme käymme Pyhällä Vuorella ja temppelissä.
Sinisen sävyjä Sajanilla.
Vanhan buddhalaisen temppelin rauniot lähellä Pyhää Vuorta. Dalai Lama kävi täällä 1990-luvulla.
Uusi temppeli rakennettiin tien toiselle puolen.
Pyhä Vuori ei tunnu kovin korkealta. Loivalle rinteelle pystytettyihin rakennelmin kulkijat kiinnittävät monenvärisiä toivenauhoja ja -liinoja, rukouskankaita. Ne auttavat erityisesti kun pyydämme varjelusta ja toivomme suojelusta luonnolle ja kanssaihmisillemme.
Toivomusnauhoja kivipaasien ympärillä Pyhällä Vuorella.
Sirpa ripustaa Suomen lipun värisiä rukousliinoja Pyhälle Vuorelle.
Värikkäitä liinoja kehikossa.
Kaukainen ratsastaja.
Vuorelta on huikaisevat näkymät alas laaksoon.Laskeudun hitaasti rinnettä alas. Olen kuin suojaavassa, valtavan kokoisessa, joka puolelta läpinäkyvässä ja kirkkaassa maljassa. Vuoret ympäröivät kaikkialla, pilvet leijuvat korkealla kallionhuippujen alapuolella, aurinko pilkottaa niiden läpi.
Takanani tunnen toivomusliinojen liehuvan seipäistä tehdyssä kehikossa, joka muistuttaa lappilaisen kodan runkoa. Liinojen värit vaihtelevat sametinvihreästä syvän punaruskean, violetinsiniharmaaseen, grafiittiin, taivaan vaaleansiniseen ja pilvien valkeuteen. Voimakkaat, mutta utuisen pehmeät värit antavat paikalle hienovaraisen energialatauksen.
Täällä on hyvä hengittää. Tämä on myyttinen, syvälle sieluun uppoava kokemus jota on vaikea sanoin kuvata ja mahdoton tallentaa kameraan.
Tässä tiedän olevani osa luontoa. Tältä tuntuu, että kuulun suureen maailmankaikkeuden maljaan. Olen palanen sen keveyttä, kirkkautta ja vetovoimaa. Saan uskallusta elää laajana ja kokonaisena missä tahansa kuljenkin. Nyt kuljen alas Pyhän Vuoren kylkeä Tuvan maassa, shamaanien kehdossa.
Jo olisin maa, olisin Tuva
Tuva, sen avaria vuorenrinteitä hengitän
kirkastuu kuva kaikesta mistä oikeasti välitän.
Köyhää on ja kapeaa leipä tuvaanien maan
rikkaana se rientää oman historiansa kantamaan.
Shamaanien kehto, koti, juuri tässä maisemassa
myytti, niin elävää ja todellista joka unelmassa.
Uskovat henkiin, vuorenhuippuihin ja jumaliin
outoihin kohtaloihin, kaikenkokoisiin.
Nykyisyys ja vanha vierekkäin: totta, aitoa ja rohkeaa
Tuva soittaa säveltänsä kaunista ja mahtavaa.
Kiitos Tuva!
Joki ja vuoret.
Talot Sajanin laaksossa.
©Liina Keskimäki