Metsäterapiasta tuli terveysvaikutteinen hoito sen jälkeen, kun metsää alettiin tutkia. Tämä on oiva esimerkki siitä, kuinka perinnehoidot saattoivat palata nykyajan terveydenhuoltoon. Helsingin Sanomat kertoo japanilaisesta metsäterapiasta koko aukeaman kirjoituksessaan (HS 17.11. 2019). https://dynamic.hs.fi/2019/vihreakylpy/
Suomessakin luonnon terveysvaikutuksia ja ihmisen luontoyhteyttä ja sen parantamista tutkitaan kohtuullisen paljon mm. Tampereen yliopistossa. Parhaillaan on tekeillä useita väitöskirjoja.
Metsäluonnossa oleskelu, puiden aistiminen ja luontoretket on tiedetty jo kauan parantaviksi ja hyödyllisiksi terveysmenetelmiksi. Enää kukaan ei hymähtele, jos kertoo harrastavansa puiden halaamista. Ihmiset ovat käyttäneet luontoperäisä hoitomuotoja jo vuosisatoja. Osa suomalaisista turvautuu edelleen kansanparannukseen. He käyttävät jäsenkorjausta, saunaterapiaa, kuppausta ja erilaisia luonnonyrttejä terveytensä tueksi ja vaivojen lievittämiseksi. Osasta näistä on tutkimustietoa kuten jäsenkorjauksesta, josta on julkaistu useita artikkeleita vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Saunankin hyvinvointivaikutuksia on jonkin verran tutkittu, puhumattakaan valtavasta tutkimusten määrästä esimerkiksi perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä ja siihen liittyvästä akupunktiosta.
Suomalasista noin kolmannes on tuoreen tiedebarometrin mukaan sitä mieltä, että ”kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, jota lääketieteellä ei ole”. Jos olisin sattunut haastateltavaksi, en olisi voinut ilmaista kantaani tuohon vastattavaksi esitettyyn väitteeseen (eli että olenko väittämän kanssa samaa vai eri mieltä). Noin kolmannes haastatelluista oli samaa mieltä, kolmannes ei osannut/halunnut sanoa mielipidettään ja noin kolmannes oli eri mieltä. Oletettavasti tutkimukseen osallistuneet ovat tulkinneet, että ”lääketieteellä” tarkoitetaan lääkäreitä terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla ja sairaaloissa.
Kategorialipsahdus
Miksi en olisi pystynyt antamaan vastaustani yllä esitettyyn väittämään, jossa verrataan hoitajia (kansanparantajia) ja tiedettä (yhtä terveystieteiden haaraa eli lääketiedettä)? Siksi, että se edustaa selkeää kategoriavirhettä. Kategoriavirheessä jostakin asiasta käytetään sellaisia käsitteitä, jotka soveltuvat ainoastaan johonkin täysin toista tyyppiä (kategoriaa) olevaan asiaan. Kategoriavirheessä siis jokin ominaisuus liitetään sellaiseen asiaan, jolla ei voi olla tätä ominaisuutta. Kansanparantaja ei edusta missään mielessä tiedettä, eikä tieteellä voi olla ”tietoja ja taitoja”. Ne ovat ihmisellä, kuten eri alojen ammattilaisilla. Tiede TUOTTAA tutkimustoiminnan avulla tietoa ja tämä tieto voi lisätä ja parantaa erilaisia taitoja.
Ihmettelen, että tuollainen kysymys edelleen pysyy tiedebarometrin kysymyspatteristossa, koska parantajan (olipa hän kansanparantaja, lääkäri, hoitaja tai muu terapeutti) toiminta ei todellakaan ole tiedettä. Ei myöskään terveyskeskuslääkärin työ ole lääketiedettä, kuten ei psykologin tai psykoterapeutin työ ole psykologiatiedettä. Soittajan tai säveltäjän työkään ei ole musiikkitiedettä. Kaikissa näissä ammateissa kyllä sovelletaan oman tieteenalan tutkimusta. Osa on ammattinsa ohella kouluttautunut myös tutkijaksi, mutta suurin osa ei ole.
Kansanparantajilla voi olla taitoja, joita lääkäreillä tai muilla virallisen koulutusjärjestelmän kouluttamilla hoitajilla ei ole. Tämä on täysin mahdollista ja jopa todennäköistä senkin perusteella, että kolmannella väestöstä on tällainen näkemys. Se kun saattaa perustua kokemukseen, omaan tai läheisten kokemukseen. Kansanterveyden ja hoitamisen tutkijoiden olisi syytä selvittää, mikä kansanparannuksessa viehättää.
Tiedebarometri on jo vuodesta 2001 toistanut kyselyn samassa muodossa. Seitsemässä barometrin raportissa on toistettu samaa:
Ottamatta kantaa tuloksen ilmaisemien kantojen järkevyyteen voi todeta, että jakauma on tietyllä tavalla ymmärrettävä. Kansanparannuksella on ilmeisen hyvä, ystävällisen myyttinen maine. Väitteessä ei myöskään esitetä, että kansanparantajat ovat kaikessa ns. koululääketiedettä edellä, vaan vain jossakin tietämyksessään.
En usko, että kolmannes väestöstä arvostaa kansanparantajia vain myyttisen maineen vuoksi. Luulen, että taustalla on vaikuttamassa juuri oma tai läheisten kokemus.
Vuoden 2013 raportissa luki: ”Kansalaisten kunniaksi on kaiketi kuitenkin luettava se, että usko kansanparannukseen on hieman vähentynyt viime tutkimuksesta.” Hmm. Tässä on selkeästi otettu kanta, että on kunniatonta pitää kansanparannusta hyvänä asiana. Lause on poistettu uusimmsta raporteista. Myöskin puhe huuhaasta on siivottu pois uusista raporteista.
Olen kirjottanut Tiedebarometristä aiemminkin, vuosina 2013 ja 2016, k.s Viitteet
Esitänkin Tiedebarometrin rahoittajille uudistusta kysymysten ja väitteiden muotoilussa. Edellä kuvaamaani barometrin väitettä ei voi pitää tieteellisen, loogisen ajattelun mukaan järkevänä. Vähintään kyselyssä pitää kertoa, mitä käytetyllä käsitteellä tarkoitetaan. Tässä tapauksessa lääketiede-sanan paikalle on sijoitettava lääkäri-sana, jos näet halutaan tutkia lääkäreihin ja kansanparantajiin suhtautumisen välisiä eroja väestön keskuudessa.
Jos taas halutaan verrata väestön suhtautumista tieteellisesti tutkittujen ja perinnetietoon nojaavien (joita ei ole tieteellisesti tutkittu) hoitomuotojen välillä, tämä asia on ilmastava selkeästi tutkittavassa väitteessä/kysymyksessä. Nimittäin läheskään kaikkia lääketieteelliseksi luokiteltujakaan hoitomuotoja ei ole kunnolla tieteellisesti tutkittu ja toisaalta monia perinnehoitoja taas on tutkittu. Barometri tarvitsee näkökulman uudistamista.
Perinnehoitojen paluu
Mielenkiintoista on, että perinneparannus (kansanparannus), jota metsäterapiakin perimmältään on, palaa hyväksytyksi hoidoksi jonkinasteisen ”virallisen” väheksynnän jälkeen tehtyään mutkan tieteen maailmaan.
Kysymys ei ole vastakkainasettelusta tieteen ja kansanparannuksen välillä. Suuri osa kansalaisista näyttää hyväksyvän molemmat tavat (tieteeseen nojaavat ja kansanperinteestä juontuvat tavat) auttaa ja tukea ihmisiä heidän psyykkisissä, fyysisissä ja muissa elämiseen liittyvissä ongelmissa. He käyttävät sujuvasti, ilman minkäänlaista ristiriitaa, kumpaakin.
Näkeekö kansa joskus kokonaisuuden ehkä selvemmin kuin norsunluutornissaan istuvat tutkijat yliopistojen työhuoneissaan itse laatimassaan kategoriamaailmassa. (Huom! tämä ei ole tiedevastasuutta, itsekin tutkijan roolissani tykkään kategorioista ja määritelmistä, joten mukana on hivenen hyväntahtoista itseironiaakin).
Kun tutkimus meni metsään, se havaitsi saman minkä kansa oli tiennyt jo kauan sitten. Hieno havainto.
Toivottavasti sain sinutkin vakuuttuneeksi siitä, että perinneparannuksen merkitystä kansanterveydelle on syytä selvittää Suomessakin, kuten WHO esittää. Myös kansalaisaloite Täydentävät hoidot ajaa tätä. Se ehdottaa, että eduskunta asettaisi riippumattoman asiantuntijaryhmän selvittämään perinneparannuksen, kuten metsäterapian ja jäsenkorjauksen sekä muiden lääkkeettömien, täydentävien hoitojen kansanterveydellisen merkityksen. Ja erityisesti niiden tutkitut hyödyt tavalliselle suomalaiselle. Näin poliittiset päättäjät voisivat tehdä tutkittuun tietoon nojaavia terveyspoliiittisia päätöksiä – terveytemme tukemiseksi.
Täällä voit kannattaa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011
Viitteitä
Tiedebarometri 2019 http://www.tieteentiedotus.fi/files/Tiedebarometri_2019.pdf
Tiedebarometristä 2013 kirjotin: Usko tieteeseen pysyy. https://liinanblogi.com/2013/11/12/usko-tieteeseen-pysyy/
Tiedebarometristä 2016 kirjoitin: https://liinanblogi.com/2016/12/28/tieteen-objektiivisuus/
WHO traditional medicine strategy: 2014-2023. 2013. http://apps.who.int/medicinedocs/documents/s21201en/s21201en.pdf
WHO global report on traditional and complementary medicine 2019. Geneva: World Health Organization.. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. https://www.who.int/traditional-complementary-integrative-medicine/WhoGlobalReportOnTraditionalAndComplementaryMedicine2019.pdf?ua=1