Usko tieteeseen pysyy

Abstrakti 8

”Suomi on tiedeuskovainen”.  Näin totesi professori Markku Löytönen, Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja Tiedebarometri 2013 julkistamistilaisuudessa tänään.

Suomalaiset luottavat tieteeseen, tutkimuksiin ja tutkimusinstituutioihin.

Tiedebarometri on tehty joka kolmas vuosi vuodesta 2001 lähtien.  Syksyllä 2013 tehtyyn postikyselyyn vastasi vajaa 1000 aikuista suomalaista.  Tieteeseen ja tutkimukseen ilmoitti tuntevansa hyvin tai melko suurta luottamusta 61% vastanneista.

Tideuskovaisuus ei kuitenkaan ole kritiikitöntä tai fundamentalistista, sillä 24 % vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Uskosta tieteeseen on tullut nykyajan uskonto, joka ohjaa ihmisten arvomaailmaa väärään suuntaan” ja 33 % väittämästä ”Tiede ja teknologia ovat nousemassa ihmisen palvelijasta ihmisen herraksi”. 

Kvasitieteeseen (raportti puhuu myös vaihtoehtotieteestä) suhtautumista mitattiin mm. uskolla ufoihin, telepatiaan, homeopatiaan, horoskooppeihin, luontaislääkkeisiin ja kansanparannukseen.

Kansanparannukseen uskotaan

Väittämästä ”Ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole” oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 43 % ja täysin tai jokseenkin eri mieltä 29 % vastaajista. Loput eivät osanneet tai halunneet ilmaista kantaansa.

Raportin kirjoittajat toteavat, että tulos on ymmärrettävä, koska ”kansanparannuksella on ilmeisen hyvä, ystävällisen myyttinen maine”. Raportissa lukee: ”Kansalaisten kunniaksi on kaiketi kuitenkin luettava se, että usko kansanparannukseen on hieman vähentynyt viime tutkimuksesta.”

Outoa. Koko kysymyksen asettelu on  nimittäin kummallinen. Ensiksikin, koko kansanparannus-termiä ei juuri nykyisin enää käytetä, ja jos joku sitä käyttää, ei ole tietoa, mitä sillä tarkoitetaan: vanhoja parannuskeinoja,  kuppausta, kiropraktiikkaa, vyöhyketerapiaa, energiahoitoa vai jotakin muuta täydentävää hoitoa. Jos minulta muuten kysyttäisiin, onko tuohivirsujen tekijöillä taitoja joita kenkäteollisuudella ei ole, vastaisin ehdottomasti kyllä, vaikka en virsuja käytäkään.

Toiseksi, perinteiset kansanparantajat eivät tietääkseni väitä parannuksensa perustuvan tieteelliseen tutkimukseen, koska tutkimusta ei ole olemassa. On vain kokemus. Kokemusta en pitäisi myyttisenä asiana.  Näin ollen kansanparannusta on järjetöntä pitää kvasi- eli tekotieteenä tai vaihtoehtotieteenä. Lääkärin työkään muuten ei ole tiedettä, vaan se on parantamisen taitoa, joka periaatteessa  – mutta ei läheskään aina – nojaa tieteelliseen tutkimukseen.

Kolmanneksi, voisi kysyä, mitä kunniakasta on siinä, että usko kansanparannukseen on vähentynyt. Mitä näyttöä on, että tämä on suomalaisille hyvä asia?  Käsittääkseni ei mitään.

Minusta kansanparannus-kysymykseen saadut vastaukset osoittavat selkeästi, että samalla kun kansalaiset luottavat tieteeseen, he eivät koe ristiriitaa siinä, että ihmiset saavat apua muualta kuin virallisesta terveydenhuoltosysteemistä.

Olisikohan vastakkainasettelu lääkärit – muut parantajat vain  tiedeyhteisön ja Lääkäriliiton ongelma? Kansalaiset näet hyväksyvät virallisten terveyspalvelujen rinnalle hoitomuotoja, joista he tai heidän lähipiirinsä ovat joskus saaneet apua. Tämähän on järkevää. Empiirisesti hyväksi koettua.

Muista tutkimuksista tiedetään, että noin kolmannes suomalaisesta aikuisväestöstä on viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttänyt jotakin täydentävää hoitomuotoa (perinteistä kansanparannusta tai uudempia versioita täydentävistä hoidoista).

Tutkimusta syistä, joilla ihmiset itse perustelevat tällaisten, virallisen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelle sijoittuvien hoitojen käyttöä ei ole. Tätä ihmettelen suuresti, koska  täydentävien hoitojen markkinoissa kyse on kansantaloudellisestikin varsin merkittävästä ilmiöstä.

Usko tieteeseen voi vielä vahvistua, jos tutkimuksin selvitetään, mitä hyötyjä ihmiset saavat näistä  ns. ei-tieteellisistä hoidoista ja mitä haittoja niistä on. Nyt ei tiedetä kumpaakaan. On vain epämääräisiä väittämiä puolesta ja vastaan.

Lähde
Tiedebarometri 2013. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tieteen tiedotu ry. Kirjapaino Uusimaa. Porvoo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s