Luomutiede luontoäidin pyhässä syleilyssä

Luonnollinen, satumainen, pyhä...

Luonnollinen, satumainen, pyhä…

Hiukan jatkoa eiliseen Tiedebarometri 2013 postaukseen.

Pelkkään rationaalis-materialistiseen tieteeseen maailmansa perustava ärsyyntyy, kun puhutaan äitimaasta ja sen hoivasta tai luonnonmukaisuudesta. Luonnontiede-fundamentalisti näkee luonnon julmana ja ankarana taistelukenttänä, jossa ihminen selviytyy vain kilpailemalla –  kaikkien kanssa ja kaikkea vastaan.

Mutta ihminenhän on itse osa luontoa. Selviytyäkseen hän tarvitsee muita ihmisiä, eläimiä, kasveja ja luomakunnan lempeyttä.

Ihminen on yhteisöllinen, utelias ja kohoamaan pyrkivä. Yhteisöllisyys toteutuu joka päivä arkisessa touhuilussa.  Tieteen avulla hän etsii uutta ymmärrystä ja lisää tietoa. Kohoamista eli  transsendenssia hän hakee taiteesta sekä pyhyyden tai jumaluuden kokemuksista. Luontokin voidaan aistia pyhän heijastumaksi tai jumalalliseksi.

Näkökulma

Tiede esittää vain yhden näkökulman maailmasta. Se ei tarjoa koko kuvaa, vaan palasen. Tiede on inhimillistä toimintaa, jota ohjaavat yksityiset ja yhteisön arvot.

”Jos ihminen päihittää maaäitinsä, niin se päihittää samalla itsensä”, sanoo Jouko Niemi kirjoituksessaan Tiede kuuluu luomuun tänään Aamulehdessä, jossa hän vastaa Kari Huovialan ihmettelyyn luontoäiti-muotihöpsötyksestä ja taikauskon paluusta. Niemi jatkaa: Tiede ilman arvoja ja vastuuta on kelvotonta. Samoin kuin tieteen antamat palikat ja niiden käyttö maailmankuvan rakentamisessa, pitää erottaa toisistaan tieteen saavutukset ja niihin perustuvat aikaansaannokset”.

Tunnettua on, että aikaansaannokset voivat osoittautua hyviksi, kuten sairauksien parantaminen tai huonoiksi, kuten sotateknologian käyttö.

Tiede ja uskonto

Usein tiede ja uskonto asetetaan toistensa vastakohdiksi. Tätä perustellaan sillä, että tiede nojaa tietoon, faktoihin ja tosiasioihin ja uskonto uskoon, mysteeriin, ilmoitukseen ja näkyihin.

Tosiasiassa tieto ja usko eivät ole vastakohtia. Tiedon vastakohta on ei-tieto ja uskon vastakohta epäusko.

Koska tiede ja uskonto elävät eri käsitejärjestelmien todellisuutta, samoin käsittein niitä ei voi asiallisesti vertailla. Kumpikin etsii vastauksia, mutta hyvin erilaisiin kysymyksiin.

Niin tiede kuin uskontokin instituutiona, organisoituneena, hierarkkisena järjestelmänä voi olla jäyhää ja rajoittavaa, jopa kahlitsevaa ja haitallista.

Sen sijaan tieteellinen mielikuvitus ja yksilöllinen usko eivät koskaan ole jäyhiä, vaan joustavia ja luovia.

Tieteellisten löydösten tavoin Raamattu ja muut pyhät kirjat voivat oikein käytettyinä auttaa ihmistä elämän käänteissä. Raamatusta ei kuitenkaan voi olla yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa, koska se on kirjoitettu vertauskuvallisesti. Se on iso metafora ihmisen ja maailman autuaasta ristiriitaisuudesta. Jokainen voi lukea ja tulkita sitä omalla tavallaan.

Myös tiede on ristiriitaista. Eri tutkimukset näet voivat tuottaa samasta asiasta eri tuloksia. Pitkällä aikavälillä sitten muotoutuu ”totuutta paremmin vastaava” kuva tutkitusta asiasta.

Alkuräjähdys

Vastikään julkaistu Tiedebarometri 2013 osoitti, että vajaa kolmannes (30%) tutkituista oli sitä mieltä, että ”tieteeseen perustuva maailmankuva ja uskonto eivät ole ristiriidassa keskenään”. Väittämän kiistäviä oli lähes puolet (47 %).  Raportin kirjoittajat selittävät, että ”kannanottojen taustalla vaikuttanevat ennen muuta käsitykset evoluutioteorian ja luomiskertomuksen törmäyksestä sekä osin ehkä myös muu biotieteiden ja teologian leikkauspisteissä havaittu hankaus”.

Ei siinä mitään törmäystä ole. Käsittääkseni valtaosa suomalaisista luterilaisista hyväksyy evoluutioteorian, vaikka he samanaikaisesti uskovatkin Jumalan luoneen maailman. Kysymys on kai aikajänteestä ja alkuräjähdyksestä.

Alkuräjähdys maailman synnyn käynnistäjänä on vallitseva tieteellinen oletus, josta materialistis-biologisen evoluution teoria juontuu. Teoreettisena oletuksena hengen alkuperäisyys voi olla yhtä pätevä, sen perustelut vain ovat hyvin erilaiset. Se, että Jumalan (minkä tahansa maailman jumalista) tai henkien väitetään olevan kosmoksen alkuperä ja ohjaaja, on myös vain teoria.  Tästä enemmän kirjoituksessa  Hiipuva materialismi ja ihminen.

Tiedebarometrin tulos, että lähes kolmannes vastaajista ei pitänyt tiedettä ja uskontoa ristiriitaisena antaa viitteitä siitä, että on olemassa ymmärrystä ihmisen rationaalisen ja irrationaalisen puolen rauhanomaisesta rinnakkainelosta.

Vielä useampi vastaaja hyväksyi tieteen ristiriitaisuuden. Kolme neljästä (76 %) vastaajasta oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä siitä, että ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen.

Tieteeseen uskotaan vankasti, mutta niin uskotaan myös luontoäitiin ja pyhään. Ristiriitaa niiden  välillä ei tarvita, sillä tiede, luonto ja jumaluus mahtuvat hyvin yhteisen taivaankannen alle.

Ne mahtuvat jopa yhden ja saman ihmisen mieleen.

Myös minun pieneen päähäni.

Linkit

Taikausko teki paluun (31.10) ja Tiede kuuluu luomuun (13.11.). Keskustelu Aamulehdessä.

Tiedebarometri 2013. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tieteen tiedotu ry. Kirjapaino Uusimaa. Porvoo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s