Terveydestä, tieteestä, arvoista, ihmisestä
Lääkkeetön elämä -kirjan suurin mediakohu taitaa olla jo ohi. Lääkäri Antti Heikkilän kirjan ankaran kritiikin jälkipyykkiä varmaan pestään vielä monella taholla. Tunteiden viilentyminen auttanee hahmottamaan realistisemmin, mistä kirjakohussa joulun alla oikeastaan oli kyse. Kohussa (lehdissä, blogeissa ym.) on nostettu johtoteemaksi kirjan virheet (virheelliset viittaukset tieteellisiin artikkeleihin) ja vaarat. En puolustele virheitä, vaan paheksun niitä, mutta…
Maamme kaksi suurinta päivälehteä kirjoituksissaan HS19.9.2017 "Käytetyn kielen valinta on tasa-arvoteko" ja AL 16.9.2017 "Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit" ottivat kantaa sukupuolittuneisiin sanontoihin ja neutraaliin kielenkäyttöön. Sukupuolen näkökulmasta harhaanjohtava ammattinimike lakimies on lehtiteksteissä jatkossa juristi ja eduskunnan puhemies on puheenjohtaja. Sama neutraaliuden logiikkaa on syytä soveltaa entistä laajemmin myös erilaisista hoitoalan ammateista ja hoitomuodoista kirjoitettaessa. Kieli…
Eilinen Anne Flinkkilän vetämä Inhimillinen tekijä avasi uudella tavalla terveydenhuollon maailmankuvan vähittäistä muutosta. Lääkäri Anu Raevuori, jonka mindfulness-tutkimusta käsittelevä katsausartikkeli julkaistiin loppuvuonna 2016 Duodecim-lehdessä, puhui järkeviä. ”Miksi olen kiinnostunut mindfulness-asioista? Koen sekä henkilökohtaisesti että lääkärin näkökulmasta että on kauhean tärkeätä, että meidän lääketiede kehittyy siihen suuntaan että ihminen nähdään kokonaisvaltaisesti”, Anu Raevuori sanoi eilisessä (8.2.2017) Inhimillisessä tekijässä.…
Ihminen on osa luontoa, ei sen herra. Emme voi käyttää luontoa terveyden edistämiseen ikään kuin suhtautuisimme siihen ulkopuolisina kuluttajina tai tarkkailijoina. Me itse olemme luontoa. Olemme pieni osaa laajaa ekosysteemiä, sen eliölajeja ja sen hyvin- tai pahoinvointia. Oman eliölajini edustajat, ihmiset kuuluvat puiden, pensaiden, kivien, pienien ja isojen metsän ötököiden, tuulen, veden ja auringon joukkoon -…
"Virallinen lääketiede, ammattimainen kansanlääkintä ja populaarimedisiina elävät yhteisöissä rinnakkain. Niiden käytännöt hoidon vaikuttavuuden osoittamisessa ovat erilaiset, samoin vaatimukset siitä, kenellä on oikeus tutustua näyttöön ja soveltaa sitä hoitoon. Puoskareita, häikäilemättömiä oman edun tavoittelijoita on sekä lääkärien että muiden parantajien joukoissa. Näytön käsite ja saatavuus ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa, ja parhaillaan on menossa uusi, suuri murros,…
