Migreeni iskee usein. Kärsit muusta kroonisesta kivusta. Ensin sinulle määrätään opiaattipohjaista lääkettä, että jaksat mennä töihin. Sitten annokset kasvavat ja nappeja pitää ottaa kolminkertainen määrä. Seuraa riippuvuus.
Kun riippuvuuspäänsärky jälleen tulee, on otettava lisää pillereitä. Yhtäkkiä tilanne onkin se, että et enää pärjää ilman lääkkeitä. Olet koukussa.
Lisääkö terveydenhuolto siis ihmisten riippuvuussairauksia? A-studiossa eilen (25.5.2015) toimittaja kysyi asiantuntijalta ”Miten tähän on tultu?”
Markus Färkkilä, dosentti, neurologian erikoislääkäri totesi, että
– kipu on mutkikas ja vaikeasti hoidettava vaiva
– lääkärit eivät tiedä riittävän hyvin, miten kipua olisi hoidettava
– lääkäreiden kiire vaikuttaa runsaaseen lääkereseptien kirjoittamiseen
– potilaat saavat pyytämänsä lääkkeen, kun lääkäri katsoo, että ”potilas on menetetty” – siis että hän on jo niin koukussa että ei muuten pärjäisi työssään ja elämässään.
Huh! Tällaistako todella tapahtuu lääketieteeseen luottavassa terveydenhuollossamme.
Opiaatteja ei ole tarkoitettu migreenipotilaiden pitkäaikaiskäyttöön, koska niillä on haittavaikutuksia, kuten suolisto-ongelmia, turtuneisuuden tunnetta ja riippuvuutta jne.
Onko migreeniin tai yleensä krooniseen kipuun muuta hoitoa kuin lääke? A-studiossa ainakaan ei esitelty muuta. Puhuttiin vain migreeniä ehkäisevästä ns. estolääkityksestä. Näin ilmeisesti ajattelevat useimmat lääkärit. Heitä on yliopistossa opetettu ajattelemaan niin.
Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että kipua voidaan hoitaa monin muinkin tavoin.
Akupunktiosta on tehty kymmeniä systemaattisia katsauksia, joissa on selvitetty sen vaikutuksia eri sairauksiin ja vaivoihin. Akupunktion on todettu auttavan sekä akuutin migreenikohtauksen hoidossa että sen ehkäisyssä. Se on vähintään yhtä tehokas tai mahdollisesti tehokkaampi kuin ennalta ehkäisevä lääkehoito. Lisäksi sillä on vähemmän – käytännössä erittäin vähän – haittavaikutuksia. Myös jännityspäänsärkyyn, fibromyalgiakipuihin ja jäykkyyteen sekä kuukautis- ja synnytyskipuihin akupunktion hyödyistä on tutkimusnäyttöä. (Cochrane 2015)
Akupunktiohoitojen on todettu vaikuttavan aivojen fysiologiaan ja tätä kautta se vaikuttaa myös kivun kokemukseen. (Chassot ym. 2015).
Eräässä systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin tutkimuksia akupainannan vaikutuksista kivun lievitykseen. Viidessätoista satunnaistetussa kliinisessä kokeessa, joista osa oli kaksoissokkoistettuja, oli hoidettu kuukautiskipuja, synnytyskipuja, alaselkäkipuja, kroonista päänsärkyä ja muuta traumatisoivaa kipua. Niissä akupainanta todettiin plaseboa tehokkaammaksi. Plasebona käytettiin muiden kuin varsinaisten hoitavien akupisteiden painelua. Katsauksen laatijat päättelivät akupainannan sopivan hyvin muun kivun hoidon tueksi. (Chen & Wang 2014)
Suomessa akupunktioon ja muihin länsimaisen lääketieteen ideologiasta poikkeaviin tapoihin hoitaa suhtaudutaan varsin epäluuloisesti. Tämä johtuu siitä, että terveydenhuollon ammattilaisia pelottaa leimautua huuhaa-ihmisiksi, pseudotieteen kannattajiksi tai toisinajattelijoiksi. Äskettäin kuitenkin kolme toisinajattelevaa lääkäriä esiintyi omalla nimellään Aamulehdessä (25.4.2015). Useilla paikkakunnilla toimiikin jo lääkäri- ja hoitokeskuksia, joissa tarjotaan muitakin kuin niin sanottuja virallisia terveyspalveluja.
Laajempi ongelma
Kysymys lääkkeettömien hoitojen vähäisestä käytöstä on laajempi ongelma kuin kuvitellaankaan. Kun lääkärit ja meidät potilaat on vuosikymmeniä ohjattu ja totutettu uskomaan kemiallisten lääkkeiden ehdottomaan taikavoimaan, muuta – tehokastakin – hoitoa, pidetään herkästi ja liian kevyin perustein huuhaana eli kummallisena, outona ja tehottomana.
Näin kaikki täydentävät hoitomuodot joutuvat halveksittavaan hörhökoppaan siitä huolimatta, että monet saavat niistä apua. Monista hoidoista on myös tutkimusnäyttöä. Sitä näyttöä lääkärit eivät tunne, koska seuraavat vain oman rajatun alansa tiedejulkaisuja.
Kaikkein kriittisimmin täydentäviin hoitoihin suhtautuvat alle 46-vuotiaat lääkärit ja heistä erityisesti miehet. Nuori Lääkäri-lehdessä 17.03.2014 Joonas Rautavaara kirjoittaa: ”Kuulun itse molempiin kategorioihin, ja myönnän huokaavani aina syvään, kun joku kertoo hoitaneensa kiinnikekipujaan onnistuneesti vyöhyketerapialla tai kun jonkun degeneratiivinen kiertäjäkalvosinvamma on parantunut viimein jäsenkorjaajan vastaanotolla.”
Suomalaislääkärit eivät näytä olevan selvillä edes siitä, mitä täydentävien hoitojen kentällä tapahtuu, millaisia palveluja siellä on tarjolla, mitä hyötyjä potilas mahdollisesti on saanut tai voisi niistä saada ja mitä mahdollisia haittoja näistä on. Asiallisen koulutuksen tarve on huutava:
”Lääkäreiden peruskoulutuksen suhteen ongelmana on, ettei vaihtoehto- tai uskomushoitojen käsittelyyn uhrata paria sivulausetta enempää. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa nuoren lääkärin ajatuksissa lääkäri ja sairaanhoitajat muodostavat hoitotiimin, jota täydentävät tarvittaessa fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit. Kaikki muut “erilaiset hoitomuodot” voidaan sitten niputtaa sievästi ns. humpuukikoriin asiaa enempää miettimättä.” Näin kirjoitti noin vuosi sitten nuori lääkäri. (Rautavaara 2014)
Mikähän oikeastaan on uskomushoitoa? Lääkeuskomushoitoko?
Tältä vaikuttaa nykymeno ainakin masennuksen hoidossa. Tutkimus on osoittanut masennuslääkkeiden tehon plasebon (lumeen) tasoiseksi lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa. Silti yli 400 000 suomalaista syö niitä. He syövät, koska heille ei terveydenhuollossa yleensä tarjota lääkkeettömiä hoitoja, eikä niistä edes tiedoteta. Aku Kopakkala kertoo lääkkeettömistä masennuksen hoitotavoista kirjassaan Masennus. Suuri serotoniinihuijaus. Aamulehdessä oli tänään 26.5.2015) iso juttu kirjasta.
Monet lyhytterapiat sekä täydentävät kehomieli-hoidot, kuten erilaiset hieronnat ja muut kosketushoidot sekä energiapsykologiset menetelmät ja taideterapiat voivat myös auttaa masennuksesta toipumisessa. Ne eivät ole lääkäreiden suosiossa, koska nämä uskovat niin kovasti pillereiden voimaan samalla kun pitkät psykoterapiat todetaan kalliiksi hoitomuodoiksi. Moni potilas onkin huomannut tämän ja käyttää itsenäisesti lääkkeiden ohella myös lääkkeettömiä täydentäviä keinoja.
Lääkkeet auttavat meitä. Ne ovat tarpeellinen ja hieno asia, mutta onkohan nyt masennuksen ja kivun hoidossa mopo karannut käsistä?
Lähteet
Aamulehti 26.5.2015. Pelastaja vai suuri huijaus? Toimittaja Katja Kärki.
Aamulehti 25.4.2015. Toisinajattelevat lääkärit. Suomessa uskotaan vain tiukimpaan tieteeseen. Toimittaja Kaisa Hahto.
A-studio. http://areena.yle.fi/1-2446876
Chen, Y-W. & and Wang, H-H. 2014. The Effectiveness of Acupressure on Relieving Pain: A Systematic Review. Pain Management Nursing,15 (2), 2014: 539-550.
Cochrane 2015. The Cochrane Collaboration: http://www.cochrane.org/
Rautavaara J. 2014. Tiedä, kuka potilastasi hoitaa. Nuorten lääkärien yhdistys. http://www.nly.fi/artikkeli/tieda-kuka-potilastasi-hoitaa.