Helsingin Sanomat (HS) käytti harhaanjohtavaa kieltä pääkirjoituksessa Uskomushoidot on vihdoin saatava kuriin lain avulla – Pääkirjoitus | HS.fi . Emeritaprofessori Anneli Milénin kanssa laadimme vastauksen Termi uskomushoito johtaa harhaan – Mielipide | HS.fi.
Ennen kirjoituksemme julkaisemista (3.8.2021) hyväksyimme HS:n toimituksen tekemän kielentarkistuksen ja ehdotetut lyhennykset. Lukijoille tiedoksi liitän alle juttuversion, josta näkyvät poistetut kohdat punaisella ja johon on lisätty joitakin linkkejä lisätietojen saamiseksi.
Termi uskomushoito johtaa harhaan
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (28.7.)vaadittiin uskomushoitoja kuriin puoskarilaillaja. Uskomushoito-sanaa käytetään ainoastaan Suomessa ja sitä suosivat erityisesti Lääkäriliitto, media ja pseudoskeptikot. Nimitys on halventava, kuten sanat puoskari, neekeri, femakko ja mustalainen, eikä se perustu tutkimustietoon.
Se loukkaa miljoonaa täydentävien hoitojen käyttäjää. Sosiaali- ja terveysministeriökään ei käytä tätä harhaanjohtavaa termiä. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet eivät käytä halventavaa ”uskomushoito”-termiä . Neutraali termi on täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot. Sitä käyttävät EU, Maailman terveysjärjestö WHO, kansainväliset tiedeyhteisö ja –lehdet.
Lääkäreiden etujärjestön ajama puoskarilaki rajoittaisi kansalaisten valinnanvapautta, eikä se nojaa tutkittuun tietoon. Muun muassa syöpä- tai sydänsairaalta tai diabeetikolta vietäisiin lailla vapaus mennä oma-aloitteisesti lievittämään sairautensa oireita ja kipuja esimerkiksi vyöhyketerapiaan, kalevalaiseen jäsenkorjaukseen, joogaan tai mindfulness-ohjaukseen ilman lääkärin lupaa. Laki kieltäisi heiltä myös minkä tahansa kipujen, särkyjen ja kolotusten helpottamisen täydentävillä hoidoilla. Linkit: ”Lailla tulee kieltää uskomushoitojen tarjoaminen lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, vakavasti sairaille (esimerkiksi syöpäsairaudet, psyykkiset sairaudet, diabetes, epilepsia) ja raskaana oleville.” (Lääkäriliiton eduskuntavaaliohjelma 2019) ja Lääkärilehti 29.1.2021
Pääkirjoituksessakin mainitun Lääkäriliiton selvityksen mukaan lääkäreiden mielipiteet jakautuvat kahtia: 41 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että lääketiede voisi hyötyä vaihtoehtohoidoissa käytetyistä menetelmistä. Yhtä moni oli eri mieltä (HS 14.7) 38 prosenttia vastaajista piti vaihtoehtohoitoja uhkana kansanterveydelle, mutta saman verran vastaajien joukossa oli niitä, joiden mielestä näin ei ole. Enemmistö lääkäreistä rajoittaisi hoitojen tarjoamista joillekin väestöryhmille.
Sen sijaan väestön enemmistö ei halua rajoituksia: Tampereen yliopiston tutkimusaineistossa vuodelta 2018 aikuisista vain 7-15 prosenttia, riippuen hoitomuodosta, kannatti hoitojen rajoittamista lapsilta tai vakavasti sairailta.
Ihmiset käyttävät täydentäviä hoitoja sairauksien ehkäisyyn. Tutkimusten mukaan ne ovat myös lisä, kun viralliset hoidot eivät auta vaivoihin tarpeeksi. Suurin osa käyttäjistä saa tutkitusti niistä apua. Linkki. Vain harvoin niitä käytetään vaihtoehtoisena hoitona. Väite, että esimerkiksi syövän lääketieteellinen hoito jää saamatta tai viivästyy näiden hoitojen vuoksi, ei saa tukea tutkimuksista.
On tieteellisesti vahvistettu, että muun muassa akupunktio, jooga, kalevalainen jäsenkorjaus, taideterapiat ja mindfulness lievittävät kipuja ja kärsimystä.
Pääkirjoitus ottaa esiin Ruotsin rajoittavan lain mainitsematta, että rajoituksia ollaan purkamassa. Hallituksen selvityksessä esitetään, että kaikkien oireiden lievitys täydentävillä hoidolla sallitaan. Samling SOU 2019_28 (regeringen.se)
Nyt ei ole puoskarilain vaan asiallisen keskustelun aika. Hopeavedestä vaahtoamisen sijaan pöydälle on nostettava yleisimpien hoitojen hyödyt, haitat ja merkitys kansanterveydelle. Niitä on tarkasteltava tietoon ja tutkimukseen perustuen, myös julkisuudessa.
Anneli Milén, emeritaprofessori, kansanterveystieteen dosentti, Tuusula
Pauliina Aarva, terveyden edistämisen dosentti, tietokirjailija, Tampere
Hyvä ja asiallinen artikkeli. Kiitos siitä.
Hyvin kirjoitettu. Poistot puhuvat puolestaan.
En ota nyt kantaa kansalaisten valinnanvapauden rajoittamisesta erillisellä lailla tai siihen liitetyistä perusteista, mutta toivoisin että kaikkien osapuolten yhteisen edun vuoksi tulisi huomioiduksi seuraava tärkeä vaihtoehtoisiin hoitoihin liittyvä näkökulma.
Vastineenne poistetuissa kohdissa mainitut syöpä- ja sydänsairaudet ovat mm. kalevalaisen jäsenkorjauksen vasta-aiheita, eli ne ovat esteenä hoitoon saapumiselle.
Tämä sama pätee sekä kalevalaiseen jäsenkorjaukseen että myös jäsenkorjaukseen yleisesti.
Kontaraindikaation taustalla on käsitys siitä, että manuaaliset käsittelyt vilkastuttavat imunestekiertoa ja syövän yhteydessä ainakin teoreettinen riski akuutin syövän leviämiselle näin myös imusuoniston välityksellä on olemassa.
Vaikka edelleen onkin vapaus oma-aloitteisesti lievittää erilaisin keinoin syöpäsairautensa oireita ja kipuja on näistä keinosta hyvä neuvotella aina lääkärin kanssa, oli se lakiin kirjattu tai ei.
Anne, juuri niin. Yhteistyö lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa on välttämätöntä ja se edistää potilaiden asiaa. Kontraindikaatiot on aina otettava huomioon, kuten esimerkiksi turvotusta vähentävässä lymfahoidossa. Yleisen, täydentävien hoitojen käyttöä tietyiltä ryhmiltä rajoittavan lainsäädännön perusteluiksi ne eivät tietenkään riitä.