Jooga – rauhanomainen kiistakapula

Kun kuulin Qanonista, luulin puhuttavan Quantanamosta, pahamaineisesta vankileiristä. Luulin vain. Ovat eri asioita.

Yle on varoitellut  salaliitto-Qanonista  ja sen kulttiluoneesta. Seura kirjoitti joogasta ja Qanonista. HS oli pääkirjoituksessaan 18.10.2020 huolissaan salaliittojen vakavista seurauksista yhteiskunnille: ”Saadessaan kaikupohjaa sosiaalisessa mediassa ja laajentuessaan ne voivat nakertaa luottamusta yhteiskuntien instituutioihin ja sumentaa todellisuutta. Mitä suurempi näin tuntevien joukko on, sitä enemmän valtaa saa se, joka heitä hyväkseen käyttää.”

Pääkirjoituksessa ei mainittu hyväksikäyttäjä-joogaguruja, mutta heidät oli nostettu esiin jo aikaisemmin, vuosi sitten 3.10. 2019 jutussa Gurun kosketus.

Joogaohjaaja Mia Jokiniva vetosi joogayhteisöön kirjoituksessaan Joogit Qanonia vastaan

Näin ja koin

Reilut kymmenen vuotta olen käynyt joogaamassa kansalaisopiston tunneilla, joita vetää koulutettu joogaohjaaja. Myös usean yksityisen yrityksen joogatarjontaan olen tutustunut Tampereella sekä koronapandemian vuoksi myös etäjoogaan.  Missään en ole havainnut yhtään gurumeininkiä. Yksittäistapauksesta ei tietenkään voi yleistää, enkä väitä ettei väärinkäytöksiä voisi olla.

Silti ihmettelen, että HS painottaa yksittäistapauksia jutussaan Gurun kosketus: ”Moni tätä juttua varten haastateltu toivoo, että keskustelu gurun roolista ja ahdistelusta muuttaa joogaa ylipäätään terveellisempään suuntaan”. ”Haastateltavat kertovat saaneensa vammoja joogaharjoitusta tehdessään, kun opettaja on avustanut heitä liian voimakkaasti. Osa on ajatellut, että kipu pitää vain sietää.”

Huolestuneisuutta jutussa lievitetään hieman joogatutkijan, Matti Rautaniemen  kommentein  ”Rautaniemen mukaan tapaukset kertovat siitä, että joogassa tapahtuu samoja asioita kuin yhteiskunnassa muutenkin. Gurun auktoriteettiasema ja kilpailu hänen suosiostaan voivat myös altistaa vallan väärinkäytölle.” Rautaniemi onkin kirjoittanut asiallisesti joogasta, mm. kirjan Erakkomajoista kuntosaleille.  Uudistettu painos Joogan historia on ilmestynyt vuonna 2020.

HS:n Jutun idea oli nostaa esiin joogan haitat, varsinkin guruhaitat, johon on näppärä yhdistää Qanon.

Minulle ei ole valjennut, miten Qanon liittyisi jotenkin joogaan sen enemmän kuin ravintolassa käymiseen, poliittisiin puolueisiin, ikään tai sosioekonomiseen asemaan.

Kaikessa toiminnassa, jossa on opettajia, ohjaajia, lääkäreitä, hoitajia, kunto-, ravinto-, rentoutus- ym. valmentajia, on haitallisen vallankäytön riskejä, kuten Rautaniemi HS:n haastattelussa toteaa.  

Niitä voidaan pienentää valvonnalla, ammattilaisten sitoutumisella eettiseen toimintaan ja muistuttamalla ihmisille heidän omista oikeuksistaan ja jokaisen ihmisen koskemattomuudesta. Tämä on tärkeää kaikessa auttamistyössä ja koskee myös kaikkia täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä ja terveyden edistämistä (eli koko CAM-alaa, CAM=Complementary and Alternative Medicine).  

Jooga on hyödyllistä ja terveellistä

Jooga on kansanterveyden kannalta erittäin hyödyllinen asia. Väitteeni tueksi on olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä. Joogaa käytetään menestyksellisesti jopa sairauksista kuntoutumisen tukemiseen, puhumattakaan sen yleisistä terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksia.

Joogan ja meditaation hyödyistä on nykyisin jo monenlaista ja monen tieteenalan tutkimusnäyttöä. En käy niitä tässä läpi. RCT-näytöstä (meta-analyyseista ja systemoiduista katsauksista) on tehnyt koosteen mm. professori Juhani Knuuti blogissaan 19.12.2019 .

Julkisen terveydenhuollon kuntouttavia ja terveyttä edistäviä palveluja ne eivät vielä ole, mutta joillakin synnytysosastoilla on jo mahdollista joogata, ja vanhusten palveluyksiköissä tuolijoogataan ja yksittäistapauksissa potilas voi saada maksusitoumuksen joogatunnille.

Joogaa, joka pohjautuu kehon ja mielen harjoittamiseen, voidaan pitää yhtenä meditaation muotona. Se  rantautui Suomeen 1960- ja 1970-luvuilla. Tuolloin käytiin kiivasta keskustelua sen terveysvaikutuksista. Argumentit eivät juuri vakuuttaneet lääkäreitä, mutta harrastajat pitivät sitä hyvänä tapana edistää terveyttä.

Enää jooga ei ole jotakin erikoista, esoteerista ja vaihtoehtoista terveyden edistämistä, vaan niin yleistä, että lähes kaikki työväenopistot jo järjestävät joogakursseja.

Suomen jooganharrastajien määrästä en ole tätä kirjoitusta varten etsinyt tietoa.  USA:ssa vuonna 2017 käyttäjiä oli 14.3% aikuisväestöstä.  Suomessakin joogaajia on todennäköisesti useita satoja tuhansia, arvelen Voi olla että USA:ssa heitä on suhteellisesti enemmän kuin meillä, koska Suomessa monet vielä pitävät joogaa pelottavana itämaisena uskontona.

Menneen ajan ”Reinikaiset” ja Qanon

Viime viikkoina media on puhunut joogagurujen haitoista, mutta enää joogan harrastamista ei kuitenkaan julisteta  ”pahan valtakunnan ilmentymäksi”, kuten 15 vuotta sitten lääkäri Pekka Reinikainen teki  kirjassaan Noituuden paluu lääketieteeseen (2005).

Reinikaisen mukaan kaikki vaihtoehtoiset hoitomenetelmät ovat sielunvihollisen toimia.  Reinikainen on toki vain historiallinen ääriesimerkki siitä, miten reduktiivisen fysikalismin mukainen ihmiskäsitys ja uskonnollinen fundamentalismi voivat yhdistyä ikävällä tavalla rajoittuneeksi ymmärrykseksi ihmisestä ja hänen terveydestään.

En ole tietoinen, miten Reinikainen nyt, vuonna 2020, ajattelee ja kirjoittaa. Noita ”15-vuotta-sitten-Reinikaisia” on onneksi lääkäreinä, hoitajina ja terapeutteina hyvin vähän. Viisaat terveydenhuollon ammattilaiset osaavatkin suositella asiakkailleen lääkärinhoitoa täydentäviä keinoja, vaikkapa joogaa. Siinä ei guruja eikä Qanoneita tarvita.

Seuraavassa jutussa pohdin joogan taustafilosofiaa.

Päivitys 23.10.2020 klo 15.00. Lisäsin kaverin ehdottaman linkin. Sarah Wilson pohtii The Guardianissa 14.9.2020 järkevästi joogaankin jossain määrin liittyviä ”new age” -ilmiöitä The wellness realm has fallen into conspiritualism – I have a sense why

Linkin lisäys 3.11.2020 Kooste joogakirjoittelustani lokakuussa 2020 Joogasta ja jooganopettajista