Jooga – erakkomajoista kuntosaleille

Joogaajia. Kuva Shakta Joogakoulun sivuilta.

 

Joogasta on tuullut valtavirtaliikuntaa. Harrastajien määrä lisääntyy. Eri joogasuuntauksia on useita kymmeniä.  Matti Rautaniemi on kirjoittanut joogan historiasta kirjan Erakkomajoista kuntosaleille.

Osallistuin äskettäin shaktajoogaretriittiin Posiolla, jossa vaeltelin myös Riisitunturilla (edellinen bloggaus). Joogattiin järven rannalla ja sisätiloissa Joogakoulu Shaktan  (http://shakta.fi/) ammattitaitoisten ohjaajien avustuksella. Pääpointti harjoituksissa oli ”irti päästäminen” niin kehon kuin mielenkin stresseistä. Tuntui, että voimistuin ja tasapainotuin. Shaktajoogatunteja on ehkä luvassa Tampereellekin. Jos näin käy, aion osallistua. Minun ei tarvitse siellä väkisin vääntyä ihmeellisiin asentoihin eikä pukeutua trendikkäisiin muotijoogavaatteisiin. Voin mennä tunnille omana tavallisena verkkari-ihmisenä.

Uskontotieteilijä Matti Rautaniemen kirjassa joogan historiallisesta  maailmanvalloituksesta kuvataan, kuinka jooga kulkeutui idästä länteen. Jooga on ymmärretty aikanaan henkiseksi harjoitukseksi ja oikeastaan elämänorientaatioksi mieluummin kuin nykyisenkaltaiseksi liikunnalliseksi harrastukseksi.

Modernin joogan kehitys ja leviäminen liittyvät läheisesti individualistisen henkisyyden kasvuun länsimaissa. Henkisten arvojen noususta huolimatta hyvän fyysisen kunnon tavoite sekä ulkonäkö, hyvinvointi ja terveys näyttävät olevan nykyajan joogan tärkeimpiä myyntivaltteja. Joogasta on tullut osa globaalia hyvinvointikulttuuria.  (Puustinen ym. 2013)

Rautaniemi painottaa, että jooga on niin monimuotoinen ilmiö, ettei sitä voi sijoittaa yhteen muotiin. Hän ei  ole esittämässä yhtä ainoaa totuutta joogan historiasta, vaan yhden näkökulman siihen, mitä joogasta nykyään tiedetään. Kirjoittaja lainaa kirjansa motoksi Herman Hesseä:  ”Meidän on muistettava, että historia, kirjoitettiinpa sitä miten järkevästi ja asiallisesti tahansa, silti pysyy aina runoutena ja sen kolmantena ulottuvuutena ovat kuvitelmat.”

Joogan historiaa luotaava teos on yksi tarina menneestä. Se ei ole eikä voikaan olla ”lopullinen” totuus. Jos joogan historia vähänkään kiinnostaa, suosittelen Rautaniemen kirjaa. Siitä saa tiiviin ja kiehtovan annoksen tietoa joogan taustoista ja syistä, jotka ovat johtaneet lajin nykyiseen ja edelleen kasvavaan suosioon.

Joogabuumi

Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan Suomessa oli v. 2009–2010  joogan harrastajia 62 000 ja potentiaalisia harrastajia 64 000 (19-65 –vuotiaita ). (Suomen Kuntoliikuntaliitto 2010). Tällä hetkellä joogaajien määrää on todennäköisesti paljon suurempi.

Australiassa joka kuudes aikuinen harrastaa joogaa (Thompson ym.2014). Yhdysvalloissa joogaajia on lähes 10 prosenttia aikuisista (Clarke ym. 2015)

Nämä ovat aika isoja lukuja.

Miten on selitettävissä, että itämaiseen maailmankuvaan nojaava kehon ja mielen harjoitusmuoto on levinnyt kristinuskon hallitsemiin länsimaihin ja markkinatalousajatteluun?

Vielä 1970-luvulla joogaa vierastettiin Suomessa.  Se oli tuolloin vain pienen piirin harrastus. Nykyisin asennoituminen niin terveydenhuollossa kuin kristillisen kirkonkin piirissä on aika avointa.

Joogan terveysvaikutuksia on alettu laajalti tutkia. Diabetesliitto aloitti vuonna 2015 laajahkon hankkeen, jossa selvitetään medijoogan (MediYoga) hyötyjä. Medijooga on Ruotsissa 1990-luvulla kehitetty lääketieteelliseksi luonnehdittu joogan muoto, jonka yksi perusasia on nenän kautta tapahtuva syvähengitys yhdistettynä joogaliikkeisiin. Harjoituksella on tarkoitus saada pysyviä myönteisiä vaikutuksia ykköstyypin diabeetikon autonomisen hermoston toimintaan. (Ahonen 2015).

Kun joogasta tipautettiin pois siihen alkujaan kuulunut henkinen puoli, siitä tuli lääketieteellistä hoitoa. Mielenkiintoista!

Maailmankuvan muutos

Jooga on esimerkki meneillään olevasta laajemmasta maailmankuvan murroksesta. Murros on alkanut, kun hallitseva paradigma (vallitseva ajattelutapa; tieteessä kyseenalaistamattomat taustaoletukset) alkaa vanhentua ja sen myötä uusia suuntauksia nousee esiin eri puolilta. Muutos voi olla kivuliaskin. Vanha ajattelu luonnollisesti vastustaa uutta monin tavoin: ensin vaikenemalla, sitten mitätöimällä, jonka jälkeen tulee hyökkäyksen ja panettelun vuoro. Lopulta kuitenkin uusi ajattelu omaksutaan ja sulautetaan vanhaan  ”näinhän me olemme aina ajatelleet”.

Viisikymmentä vuotta sitten medijoogasta puhumista olisi terveydenhuollossa pidetty lähinnä naurettavana. Vielä 1980-luvulla joogan yhdistämistä  terveyden edistämiseen tai hoitamiseen pidetiin epäkiinnostavana, eikä sillä katsottu olevan  mitään merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Liikunta- tai terveyskäyttäytymistutkimuksissa ei edes kysytty joogan harrastuksesta. Vielä vuonna 2005 julkiuskovainen, luterilainen lääkäri piti joogaa ”pahan valtakunnan ilmentymänä” vain siksi, että se juontuu itämaisesta ajattelusta (Reinikainen 2005). Ja nyt medijoogaa tutkitaan – Suomessakin!

Kulttuurissamme, myös hyvinvointialojen ulkopuolella, on aistittavissa muutoksia, jotka ennakoivat laajempaa ajattelutavan murrosta.

Rautaniemen tutkimuksiin nojaavassa joogatarinassa lähdettiin munkkien erakkomajoista ja päädyttiin hikisille kuntosaleille. Mihin tästä  vielä mennäänkään?

 

Kirjallisuutta, linkkejä

Ahonen, R. (2015) MediYoga mukana FinnDiane-tutkimuksessa. Diabetes, 2:46–47.

Clarke T. C., Black, L. I., Stussman, B. J., Barnes, P. M., & Nahin, R. L. (2015) Trends in the use of complementary health approaches among adults: United States, 2002–2012. National health statistics reports, 79 (10).

Maailmanpuu. Suomalainen joogapodcast.  http://www.maailmanpuu.com/.

Puustinen L., Rautaniemi M.,Halonen  L. (2013). Enemmän kuin liikuntaa. Jooga kaupallisessa mediakulttuurissa.  Media & viestintä 36 (2013): 2, 22–3

Rautaniemi M. (2015) Erakkomajoista kuntosaleille. Miten jooga valloitti maailman. Basam Books 2015.

Reinikainen P. (2005) Noituuden paluu lääketieteeseen. Saarijärven Offset. Saarijärvi.

Suomen Kuntoliikuntaliitto (2010). Kansallinen Liikuntatutkimus 2009-2010.  http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTMvMTEvMjkvMTNfNDRfMzJfMjQ2X0xpaWt1bnRhdHV0a2ltdXNfYWlrdWlzZXRfMjAwOV8yMDEwLnBkZiJdXQ/Liikuntatutkimus_aikuiset_2009_2010.pdf

Thomson, P., Jones, J., Browne, M. & Leslie, S. J. (2014) Psychosocial factors that predict why people use complementary and alternative medicine and continue with its use: A population based study. Complementary Therapies in Clinical Practice, 20:302–310.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s