Enemmän kuin osiensa summa

Lumipallerot jäälautalla.

Lumipallerot jäälautalla.

Ihminen on enemmän kuin osiensa summa. Enemmän kuin vain fyysinen kehonsa, jalat, kädet, sydän ja aivot.

Mikä lohduttava tieto! Se vapautta meidät ruumiin vankilasta.  Vapaa tahto ja tietoisena eläminen ohjaavat elämän avarille vesille, korkeisiin kokemuksiin.

Tästä vakuutuin luettuani kaksi kirjaa.

Melkein yhdeltä istumalta luin neurokirurgin ja tutkijan Eben Alexanderin kirjan Proof of Heaven ja entisen taikurin ja nykyisen psykologian professorin Richard Wisemanin Yliluonnollinen ilmiö.

Kumpikin käsittelee yliluonnollista, mutta eri näkökulmasta.

Eben osoittaa, että toisenlaiset todellisuudet, kuten tietoisuus taivaasta, pyyteettömästä, rakkaudesta ja ylimaallisesta autuudesta ovat totta, kun taas Richard todistaa nykytieteen kokeisiin nojaten, että mitään yliluonnollista ei ole olemassa. Molemmilla on hyvät perustelut.

Eben, satoja aivoleikkauksia tehnyt tiedemies omaksui opiskeluaikanaan lääketieteessä vallitsevan käsityksen, että aivojen ulkopuolella ei voi olla tietoisuutta. Sitten hän muuttui. Nojaten kokemukseensa  tuonpuoleisesta todellisuudesta silloin, kun hän vietti viikon kuoleman rajalla, sairaalasängyssä tajuttomana, hän päätyi toisenlaiseen näkemykseen: Ihminen osana maailmankaikkeutta on paljon, hyvin paljon enemmän kuin vain biologinen kone, eikä tietoisuus sijaitse ainoastaan ihmisaivoissa. Kokemukselleen hän sai tukea lääketieteellisistä faktoista.

Huijausten paljastaja

Richard  taas ymmärsi jo nuorena taikurina, että ihmisiä voidaan manipuloida harhauttamalla heidän aistejaan ja ohjaamalla heidän huomiokykynsä muualle. Tähän pohjautuvat taikatemput. Hän kiinnostui jo varhain  asiasta niin paljon, että päätti sittemmin omistaa elämänsä huijaamisen ja hattutemppujen paljastamiseen ja sen  todistamiseen, että yliluonnollinen on mahdotonta.

Richardin mielestä kaikki kokemukset ovat vain aivokemiaa. Näin ollen kuolemanrajakokemus ei ole paranormaalia eikä todista sielun olemassa oloa, vaan se on aivojen ”häiriötila”.

Richard vannoo tieteen ”sokeisiin” menetelmiin hyvän tutkimuksen elinehtona. Koska kontrolloiduissa sokkoistetuissa kokeissa ei ole pystytty osoittamaan esim. kaukoyhteyden tuntemista kahden ihmisen välillä tai ruumiistapoistumisen kokemusta, niin tieteellisesti on todettu, että niitä ei oikeasti ole olemassa. Ne ovat vain mielen harhaista tuotetta.  Tämän mukaan Ebenin kokemus ”taivaasta” oli vain aivojen tuottama aistiharha, mekaaninen häiriö.

Aivot narikassa

Eben väittää, että näin ei voi olla. Hänen aivonsahan eivät toimineet ollenkaan hänen maatessaan koomassa hengityskoneeseen kytkettynä. Ilman hengityskonetta mies olisi kuollut hyvin pian.  Raju, aikuisilla äärimmäisen harvinainen E. coli meningitis (aivotulehdus) on tauti, johon yleensä kuollaan. Kollegat ja amerikkalaisen huippusairaalan mittalaitteet todistivat, että miehellä ei ollut häiriöitä aivoissa, sillä mittalaitteiden mukaan siellä ei tapahtunut mitään.

Lääkärit jo ehdottelivat hengityskoneen irrottamista. Mutta tapahtui ihme. Yhtäkkiä  seitsemäntenä koomapäivänä Eben avasi silmänsä. Siitä alkoi pikku hiljaa toipuminen jälleen työkykyiseksi aivokirurgiksi. Tällaista ei ole sattunut koskaan aikaisemmin tämän sairauden historiassa.

Siksi kirurgi päätti kertoa paranemisestaan ja kokemastaan ihmeellisestä matkasta toiseen maailmaan. Tässä transsendessin tilassa hän kuuli kehollaan ja ymmärsi aisteillaan,  koki mittaamatonta ja kaunista ykseyden tunnetta ja vaelteli vehreissä valomaisemissa.

Samantyyppisistä kuolemanrajakokemuksista ovat kertonet tuhannet ihmiset maailmassa, mutta niitä on pidetty merkityksettöminä aivojen häiriöinä. Monesti kokemus on muuttanut radikaalisti asennoitumista elämään.

Aivokirurgi kyllä ymmärsi, että tiedemaailman kollegojen saattoi olla vaikeaa hyväksyä hänen tarinansa ”tieteellisenä” tosiasiana. Silti hän halusi käyttää kirurgin ja tutkijan auktoriteettiasemaansa tuodakseen keskusteluun tieteessä ja terveydenhuollossa vaietun asian.

Kirjassaan hän kuvailee värikkäästi luoja-jumaluuden, pyyteettömän rakkauden, minuuden häviämisen ja  maailmankaikkeuteen sulautumisen kokemuksistaan kooman aikana. Lisäksi hän perustelee lääketieteellisillä tosiasioilla, että tietoisuutta voi olla aivojen ulkopuolella.

Kosketuksen saaminen tällaiseen maailmaan muutti materialistisen tiedemiehen maailmankuvan. Nyt siihen sisältyvät hengellisyys ja usko siihen, että ihmisen vapaa tahto ja tietoisesti eläminen muovaavat todellisuuttamme. Hän on vakuuttunut, että aistiemme tuolla puolen on yhtä todellinen maailma kuin tämäkin.

Richard puolestaan luottaa näkyvään ja mitattavaan. Hän selittää, että ihmiset havaitsevat henkiolentoja ja aaveita, koska he eivät halua pitää tiettyjä tapahtumia tarkoituksettomina. He kehittelevät toimijuutta ja tarkoitusta sattumanvaraisiinkin asioihin. Tämä perustuu siihen, että meillä on elovuution myötä syntynyt tarve ymmärtää kanssaihmisten käyttäytymistä pienien eleiden ja vihjeiden perusteella.

Ihminen kehittelee merkityksiä ikään kuin tyhjästä perustellakseen asioita. Näin jumaluuden kokeminen sekä aaveiden ja menninkäisten näkeminen eivät johtuisi myöskään taikauskoisesta ajattelusta. ”Ne ovat vain se hinta, jonka maksamme siitä, että ainutlaatuiset aivomme ymmärtävät vaivatta muiden ihmisten käytöstä. Siinä mielessä aaveet kuuluvat jokapäiväiseen elämäämme.” 

Kaartuva oksa lumen peitossa.

Kaartuva oksa lumen peitossa.

Kumman valitset?

Nykytiede uskoo Richardia. Mutta minusta Eben voitti tämän kirjaraadin. Alla tiedot teoksista, niin voit itse valita suosikkisi.

Tietoisuus on joka tapauksessa tieteelle edelleen arvoitus. Jos uskoo tai kuten Eben kokemuksestaan ”tietää”, että tietoisuus voi olla muuallakin kuin fyysisen kehon raameissa, se monipuolistaa materialistista käsitystä ihmisestä, luonnosta ja maailmankaikkeudesta. Tietoisuus voi olla kaikkialla.

Tuntuu virkistävältä ajatella, että kissoissa, koirissa, puissa, merissä, tuulissa ja auringossa on henkeä ja tietoisuutta. Tätä tuntemusta on hieman vaikea perustella. En osaa sanoa,  miksi on luontevaa hahmottaa maailmaa tällä tavalla. Näin vain on.  Tieteellisesti tätä on hyvin vaikea, ehkä  mahdoton,  selittää ja perustella, koska tiedekielessä on tiukat rajoituksensa sen suhteen, mikä on varteenotettava fakta, tosiasia.

Onneksi ei tarvitsekaan.  Elämä ei ole tiedettä.

Kirjat

Eben Alexander 2012. Proof of Heaven. A Neurosurgeon´s Journey into Aferlife. Simon & Shuster. New York

Richard Wiseman 2012. Yliluonnollinen ilmiö. Totuus on jossain sisällämme. Otava. Keuruu. Alkuteos Paranormality Macmilan 2011.

Ebenin kansi on vaalea ja Richardin tumma.

Ebenin kirjan kansi on vaalea ja Richardin tumma.

©Liina Keskimäki

One thought on “Enemmän kuin osiensa summa

  1. Päivitysilmoitus: Taivas on täällä maan päällä | LIINANBLOGI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s