Ruoka on tunnejuttu – vaihtoehtolääkintääkö?

Ruoka puhuttaa niin kadun miestä kuin tutkijaakin. Aamun Hesarissa Kari Salminen jatkaa syyskuussa aloitettua keskustelua siitä, pitäisikö tavallisten kansalaisten näkemyksiä ottaa huomioon ravitsemustutkimuksessa. Totta kai ne pitää ottaa huomioon!

Piia Jallinoja lausui ääneen sen, minkä moni on jo tiennyt: ”Bio­tie­tei­den nä­kö­kul­ma ih­mis­ten käyt­täy­ty­mi­seen on ol­lut var­sin ka­pea ja jo­pa hol­hoa­va. Ih­mis­ten toi­vei­den, tun­tei­den, pai­nei­den ja hy­vin­voin­nin ko­ke­muk­sia se­kä ku­lu­tus­va­lin­to­jen mo­tii­ve­ja on liian kauan vä­hä­tel­ty.”

”Syö­mi­nen ja juo­mi­nen ei ole vain ter­veys­käyt­täy­ty­mis­tä, vaan si­tä mää­rit­tä­vät muun muas­sa eri­lai­set so­siaa­li­set ti­lan­teet ja elä­män­vai­heet se­kä nii­hin liit­ty­vät vaih­te­le­vat mo­tii­vit.”

”Mei­dän on ase­tet­ta­va yk­si­löi­den omaa elä­mään­sä kos­ke­vat ko­ke­muk­set, tun­teet ja ar­vot kes­kus­te­le­maan tie­teel­li­sen, väes­tö­ryh­miä ja to­den­nä­köi­syyk­siä kos­ke­van tie­don kans­sa. Pelk­kä tie­teel­li­nen tie­to ja sen tu­los­ten ra­por­toi­mi­nen kan­sa­lai­sil­le ei rii­tä.” (Dosentti Piia Jallinoja Helsingin Sanomissa 12.9.2012)

Jallinoja puhuu täyttä asiaa, mutta sekös herätti älämölön tutkijayhteisössä. Professorit Veikko Launis ja  Timo Strandberg vastasivat 14.9.2012, että jos yk­sit­täi­sen ih­mi­sen sub­jek­tii­vi­sel­le ko­ke­muk­sel­le annetaan vah­vem­pi mer­ki­tys ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä, niin siinä on lää­ke­tie­teen kan­nal­ta vaa­ra­na men­nä ta­kai­sin koh­ti kes­kiai­kaa, jol­loin sub­jek­tii­vi­set tun­te­muk­set ja mie­li­pi­teet (niin lää­kä­rien kuin hoi­det­ta­vien) oh­ja­si­vat hoi­to­käy­tän­tö­jä. (Ai eivätkö nykyisin ohjaa?)

Autoilu esimerkkinä

Sitten he antavat esimerkin: ”Se, et­tä jot­kut naut­ti­vat tu­pa­koin­nis­ta tai vaik­ka­pa au­tol­la hur­jas­te­lus­ta, ei tee näis­tä elä­män­ta­vois­ta “ter­veel­li­siä”.  Sama asia kuulemma on ravitsemuksenkin suhteen: ”Ma­ku­asiat ovat asia erik­seen, mut­ta nii­den pe­rus­teel­la ei ole lu­pa mi­tä­töi­dä tie­teel­lis­tä näyt­töä”, pojat opettavat.

Jallinoja ei kirjoituksessaan lainkaan mitätöinyt tieteellistä näyttöä, hän vain puhui kansalaisten ruokavalinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Ja kuitenkin kaverukset ottivat autoilun ja tupakanpolton esimerkiksi! Näppärä manipulointiyritys ja pyrkimys osoittaa, että Jallinoja ei oikein tiedä mistä puhuu. Minusta hän tietää.

Tarina jatkuu…

Toimittaja Ilpo Salonen lisäsi 15.9. 2012 vettä myllyyn kertomalla, että Jallinojan käsitys siitä, että asian­tun­ti­jat ovat eri­mie­li­siä mo­nis­ta ter­veel­li­siin elin­ta­poi­hin liit­ty­vis­tä yk­si­tyis­koh­dis­ta, on näköharhaa.  Ei muuten ole. Jo tieteen perusperiaate on, että asioista keskustellaan. Ja aina kun tulee uutta tietoa ja uusia tieteellisiä teorioita, ”vanhan liiton miehet” niitä vastustavat. Ovat siis eri mieltä.

Ravitsemuksen terveellisyydestä/epäterveellisyydestä näkemykset todella vaihtelevat hyvin paljon. Tietenkin on olemassa ns. vallitseva, virallinen tiedeyhteisön ääni, joka kuuluu julkisuudessa kovimpana. Sen Salonenkin tuntuu jakavan.  Myös hän, kummallista kyllä, vetää professoreiden tavoin tähän esimerkiksi tupakan ja kolesterolin. Minkähän takia, kun Jallinoja ei niitä millään tavalla puolustellut? Onkohan tässä nyt kysymys jostain syvemmästä asiasta, esimerkiksi tiedeparadigman erilaisuudesta: tiukka biomedisiininen vastaan ihmistieteellinen katsanto. Vastakkaisia näiden ei pitäisi olla, vaan rinnakkaisia, toisiaan tukevia.

Sitten Salonen vielä lataa: ”Vaih­to­eh­to­lää­ke­tie­teen edus­ta­jat esiin­ty­vät mie­lel­lään ´puo­lueet­to­mi­na´ asian­tun­ti­joi­na. Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la, mil­lai­sia ta­lou­del­li­sia ja mui­ta si­don­nai­suuk­sia hei­dän taus­tal­taan löy­tyy. Mo­net heis­tä ovat me­nes­ty­viä ter­veys­alan yrit­tä­jiä, mi­kä on tie­ten­kin täy­sin lu­val­lis­ta.”  Mistä ihmeestä hän tämän vaihtoehtolääketieteen tähän yhteyteen nappasi? Jallinoja ei asiaa maininnut. Tulikohan tämä nyt siitä, että kaikki ihmiset eivät kumarra virallisia ravitsemussuosituksia? Vai oliko Salosen mielessä ajatus, että jos joku päättää välttää hiilareita, niin se on vaihtoehtolääketiedettä? Ei voi kuin ihmetellä.

.. ja siirtyy psykologiaan

Tutkijatohtori Nelli Hankonen jatkaa 16.9.2012.:”Ter­veys­psy­ko­lo­gi­nen tut­ki­mus on jo vuo­si­kym­me­niä osoit­ta­nut, et­tä pelk­kä ter­veys­ris­keis­tä tie­dot­ta­mi­nen ja in­for­maa­tion ja­ka­mi­nen ta­voi­tel­ta­vis­ta elin­ta­vois­ta ei­vät juu­ri vai­ku­ta ih­mis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­seen.” Näin on. Ihmiset syövät sitä, mistä tykkäävät ja sillä tavoin kuin katsovat sen soveltuvan omaan elämäntilanteeseensa. Terveysnäkökulma on ruuan valinnassa vain yksi tekijä.   

Kirjoituksessa Kari Salminen tukee Jallinojan ajattelua ja ihmettelee, kuinka on mahdollista, että psyko-sosiaalisten tekijöiden vaikutukset terveyteen kielletään. Sitä ihmettelen minäkin, sillä maailmalla tutkimusta tästä on erittäin paljon.

Ruoka vaikuttaa terveyden ohella koko hyvinvointiin myös tunteiden kautta. Sen tietää jokainen hyvän ruuan ystävä.

Jos ruoka kiinnostaa, katso myös juttu Siskon on energiakokki.

Lähteet

HS 12.9.2012. Jallinoja Piia: Tiede joutui puolustuskannalle keittiössä.

HS 14.9. 2012.Launis Veikko ja Strandberg Timo: Vastaväite. Makuasiat on erotettava tieteestä.

HS 15.9. 2012. Salonen Ilpo: Tutkimustieto on valttia terveysasioissa

HS 16.9.2012. Hankonen Nelli: Käyttäytymistieteen avulla voidaan edistää terveyttä

HS 9.10.2012. Salminen Kari: Monipuolinen ravitsemustutkimus tärkeää.

©Liina Keskimäki