Ruoka puhuttaa niin kadun miestä kuin tutkijaakin. Aamun Hesarissa Kari Salminen jatkaa syyskuussa aloitettua keskustelua siitä, pitäisikö tavallisten kansalaisten näkemyksiä ottaa huomioon ravitsemustutkimuksessa. Totta kai ne pitää ottaa huomioon!
Piia Jallinoja lausui ääneen sen, minkä moni on jo tiennyt: ”Biotieteiden näkökulma ihmisten käyttäytymiseen on ollut varsin kapea ja jopa holhoava. Ihmisten toiveiden, tunteiden, paineiden ja hyvinvoinnin kokemuksia sekä kulutusvalintojen motiiveja on liian kauan vähätelty.”
”Syöminen ja juominen ei ole vain terveyskäyttäytymistä, vaan sitä määrittävät muun muassa erilaiset sosiaaliset tilanteet ja elämänvaiheet sekä niihin liittyvät vaihtelevat motiivit.”
”Meidän on asetettava yksilöiden omaa elämäänsä koskevat kokemukset, tunteet ja arvot keskustelemaan tieteellisen, väestöryhmiä ja todennäköisyyksiä koskevan tiedon kanssa. Pelkkä tieteellinen tieto ja sen tulosten raportoiminen kansalaisille ei riitä.” (Dosentti Piia Jallinoja Helsingin Sanomissa 12.9.2012)
Jallinoja puhuu täyttä asiaa, mutta sekös herätti älämölön tutkijayhteisössä. Professorit Veikko Launis ja Timo Strandberg vastasivat 14.9.2012, että jos yksittäisen ihmisen subjektiiviselle kokemukselle annetaan vahvempi merkitys terveyden edistämisessä, niin siinä on lääketieteen kannalta vaarana mennä takaisin kohti keskiaikaa, jolloin subjektiiviset tuntemukset ja mielipiteet (niin lääkärien kuin hoidettavien) ohjasivat hoitokäytäntöjä. (Ai eivätkö nykyisin ohjaa?)
Autoilu esimerkkinä
Sitten he antavat esimerkin: ”Se, että jotkut nauttivat tupakoinnista tai vaikkapa autolla hurjastelusta, ei tee näistä elämäntavoista “terveellisiä”. Sama asia kuulemma on ravitsemuksenkin suhteen: ”Makuasiat ovat asia erikseen, mutta niiden perusteella ei ole lupa mitätöidä tieteellistä näyttöä”, pojat opettavat.
Jallinoja ei kirjoituksessaan lainkaan mitätöinyt tieteellistä näyttöä, hän vain puhui kansalaisten ruokavalinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Ja kuitenkin kaverukset ottivat autoilun ja tupakanpolton esimerkiksi! Näppärä manipulointiyritys ja pyrkimys osoittaa, että Jallinoja ei oikein tiedä mistä puhuu. Minusta hän tietää.
Tarina jatkuu…
Toimittaja Ilpo Salonen lisäsi 15.9. 2012 vettä myllyyn kertomalla, että Jallinojan käsitys siitä, että asiantuntijat ovat erimielisiä monista terveellisiin elintapoihin liittyvistä yksityiskohdista, on näköharhaa. Ei muuten ole. Jo tieteen perusperiaate on, että asioista keskustellaan. Ja aina kun tulee uutta tietoa ja uusia tieteellisiä teorioita, ”vanhan liiton miehet” niitä vastustavat. Ovat siis eri mieltä.
Ravitsemuksen terveellisyydestä/epäterveellisyydestä näkemykset todella vaihtelevat hyvin paljon. Tietenkin on olemassa ns. vallitseva, virallinen tiedeyhteisön ääni, joka kuuluu julkisuudessa kovimpana. Sen Salonenkin tuntuu jakavan. Myös hän, kummallista kyllä, vetää professoreiden tavoin tähän esimerkiksi tupakan ja kolesterolin. Minkähän takia, kun Jallinoja ei niitä millään tavalla puolustellut? Onkohan tässä nyt kysymys jostain syvemmästä asiasta, esimerkiksi tiedeparadigman erilaisuudesta: tiukka biomedisiininen vastaan ihmistieteellinen katsanto. Vastakkaisia näiden ei pitäisi olla, vaan rinnakkaisia, toisiaan tukevia.
Sitten Salonen vielä lataa: ”Vaihtoehtolääketieteen edustajat esiintyvät mielellään ´puolueettomina´ asiantuntijoina. Olisi kiinnostavaa kuulla, millaisia taloudellisia ja muita sidonnaisuuksia heidän taustaltaan löytyy. Monet heistä ovat menestyviä terveysalan yrittäjiä, mikä on tietenkin täysin luvallista.” Mistä ihmeestä hän tämän vaihtoehtolääketieteen tähän yhteyteen nappasi? Jallinoja ei asiaa maininnut. Tulikohan tämä nyt siitä, että kaikki ihmiset eivät kumarra virallisia ravitsemussuosituksia? Vai oliko Salosen mielessä ajatus, että jos joku päättää välttää hiilareita, niin se on vaihtoehtolääketiedettä? Ei voi kuin ihmetellä.
.. ja siirtyy psykologiaan
Tutkijatohtori Nelli Hankonen jatkaa 16.9.2012.:”Terveyspsykologinen tutkimus on jo vuosikymmeniä osoittanut, että pelkkä terveysriskeistä tiedottaminen ja informaation jakaminen tavoiteltavista elintavoista eivät juuri vaikuta ihmisten käyttäytymisen muutokseen.” Näin on. Ihmiset syövät sitä, mistä tykkäävät ja sillä tavoin kuin katsovat sen soveltuvan omaan elämäntilanteeseensa. Terveysnäkökulma on ruuan valinnassa vain yksi tekijä.
Kirjoituksessa Kari Salminen tukee Jallinojan ajattelua ja ihmettelee, kuinka on mahdollista, että psyko-sosiaalisten tekijöiden vaikutukset terveyteen kielletään. Sitä ihmettelen minäkin, sillä maailmalla tutkimusta tästä on erittäin paljon.
Ruoka vaikuttaa terveyden ohella koko hyvinvointiin myös tunteiden kautta. Sen tietää jokainen hyvän ruuan ystävä.
Jos ruoka kiinnostaa, katso myös juttu Siskon on energiakokki.
Lähteet
HS 12.9.2012. Jallinoja Piia: Tiede joutui puolustuskannalle keittiössä.
HS 14.9. 2012.Launis Veikko ja Strandberg Timo: Vastaväite. Makuasiat on erotettava tieteestä.
HS 15.9. 2012. Salonen Ilpo: Tutkimustieto on valttia terveysasioissa
HS 16.9.2012. Hankonen Nelli: Käyttäytymistieteen avulla voidaan edistää terveyttä
HS 9.10.2012. Salminen Kari: Monipuolinen ravitsemustutkimus tärkeää.
Aivan erinomainen tiivistelmä tästä keskustelusta! Kiitos!