Kuka saa hypnoterapoida?

Joskus kuulee vaadittavan, että hypnoosin terapeuttinen käyttö pitäisi rajata lailla vain terveydenhuollon Valvirassa rekisteröityjen ammattilaisten käyttöön.

Siitä ovat kirjoittaneet Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat lehdet 6.7.2021 Internetin ilmaisiin hypnoosiäänitteisiin liittyy riskejä (Maksumuurin takana). Perusteluna esitettiin muun muassa raportoituja yksittäistapauksia, ”joissa on päädytty mielisairaalahoitoon asti”.

Yksittäistapausten perusteella ei kuitenkaan voi säätää lakeja, jotka rajoittavat joidenkin kansalaisryhmien itsemääräämisoikeutta valita, kuinka he haluavat edistää terveyttään ja hoitaa vaivojaan. Tarvitaan huomattavasti tukevampaa ja tutkimuksin tai muin luotettavin keinoin varmennettua näyttöä haitoista sekä siitä, että lakirajoituksin haitat vähentyisivät. Myös hyötyjä on tarkasteltava puolueettomasti ja eri ammattikunnista riippumattomasti. Hypnoosista on runsaasti tutkimusta, joka osoittaa sen terveyshyödyt. Esimerkiksi tupakoinnista vieroittumiseen, uniongelmiin ja rentoutumiseen hypnoosista on tutkitusti todettu olevan apua.

Hypnoosista voi saada apua muualtakin kuin terveydenhuoltoalalta

Suomen Hypnoosiliitto on lähettänyt 15.7.2021 mediatiedotteen tiedotusvälineille Ajankohtaista – SUOMEN HYPNOOSILIITTO RY. Kannanotossaan liitto esittää huolensa eriarvoistamisesta ja väittää jo kannanoton otsikossa, että Hypnoosista voi saada apua muualtakin kuin terveydenhuoltoalalta.

Minulla ei ole tietoa, ovatko Keskisuomalainen-konsernin lehdet, jotka jutussaan jakoivat hypnoosikieltoa puoltavan kannan, kertoneet lukijoilleen toisenlaisesta kannanotosta. Riippumattomaan journalismiin kuuluisi ottaa esille myös muita kuin yhden ammattikunnan edustajien, tässä tapauksessa joidenkin lääkäreiden näkemykset.

Hypnoosiliiton kannanotossa todetaan, että täydentävien hoitomuotojen, joihin hypnoosikin kuuluu, mahdollistaminen on tärkeää, mutta erityisen tärkeää on tehdä se rationaalisin perustein.

– Britanniassa hypnoosin ammattilaisilla on mahdollisuus yhteistyöhön lääkäreiden kanssa, ja he ymmärtävät koululääketieteen tärkeyden asiakkaan kokonaisvaltaisessa hoidossa, Suomen Hypnoosiliiton puheenjohtaja Teija Barr painottaa.  

Suomen Hypnoosiliiton virallinen kanta on, että terveydenhuollon alalla pitäisi siirtyä pois vaihtoehtohoitokeskustelusta ja avata keskustelu täydentävien hoitojen tukemisesta avoimesti asiakasta hoitavien ja auttavien tahojen kesken ilman vastakkainasettelua.

Suomen Hypnoosiliitto ry

Hypnoosia, rentoutusmetodeja, psykoterapioita tai lääkkeitä (esimerkiksi psyykenlääkeitä) voidaan kaikkia käyttää väärin ja manipulatiivisesti, jolloin ne kaikki voivat olla joillekin asiakkaille joissakin tilanteissa haitallisia ja jopa vaarallisia.

Miten varmistetaan turvallisuus?

Terveydenhuollon peruskoulutus, esimerkiksi lähihoitajan tutkinto, ei varmista, että hypnoosiohjaus olisi ehdottoman turvallinen. Turvallisuus syntyy hyvästä suhteesta asiakaan ja terapeutin välillä, riittävästä hypnoosikoulutuksesta ja eettisten, asiakaskeskeisten periaatteiden noudattamisesta. Ei ole syytä olettaa, että esimerkiksi teatteritaiteen, sosiologian tai uskontotieteen tohtori, jolla on pätevä hypnoosikoulutus, olisi hypnoosiohjaajana vähemmän turvallinen kuin terveydenhuollon Valvirassa rekisteröity ammattihenkilö. Molempien, sekä Valviran rekisteröimien että muiden koulutettujen terapeuttien on noudatettava eettisiä periaatteita ja ohjeita toiminnassaan.

Turvallisuuden varmistamisessa ei siis ole kyse viranomaisrekisteröidystä terveysammattilaisuudesta, vaan siitä, että auttaminen on eettistä ja ammattitaitoista. Terveydenhuollon rekisteröidyt ammattilaiset ovat kyllä sitoutuneet eettisiin ohjeisiin, mutta niin ovat monet muutkin koulutetut terveysalan ammattilaiset. Ks. esimerkiksi Suomen hypnoosiliiton eettiset ohjeet – SUOMEN HYPNOOSILIITTO RY.

Surullisenkuuluisa ehdotelma

Surullisenkuuluisa puoskarilakiehdotelma (ks. kuvassa pykäla 23a kohta 3) ei edes puutu viihteelliseen lavahypnoosiin eikä internet-kursseihin, joista yllä linkatut Keskisuomalainen konsernin lehdet varoittelivat.

Ehdotelma toteutuessaan säätelisi ainoastaan sitä, kuka saa hoitaa ketäkin. Viihdekäyttö ei ole hoitamista.

Kuvassa on alkuperäinen, vuonna 2009 erimielisen STM:n työryhmän enemmistön laatima luonnostelma, jota ryhmän vähemmistö vastusti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17 (valtioneuvosto.fi) Täsmälleen samansanaisen lakiesityksen tekivät kokoomuksen kansanedustajat, ensin vuonna 2018 Sari Raassina ja vuonna 2020 Mia Laiho. Kumpikaan ei johtanut eduskuntakäsittelyyn. Jonimatti Joutsijärven pro gradu -tutkielma valaisee erinomaisesti työryhmän ongelmia ja kertoo edellisen puoskarilakityöryhmän vinoutuneesta toiminnasta.

Voidaan kysyä, onko rationaalista pyrkiä rajoittamaan hypnoosin käyttöä vain niiden ammattilaisten yksinoikeudeksi, jotka ovat tällä hetkellä Valviran rekisterissä. Kansanterveystyössä tarvitaan monenlaisia toimijoita. Esimerkiksi tuettaessa yksilön pyrkimystä terveellisiin elintapoihin (mm. tupakasta vieroittuminen) lääketieteelliset interventiot eivät riitä. Terveyden edistäminen on kansanterveystyötä, ei lääketieteellistä sairauden hoitoa.

Ammattiryhmäkohtaiset rajoittamistoimet vain sillä perusteella, että hypnoosissa (kuten kaikissa ihmisten välisissä suhteissa) on mahdollista manipuloida tai yrittää manipuloida toista, vaikuttavat liioitelluilta ja saattavat olla kansanterveystyön näkökulmasta haitallisia.

Dosentti ja harrastelija vastapooleina

Keskisuomalaisen 6.7.2021 jutussa (linkki alussa) asetettiin vastakkain dosentti, psykiatri Hannu Lauerman ja hypnoosia harrastavan nuoren miehen Karri Rasinmäen lausumat. Ihmetyttää, että toimittaja ei kysynyt järjestäytyneiden hypnoosiammattilaisten yhdistyksen, Hypnoosiliiton kantaa.

Onkohan tässä taustalla Lääkäriliiton, jonka jäsen Hannu Lauermakin lienee, pyrkimys rajoittaa muiden terveysalan ammattilaisten toimintamahdollisuuksia kuvassa olevan ns. puoskarilakiehdotelman avulla? Lääkäriliitto on julkisesti ilmoittanut ajavansa rajoittavaa lakia.

Vaikuttaa tarkoitushakuiselta, että juuri viihde- ja internethypnoosin tarjonta vedetään lehtijutuissa esiin (julkilausumattomiksi) argumenteiksi kansalaisten terveydenhoidon valinnanvapautta rajoittavan lain puolesta, joka kuitenkaan ei rajoittaisi viihdetoimintaa (ks kuva yllä), mutta rajoittaisi koulutettujen ja eettisten ohjeiden mukaan toimivia hypnoosiohjaajia.

Hypnoosin rajoittamispyrkimyksissä taitaa olla enemmänkin kyse juuri ammattireviirien puolustuksesta kuin asiakasturvallisuudesta. Hypnoosi on yleensä turvallista. Vakavat haitat ovat erittäin harvinaisia ja ne liittyvät Lauerman mainitsemiin lavahypnooseihin ja hallitsemattomaan internetkäyttöön. Näitä kokoomusnaisten (Mia Laiho, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina) ehdottama ja alun perin erittäin erimielisen sosiaali-ja terveysministeriön työryhmän vuonna 2009 kirjaama lakiluonnostelma ei kuitenkaan koske.

On aika erikoista, että lääkäreiden ammattiliitto, joka yleensä pyrkii viestinnässään voimakkaasti painottamaan tutkitun tiedon merkitystä, itse lobbaa puoskarilakia puhumalla ”uskomushoidoista” ja vetoamalla todentamattomiin yksittäistapauksiin, kun tutkimusnäyttöä täydentävien hoitojen vaaroista ei juurikaan löydy.

Vedetäänkö mediaa nenästä?

Puoskarilakiehdotelman mukaan tiettyjen haavoittuviksi nimettyjen väestöryhmien valinnanvapautta rajoitettaisiin sillä perusteella, että ammattiliiton jäsenet ovat kertoneet hyväuskoisille toimittajille kauhukertomuksia syöpäkuolemista, tappaja-psykoosipotilaista ja yhdestä yli 30 vuotta sitten sattuneesta typerän Kuhne-hoitajan virheestä. Nämä sitten leviävät urbaanilegendan tavoin.

Media näyttää ottaneen vaarallisuus-linjan puhuessaan täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista, vaikka todellisuudessa nämä metodit ovat yleensä turvallisia. Ks esimerkiksi Miten valtamedia puhuu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista? ja Miten Yle puhuu täydentävien hoitojen tutkimuksesta?

Myös medialla on nyt, kun sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään selvitystyö täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista, oiva mahdollisuus avata eri osapuolia kunnioittavaa keskustelua Ylen viitoittaman ”hyvin sanottu” -hankkeen hengessä. Hyvin sanottu – yle.fi