Yksi teema, kaksi tulkintaa

Kenen asialla Kuluttajaliitto mahtaa olla? Kuluttajavalistuksen pitää nojata faktatietoihin ja tutkittuun tietoon.

Luettuani blogikirjoituksen, josta saa käsityksen, että vyöhyketerapeutti, akupunktiohoitaja ja kalevalainen jäsenkorjaaja ovat potentiaalisesti vaarallisia, pohdin, mistä Kuluttajaliiton avustava lakimies Anni Saari sai tiedot kirjoitukseensa.

Kirjoitin jutun uudelleen tosiasioiden pohjalta sekä luomalla mahdollisen maailman, jossa totuudenmukaista tietoa täydentävistä hoidoista käytetään kuluttajavalistuksessa.

Anni Saari vihjaa eettisesti arveluttavalla tavalla huijaukseen, jopa hengenvaarallisuuteen, kun ei yksilöi, mikä tai mitkä kymmenistä eri vaihtoehtohoidoista (täydentävistä, luontais- tai CAM-hoidoista) tai tuotteista on/ovat tutkimuksin tai muulla tavoin osoitettu haitaksi kuluttajalle.

Kuluttaja jää hämmennykseen, pelkoon ja epäluuloon.

Alla, taulukossa on Anni Saaren fiktiivinen vaarajuttu vasemmalla. Oma uudelleen kirjoitettu mahdollisuusjuttu on oikealla. Tekstien vertailu osoittaa, kuinka erilaisista arvoista, lähtökohdista ja tietopohjalta olemme juttumme rakentaneet. Sinulla, Arvoisa Lukija, on tietysti omat arvosi, lähtökohtasi, ja tietosi.

Toivoisin, että Kuluttajaliitto julkaisisi myös minun kirjoitukseni, olenhan sekä kuluttaja että täydentävien hoitojen tutkija. Kirjoitukseni voi linkata Kuluttajaliiton blogiin myös edellisestä blogikirjoituksestani “Täydentävien hoitojen turvallisuuskysymykset otettava vakavasti”, jossa juttu on ulkoasultaan ehkä selkeämpi kuin alla oleva. Siellä on myös linkki Anni Saaren kirjoitukseen (samaan, joka on kopioitu alla olevaan taulukkoon vasempaan sarakkeeseen).

Tutkimustietoa täydentävistä hoidoista, niiden käytöstä ja hyödyistä/haitoista voit hakea julkisista tietokannoista ja esimerkiksi blogista Näyttö ja käyttö – Tutkimustietoa CAM-hoidoista ja terveydestä (camtieto.fi). Myös kirjassani Täydentävät hoidot on runsaasti tutkittua tietoa.

Fiktiivinen tarina vaaroista Vaihtoehtohoitojen turvallisuuskysymykset otettava vakavasti Kirjoittaja: Anni Saari	Tosiasioihin nojaava tarina  mahdollisuuksista Täydentävien hoitojen turvallisuuskysymykset otettava vakavasti Kirjoittaja: Pauliina Aarva
Kuluttajille myydään erilaisia vaihtoehtohoitoja, joita markkinoidaan harhaanjohtavilla väitteillä.	Kuluttajien valittavissa on täydentäviä hoitoja ja tuotteita, joita markkinoidaan hyvinvointia tukevina ja parantavina.
Pahimmassa tapauksessa kyseessä on puhdas huijaus.	Useimmissa tapauksissa ja myös kansainvälisten ja suomalaistenkin tutkimusten mukaan kuluttajat saavat niistä apua ja hyötyä.
Monet vaihtoehtoisista hoidoista ovatkin eräiltä osin lainsäädännöllisesti harmaata aluetta.	Täydentävät hoidot tutkitusti tukevat paranemista vakiintuneen hoidon rinnalla. Niiden terveyttä edistävä vaikutus on syytä lainsäädännöllisesti huomioida.
Myös valvontaviranomaiset saavat näistä usein ilmoituksia.	Hoidot ovat lähes aina turvallisia. Valvontaviranomaisten saamat ilmoitukset ovat harvinaisia.
Koronapandemia on entisestään nostanut esiin erilaisten vaihtoehtohoitojen tarjontaa.	Koronapandemia on entisestään lisännyt ihmisen täydentävien ja luonnonmukaisten hoitojen ja luonnollisen immuniteetin vahvistamisen, kuten D-vitamiinin riittävän saannin tarvetta.
Ylen selvityksen mukaan rokotekriittiset toimijat varoittavat ottamasta koronarokotteita ja tarjoavat niiden tilalle erilaisia vaihtoehtoisia hoitoja, joiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu.	Vastuunsa tiedostaen Kuluttajaliitto tavallisten kansalaisten etujen ajajana ja tiedotusvälineet puolueettoman tiedon välittäjinä kertovat monipuolisesti, kuinka täydentävistä hoidoista ja hoitajista voi saada apua pandemiastressistä selviytymisessä. Ammattitaitoiset täydentävät hoitajat eivät koskaan neuvo tai painosta asiakkaita millään tavoin rokotuskysymyksissä.
Ongelmallisiksi vaihtoehtohoidot muuttuvat siinä vaiheessa, kun niistä annetaan valheellisia väitteitä ja ne haittaavat lääketieteellistä hoitoa.	Ongelman ratkaisijoiksi täydentävät hoidot muuttuvat siinä vaiheessa, kun niitä käytetään lääketieteellisten hoitojen tukena.
Kaikki vaihtoehto-, täydentävät tai ei-lääketieteelliset hoidot eivät lähtökohtaisesti ole huijausta tai muuten kuluttajan kannalta haitallisia.	Tutkimusten mukaan suurin osa täydentävien hoitojen käyttäjistä saa niistä apua itselleen tai lapsilleen. Tästä on paljon tutkimustietoa. Haittoja on raportoitu erittäin vähän.
Ongelmallisiksi ja pahimmillaan vaarallisiksi ne muuttuvat siinä vaiheessa, kun niistä annetaan valheellisia väitteitä ja ne haittaavat lääketieteellistä hoitoa.	Hyviä kokemuksia on runsaasti täydentävien hoitojen ja lääketieteellisten hoitojen integraatiosta, yhdistämisestä: Potilas saa apua kahdelta suunnalta. Se on hänelle suuri etu. Ihmisen elimistöllä on hieno kyky parantaa itseään. Juuri tätä kykyä voidaan auttaa monin tavoin, mm. täydentävillä hoidoilla. Tutkitusti.
Harhaanjohtavaa on muun muassa väittää, että hoito parantaa jostain sairaudesta.	Tieteellinen tutkimus on esimerkiksi osoittanut, että monet täydentävät hoidot parantavat ihmisten elämänlaatua. Plasebohoitokin voi vaikuttaa elimistöön positiivisesti. Parantumisen salaisuutta ei kukaan lopullisesti tunne. Siihen jää usein jotakin selittämätöntä.
Tällaista väitettä ei pystytä tieteellisesti todistamaan.	On upeaa, että tiede selittää paljon. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Parantaminen on enemmän ihmisen kuuntelua, kohtaamista, taidetta ja käsityötä kuin tieteellistä todistelua.
Toisaalta väitteisiin ei myöskään pystytä helposti puuttumaan, elleivät ne ole vaaraksi terveydelle.	Täydentävien hoitojen vaikutuksista on tehty paljoni tutkimuksia. Monien hoitojen näyttö hyödyistä on kiistaton. Luonnonmukaisina ja kajoamattomina ne ovat yleensä turvallisia.
Pahimmillaan hoidot voivat olla hengenvaarallisia, jos henkilö esimerkiksi lopettaa lääkkeiden syömisen vakavaan sairauteen tai altistaa itsensä aineelle, jolle hän on pahasti allerginen.	On arvioitu että lääketieteellisistä hoidoista aiheutuu suuri määrä turhia kuolemia, joihin kukaan ei pysty puuttumaan. Liiallinen lääkkeiden käyttö on merkittävin tällaisten kuolemien syy.
Jokainen saa tietenkin osallistua haluamiinsa hoitoihin.	Jokaisella on tietenkin vapaus itse valita miten itseään hoitaa.
Jotkut voivat kokea saavansa vaihtoehtohoidosta hyötyä ja joillekin se voi esimerkiksi antaa lisää toivoa oman sairautensa hoidossa.	Useimmat täydentävien hoitojen käyttäjät tutkimusten mukaan kokevat saavansa hoidoista apua. He käyttävät niitä usein juuri siksi, että eivät ole saaneet riittävästi apua lääketieteellisistä hoidoista tai haluavat välttää liiallista lääkkeiden syöntiä.
Esimerkiksi akupunktion tehoa ei ole tieteellisesti pystytty täysin todistamaan, mutta nykyään sitä voi saada jopa lääkärikeskuksista lääkärin toteuttamana.	Esimerkiksi akupunktion käyttäjistä Suomessa 72% ilmoitti tutkimuskyselyssä saaneensa siitä apua. Kansainvälisesti on tehty tuhansia tutkimuksia, joissa on osoitettu akupunktion vaikuttavuus. Käyttö yleistyy koko ajan terveydenhuollossa, ja akupunktio on mukana myös lääkäreiden itse itselleen laatimissa käypä hoito -suosituksissa
Kuitenkin heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten lapset, vanhukset ja vakavasti sairaat, tarvitsevat erityistä suojaa.	Erityisesti pitkäaikaissairaat, monisairaat ja henkilöt, joiden vaivat ovat vaikeasti diagnosoitavissa (=ei löydy tautia, mutta oireita on) hyötyvät ihmisläheisistä täydentävistä hoidoista. He tarvitsevat niitä.
He saattavat helpommin uskoa harhaanjohtaviin väitteisiin, eivätkä välttämättä kykene kyseenalaistamaan hoitoa tai sen mahdollisia vaikutuksia.	Jokaisella ihmisellä iästä ja sairauden laadusta riippumatta on oikeus valita itselleen sopiva hoitomuoto. Valinnanvapaus on turvattava niin, että yhteiskunta järjestää puolueetonta ja riippumatonta tiedotustoimintaa tutkituista täydentävistä hoidoista.
Lapsi ei välttämättä pysty millään tavalla vaikuttamaan siihen, minkälaista hoitoa hänen huoltajansa hänelle hankkii.	Lasten oikeuksia on aina puolustettava. Heille pitää taata mahdollisuus saada turvallisia ja lempeitä täydentäviä hoitoja.
Kuka tahansa voi esiintyä esimerkiksi hyvinvointivalmentajana.	Kuka tahansa voi esiintyä esimerkiksi täydentävien hoitojen asiantuntijana.
Suomessa ei ole voimassa lakia, joka erikseen sääntelisi lääketieteen ulkopuolisia hoitoja.	Suomessa ei ole voimassa lakia, joka erikseen sääntelisi, mikä on oikeaa hoitoa.
Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että kuka tahansa voi esiintyä esimerkiksi hyvinvointivalmentajana ja tarjota ei-lääketieteellistä hoitoa kuluttajille.	Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että kuka tahansa professori, lakihenkilö tai eturyhmä voi asemaansa perustuvan auktoriteetin varjolla  esiintyä muka kaiken tietävänä asiantuntijana ja määritellä oikean tai väärän hoidon kriteerit kuluttajille. .
Kuluttajalla ei kuitenkaan ole samanlaista suojaa kuin terveydenhuollon asiakkaana.	Kuluttajalla ei ole mitään suojaa, kun auktoriteetti on puhunut.
Ja jos hoito ei toimikaan luvatulla tavalla tai on kokonaan tehoton, ovat kuluttajan mahdollisuudet toimia lähes olemattomat.	Ja jos auktoriteetin hyväksi määrittelemä hoito ei toimikaan luvatulla tavalla tai on kokonaan tehoton, ovat kuluttajan mahdollisuudet toimia lähes olemattomat. Valitustie on usein tukossa.
Vaihtoehtohoitojen valvontaan liittyy myös haasteita, koska valvontavastuu on usealla eri viranomaisella.	Täydentävien hoitojen valvontaan liittyy paljon haasteita, koska valvontavastuu on usealla aihepiiriä huonosti tuntevalla eri viranomaisella.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että vaihtoehtohoitojen eri sääntelymahdollisuuksia aiotaan selvittää.	Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että täydentävien hoitojen eri sääntelymahdollisuuksia aiotaan selvittää.
Lainsäädäntö on ollut suunnitteilla jo yli kymmenen vuotta. Toivottavasti se ei tällä kertaa jäisi pöytälaatikkoon.	13 vuotta sitten tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä alustava selvitystyö, joka epädemokraattisen selvitysprosessin vuoksi veti vesiperän. Se ei johtanut mihinkään. Toivottavasti näin ei tällä kertaa käy.
Vaihtoehtohoitoihin liittyy kuluttajan terveyden ja turvallisuuden kannalta suuria epäkohtia.	Täydentäviin hoitoihin liittyy kuluttajan terveyden ja turvallisuuden kannalta suuria hyötyjä.
Nykyinen tilanne on huolestuttava. Kuluttajien asema vaihtoehtohoitojen asiakkaana vaatii parannusta.	Nykyinen tilanne tarjoaa mahdollisuuden muutokseen. Kuluttajien asema täydentävien hoitojen asiakkaana vaatii kiireesti parannusta.
Päivitetty 29.3.2021. Sana uskomushoito on poistettu tai korvattu sanalla vaihtoehtohoito.	Päivitetty 30.3.2021. Sana vaihtoehtohoito on korvattu sanalla täydentävä hoito ja tekstiä on muutettu vastaamaan reaalitodellisuutta ja tutkittua tietoa.