Jännitteitä: Kansa ja kansanedustaja ”vaihtoehtohoidoista”

Jännitteitä on ilmassa. Kansanedustaja, lääkäri Mia Laiho ilmoitti äskettäin kokoomuksen Verkkolehdessä jättäneensä eduskunnalle niin sanotun ”puoskarilakialoitteen” vaikeita sairauksia potevien ja haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseksi. Samaan aikaan europarlamentaarikoista koostuva intressiryhmä on ryhtynyt ajamaan yhdistävän lääketieteen ja terveyden asiaa EU:ssa.

Onko kyse samasta asiasta? Mia Laiho viittaa vaihtoehtohoitoihin: ”Toistuvasti nousee esiin räikeitä tapauksia, joissa ihmisille on uskoteltu parantavia hoitoja, mikä on johtanut hoidon viivästymiseen ja jopa terveyden vaarantumiseen.”. Europarlamentaarikoiden ryhmä MEP Interest Group on Integrative Medicine and Health – Eurocam (cam-europe.eu) puolestaan ymmärtää täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (CAM-hoidot) mahdollisuudeksi: ”This group brings together MEPs who work collectively to promote the inclusion of CAM as part of Integrative Medicine & Health in all possible European Parliament public health policy.”

Mia Laiho näyttää pitävän Verkkouutisten mukaan vaihtoehtohoitoja, joita hän nimittää uskomushoidoiksi, jopa terveydelle vaarallisina. Europarlamentaarikkojen ryhmä näkee CAM-hoidoissa hyötyjä.

Mutta mitä tavalliset suomalaiset ajattelevat?

Kansan enemmistö ei tahdo rajoituksia

Alle kymmenen prosenttia rajoittaisi lainsäädännöllä kiropraktiikan, vyöhyketerapian ja aromaterapian antamista lapsille tai vakavasti sairaille. Tätä hieman useammin ( 14-15% haastatelluista) haluttaisiin rajoittaa hypnoosin antamista näille ryhmille. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 tehdyn väestökyselyn mukaan kansalaiset näyttäisivät mieluummin hyväksyvän täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot kuin kannattavan niiden käytön rajoituksia. (Kuvio 1).

Akupunktion, kiropraktiikan ja vyöhyketerapian tulisi olla yleisesti hyväksyttyjä hoitomuotoja vähintään vajaa joka toisen vastaajan mielestä. Myös aromaterapian ja kansanparannuksen tulisi olla myös yleisesti hyväksyttyjä hoitomuotoja vähintään yli joka neljännen vastaajan mielestä. (Kuvio 1)

Naisten mielestä eri hoitomuotojen tulisi olla yleisesti hyväksyttyjä keskimäärin miehiä useammin, mutta myös niin, että niitä säädeltäisiin lainsäädännöllä tai niitä rajoitettaisiin lapsille ja vakavasti sairaille. Miehet asettaisivat hoitavat tahot korvausvastuuseen naisia useammin. (Aineistot – Tietoarkisto (tuni.fi) https://www.fsd.tuni.fi/fi/).

Kuvio 1. Kansaisten mielipiteet eri hoitomuotojen hyväksyttävyydestä, sääntelyn tarpeesta, hoitajan korvausvelvollisuudesta vahingon sattuessa sekä rajoituksista lapsille ja vakavasti sairaille vuonna 2018 tehdyn väestökyselyn (n=1016) mukaan. Värilliset palkit kuvaavat prosenttiosuutta vastanneista.

Noin 30 prosenttia vastaajista säätelisi homeopatiaa ja perinteistä kiinalaista lääketiedettä lainsäädännöllä ja tätä useampi eli vajaa joka toinen säätelisi hypnoosia lainsäädännöllä. Noin joka viidennen mielestä hoitoja antavat tahot tulisi velvoittaa korvausvastuuseen kaikkien muiden hoitojen osalta lukuun ottamatta vyöhyketerapiaa, jonka osalta näkemyksen jakaa noin joka seitsemäs. (Kuvio 1)  

Suomalaisista enemmistö (runsas 80% haastatelluista) kertoi, että on joskus elämänsä aikana itse tai joku perheenjäsen on joskus käyttänyt tai kokeillut jotakin tutkimuksessa lueteltua täydentävää ja vaihtoehtoista hoitomuotoa. Hoitoja käyttäneistä yli puolet ilmoitti kysytyn hoidon kohdalla, että itse tai joku hänen perheensä jäsen oli saanut ko. hoidosta apua. Eniten koettiin kuitenkin saadun apua terveydenhuoltojärjestelmän tarjoamista, tavanomaisista hoitomuodoista, mutta koettua apua CAM-hoidoistakin voidaan pitää varsin merkittävänä (Taulukko1)*. Lähde: Vuolanto ym. 2020. Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi)

Kaksi kansalaisaloitetta

Kiistanalaisista hoitomuodoista, joista käytetään eri nimityksiä on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut käynnissä kaksi kansalaisaloitetta.

Täydentävät hoidot kaikille- Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava – Kansalaisaloitepalvelu kohdistui näyttöön perustuviin täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin tavoitteena se, että ”eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin, joilla turvataan, että kaikilla on halutessaan vapaus valita ja myös taloudellinen mahdollisuus käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja”. Aloite keräsi 28 416 kannattajaa.

Puoskarilaki Suomeen – Kansalaisaloitepalvelu ajoi haavoittuvien ryhmien suojelua. Sen tavoitteena oli ”suojella ihmisiä potentiaalisesti vaarallisilta hoidoilta ja estää lasten sekä muutoin heikommassa asemassa olevien ihmisten vaarantamisen uskomus- ja vaihtoehtohoitoihin tukeutuessa”. Aloite keräsi 11 579 kannattajaa.

Mia Laihon lakialoite muistuttaa Verkkouutisten tietojen mukaan jälkimmäistä sekä ex-kansanedustaja Sari Raassinan kaksi vuotta sitten tekemää aloitetta, josta tarkemmin jutussa Potilasturvallisuus, täydentävät hoidot ja valinnanvapaus.

Taulukko 1. (Artikkelista Vuolanto ym. 2020n Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi), s. 48, värit lisätty)

*Tutkimuksessa ei kysytty suomalaisista perinnehoidoista eikä uudemmista ja mahdollisesti varsin suosituista terveysjärjestelmän ulkopuolelle tai sen laitamille sijoittuvista kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, kuppauksesta, joogasta, joogaterapiasta, lymfahieronnasta, taideterapioista, mindfulnessista ja muista meditaation muodoista, shiatsusta, hermoratahieronnasta jne. Ei kysytty myöskään osteopatiasta ja naprapatiasta, joita voidaan pitää ”puolivirallisina” hoitoina Suomessa. Kansainvälisissä luokituksissa edellä mainitut lukeutuvat CAM-hoitoihin.