Potilasturvallisuus, täydentävät hoidot ja valinnanvapaus

Leuat loksahtivat hämmästyksestä.

Artikkelikuva on kymmenen vuoden takaisesta lakiluonnoksesta. Se on julkaistu Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportissa vuonna 2009.

Minulta lokasahti suu auki, kun huomasin, että teksti on täsmälleen sama kuin kananedustaja Sari Raassinan (kok) äskettäin tekemässä lakialoitteessa oleva luonnosteksti!

Hän on kopioinut aloitteeseensa tekstin, josta kymmenen vuoden takainen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijatyöryhmä ei ollut yksimielinen. Lakiluonnoksen tekstistä ja ylipäänsä sääntelyn luonteesta sekä koko työryhmän työtavasta esitettiin tuolloin kirjallinen eriävä mielipide, joka löytyy myös k.o. raportin sivuilta 68-73.

Sääntelylle on tarvetta

Hyvä, että täydentävien hoitajien epäselvää roolia selkeytetään sääntelyllä ja erilaisten tuotteiden markkinoinnin laatua  pyritään valvomaan entistä paremmin.

Nyt on jälleen – kymmenen vuoden tauon jälkeen – käynnistetty vaihtoehtohoitojen (tämä on STM:n käyttämä termi täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista) sääntelyä koskevan lakialoitteen esivalmistelut STM:ssä. Peruspalveluministeri Annika Saarikko määräsi lokakuussa 2018  ministeriön väen töihin. STM julkaisi 17.10.2018 tiedotten  STM käynnistää valmistelun vaihtoehtohoitoja koskevasta lainsäädännöstä. Sari Raassinan lakialoite on päivätty 23.10.2018

On toivottavaa, että täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM – Complementary and Alternative Medicine, jatkossa käytän lyhyyden vuoksi termejä CAM tai täydentävät hoidot) sääntely otetaan nyt STM:ssä vakavasti, jotta selvitys- ja valmisteluprosessissa ei tehdä samoja virheitä kuin tehtiin kymmenen vuotta sitten, jolloin yhteisymmärrystä työryhmässä ei syntynyt.

Monimutkainen ja voimakkaita tunteita ja mielipiteitä yhteiskunnassa herättävä aihe ansaitsee tulle kunnolla selvitetyksi. Yhtään  lakialoitetta kun ei kannata eikä pitäisi voida viedä eduskuntakäsittelyyn kevyin perustein.

Toivottavasti viime aikojen mediakirjoittelu ei viittaa siihen, että STM:ssä lainvalmistelutöitä on niin paljon, että tämä selvittelytyö voisi  jäädä muiden projektien jalkoihin.

Tutkimustiedon hyödyntäminen tarpeen

Tarvitaan laaja katsaus kansainvälisen tutkimuksen tuottamasta tiedosta koskien CAM-hoitojen mahdollisia hyötyjä, riskejä ja haittoja. Edellisen STM:n selvityksen jälkeen CAM-alan tutkimus on huomattavasti lisääntynyt ja monipuolistunut.  Katsauksessa on myös hyödynnettävä suomalainen alan tutkimus, jota tosin on hyvin vähän, katso tarkemmin  Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen.

On selvitettävä, mitä täydentäviin hoitoihin katsotaan kuuluvan. Toisin sanoen käsitteet on selkiytettävä. On myös kuvattava kaikille ymmärrettävällä tavalla, millaisia hoitomuotoja ja millaisten hoitajien toimintaa sääntely koskisi ja miten kansalaisten valinnanvapaus turvataan. Pohdittavaksi tulee myös kysymys luotettavan tutkimustiedon jakamisesta kansalaisille tietoon perustuvien valintojen tekemiseksi.

Niin ikään tarvitaan pätevää ja ajankohtaista tietoa siitä, mitä kansalaiset, joista tutkimusten mukaan vähintään kolmatta osaa asia koskee, sääntelyyn suhtautuvat. Eli millaista sääntelyä he haluavat ja tarvitsevat.

Ilman asiaan liittyvän tutkimustiedon selvittämistä ja kansalaisten oikeuksien ja valinnanvapauden varmistamista tällaista lakia, joka mahdollisesti rajoittaisi joidenkin ammattiryhmien toimintaoikeuksia ja kansalaisten oikeuksia valita itselleen sopivia hoitomuotoja, demokraattisessa valtiossa ei voida ottaa edes eduskunnan käsittelyyn.

On myös huomattava, että täydentävien hoitojen käyttäjien määrä on suurempi kuin yhdenkään yksittäisen poliittisen puolueen viime vaaleissa saama äänimäärä. Jos tämä ryhmä X olisi yhtenä ryhmänä eduskuntavaaleissa ja kaikki joskus CAM-hoitoja käyttäneet ja niistä apua saaneet äänestäisivät tätä ryhmää X, se voittaisi  vaalit.

Käytännössä näin asiat eivät kuitenkaan mene, koska ihmisillä on monia erilaisia intressejä, tarpeita, mielipiteitä ja toiveita. Terveydenhoito on vain yksi ihmiselämän tärkeistä asioista.

Mitä ministeriössä nyt tehdään?

Soitin noin kuukausi sitten STM:n johtaja Kari Paasolle,  joka virkamiehenä vastaa selvittelytyöstä. Langan päässä ystävällinen ääni kertoi asiallisesti, että vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä prosessista, miten tässä ministerin tehtävänannon toteutuksessa edetään.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17
Hän kertoi, että  työn pohjana on juuri tuo raportti, jossa artikkelikuvan luonnos lakitekstiksi on julkaistu. Hän myös mainitsi, että nyt edetään virkamiesvoimin ja jossain vaiheessa varmaan perustetaan työryhmä selvittelemään, mitä on tapahtunut kymmenen vuoden aikana.

Selvitettäväksi nähtävästi tulee, mitä kansainvälisestä lainsäädännöstä ja käytännöistä tiedetään ja mitä kertoo tieteellinen tutkimus CAM -hoitojen käytöstä, hyödyistä, turvallisuusriskeistä, hoitajien koulutuksesta ja muista seikoista, jotka liittyvät sääntelyyn. Muiden maiden kokemuksista ja käytännöistä on myös kerättävä tietoa. Ruotsissa esimerkiksi on parhaillaan käynnissä laaja selvitystyö.

Puhelinkeskustelun perusteella tulkitsen, että selvittely- ja valmistelutyöryhmän kokoaminen voisi olla ajankohtainen vasta ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, sitten kun uusi hallitus aloittaa.

Jos joku haluaa asiaan varmistuksen, kannattaa tarkistaa asia STM:stä.

Viivästystä päivitelty

Kymmenen vuoden takainen lakiluonnos, tai oikeastaan päivittely sen ”viivästymisestä” on ollut paljon julkisuudessa.  Media, aina valtalehdistä yleisradioon on järjestelmällisesti antanut kuvan, että ”siellä se valmis lakiluonnos on maannut vuosikausia eri ministerien pöydällä ja nämä eivät vaan ole saaneet aikaiseksi  jo valmiin ja hyvän lakiluonnoksen viemistä eduskunnan päätettäväksi”.

Todellisuudessa siihen, että lakiluonnosta ei koskaan viety eduskuntaa, liittyi ja siihen liittyy edelleen monia huomioon otettavia seikkoja:  ammatinharjoittamisen vapauteen ja kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin liittyviä syitä, perustuslaillisia kysymyksiä ja seikkoja, jotka eivät ole ratkaistavissa vain terveydenhuollon ammattilaisia koskevalla lailla.

Puuttuminen lailla muiden kuin terveydenhuollon virallisten ammattilaisten oikeuteen harjoittaa ammattiaan, vaatii laajaa yhteiskunnallista keskustelua eri toimijoiden kanssa ja eri hallinnonalojen näkökulmien huomioon ottamista.

Kuten STM:n tiedotteessa 17.10.2018  todetaan, täydentäviä hoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen vaatii laajaa asiantuntemusta, aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kyseessä on hanke, joka edellyttää muutoksia myös moneen muuhun jo voimassa olevaan terveydenhuollon ammttihenkilöistä annettuun lakiin.

Tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä, STM:n tiedotteessa todetaan.

Uskon, että tulevan hallituksen nimeämä työryhmä käsittelee laajaa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen kenttää yhtenä mahdollisuutena

  • lisätä ymmärrystä eri kulttuurien ja arvomaailmojen kohtaamisesta hoidossa ja terveyden edistämisessä
  • kannustaa potilaiden itsemäärämisoikeutta eli asettaa asiakas/potilas keskelle kaikissa häntä koskevassa sote-alan ratkaisuissa
  • vahvistaa monipuolista terveyden edistämistä yksittäisten kansalaisten elämässä sekä terveydenhuoltojärjestelmässä
  • lisätä ekologisesti kestävää, lääkkeetöntä hoitoa
  • tukea ammatilliset rajat ylittävää tasa-arvoista yhteistyötä erilaisten auttajatahojen kanssa avointa dialogia lisäämällä
  • nojautua kansainväliseen tutkimustietoon CAM-hoitoja koskevia päätöksiä tehtäessä
  • parantaa kansanterveyttä ja asiakastyytyväisyyttä sote-alalla.

Paljon on tehtävää, mutta avoin ja kunnioittava dialogi eri osapuolten välillä varmistaa hyvän, asiakaskeskeisen tuloksen. Onnea tulevalla työryhmälle jo näin ennakkoon!