Mikrobilääkeresistenssi, tartuntatautien lisääntyvä esiintyvyys, terveydenhuollon kustannusten nousu ja COVID-19-pandemian seurausten hoitaminen ovat suuria haasteita terveydenhuollossa koko EU:ssa. Yhdistävä lääketiede ja terveydenhoito voivat auttaa merkittävästi vastaamaan näihin haasteisiin.
Europarlamentaarikoiden ryhmä “The MEP Interest Group on Integrative Medicine & Health”, johon kuuluu myös europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, kutsuu avoimeen virtuaaliseen tilaisuuteen, joka pidetään maanantaina 7.12.2020. Katso ohjelma ja ilmoittaudu TÄSTÄ 5.12.2020 mennessä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Päivitys 8.12.2020: Linkki kokouksen nauhoitukseen Launch of the MEP Interest Group on Integrative Medicine & Health – YouTube
Yhdistävä lääketiede & terveys tarkoittaa nykyaikaisen länsimaisen lääketieteen näyttöön perustuvien hoitomuotojen integroimista perinnelääkintään ja muihin täydentäviin hoitomuotoihin asiakkaan tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Lue lisää Guiding Principles MEP Interest Group
Yhdistävä lääketiede tarkoittaa sitä, että täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten perinnehoitoja, yrtti-, rohdos-, hivenaine- ja luontaisvalmisteita, erilaisia kehomielihoitoja, luonto- ja taideterapioita yms. käytetään tavanomaisten terveydenhuollon palvelujen rinnalla samanaikaisesti tai vuorotellen. Tällaiset CAM (Complementary and Alternative Medicine) -menetelmät tarjoavat kansalaisille tavanomaisen lääketieteellisen hoitamisen (lääkkeet, leikkaukset jne.), psyko- ja fysioterapian tai klassisen hieronnan rinnalle monipuolisuutta palveluvalikoimaan.
Puhutaan myös täydentävästä ja yhdistävästä hoitamisesta (CIM, Complementary and Integrative Medicine)
Kansainvälisesti käytetyin yhdistävän lääketieteen määritelmä on kuitenkin nykyisin yhdysvaltalaisen Academic Consortium for Integrative Medicine & Health laatima https://imconsortium.org/about/introduction/. Määritelmän mukaan yhdistävä lääketiede:
- Tähdentää vuorovaikutuksen merkitystä hoitavan ihmisen ja potilaan/asiakkaan välillä.
- Kohdentuu koko ihmiseen kokonaisvaltaisesti, ei vain kehon osiin.
- Perustuu näyttöön: tutkimustietoon ja pitkäaikaiseen kokemukseen.
- Hyödyntää kaikkia sopivia hoitokeinoja, terapioita ja elämäntapamuutoksia sekä terveysalan ammattilaisia ja oppialoja mahdollisimman hyvän terveyden ja parantumisen (healing) saavuttamiseksi.
Yhdistävä lääketiede pyrkii suuntaamaan terveyden ja sairauden hoitoa, hoivaa, koulutusta, tutkimusta ja sosiaali- ja terveyspolitiikkaa niin, että edellä mainitut periaatteet toteutuvat. Mukana voi olla täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja, mutta ne eivät ole tämän määritelmän mukaan ensisijaisia, vaan integroituja tavanomaisen terveydenhuollon tarjoamien hoitomenetelmien valikoimaan. Toiminta nojautuu näyttöön ja arvostaa monenlaisia terveyden ja sairauden hoitoa ohjaavia filosofisia näkemyksiä
Suomessa toimii Yhdistävän Lääketieteen yhdistys, jonka sivuilla on myös tietoa meppien lähestyvästä tilaisuudesta Yhdistävä lääketiede ja terveys Euroopan parlamentissa – Yhdistävä Lääketiede ry (yhdistavalaaketiede.fi)
Turhaa vastakkainasettelua
Suomessa näyttää julkisuudessa, esimerkiksi somekeskusteluissa, räiskyvän kiistoja ja vastakkainasetteluja eri hoitonäkemysten välillä. Osittain kyse on ammatillisista eturistiriidoista, osittain myös paradigmojen, maailmankuvien ja ihmiskäsitysten erilaisuudesta. Biolääketieteen naturalistis-fysikalistinen ihmiskäsitys esimerkiksi poikkeaa siitä, miten humanistiset, eräät hoitotieteen ja käyttäytymistieteiden teoriat hahmottavat ihmisen.
Yhdistävä lääketiede pitää sisällään sekä biolääketieteen että humanistisen ihmiskuvan mukaista hoitoajattelua. “Yksi hoito yhteen spesifiin, lääketieteellisesti diagnosoituun sairauteen” -malli soveltuu erinomaisesti useimpiin erikoissairaanhoidossa hoidettavista sairauksista.
Perusterveydenhuollossa se on käytännössä osoittautunut kapeaksi ja rajoittuneeksi, eikä se vastaa riittävän tehokkaasti ihmisten arjen hyvinvointihaasteisiin. CAM-ala soveltaa erilaisia ihmiskäsityksiä ja hoitomuotoja terveyden edistämiseen ja usein sellaisten oireiden lievittämiseen, johon tavanomainen, biolääketieteellinen hoito ei ole auttanut.
Kaikkialla maailmassa ihmiset käyttävät näitä metodeja rinnakkain, erittäin harvoin vaihtoehtoina julkisesti rahoitettaville, ns. “virallisille” hoidoille. Näin on myös Suomessa. Usein kuullulle väitteelle, että täydentävien hoitojen käyttö olisi merkittävä syy lääketieteellisen hoidon viivästymiselle, ei ole olemassa tutkimusnäyttöä. Kyseessä on uskomusväite.