Joogaava mies löytyi!

Rohkea mies on tullut julkisuuteen ja tunnustaa joogaavansa lähes viikoittain. Samaan aikaan kun mediassa päivitellään sen itse luomaa tarinaa keski-ikäisten joogaavien naisten höpsähtämisestä salaliittoteorioihin (QAnoniin), urheilutoimittaja Mikael Hoikkala tulee ulos kaapista.

KauhuKaanonin uhkia tihkuvassa mielipideilmastossa miesjoogaajan on ymmärrettävistä syistä puolustauduttava. Ei kai hän halua leimautua ”salaliittohörhöksi”. Etelä-Suomen Sanomien eilisessä 28.10.2020 jutussaan Vaarallisen huuhaan tyyssija? Joogatunneista voi nauttia, vaikkei uushenkisyys kiinnostaisi tippaakaan Mikael Hoikkala esittää puolustuspuheenvuoronsa.

Vapaasti tiivistäen tulkitsen sen niin, että toimittajalle jooga merkitsee ensisijaisesti kehon huoltamista. Henkinen hyvinvointi tulee kaupanpäällisenä, kuten se tulee monista muistakin liikuntaharrastuksista. Mikael Hoikkalan mielestä joogasta voi nauttia ilman henkistymiskokemuksia, joista hän ei ole edes kiinnostunut, kuten ei joogatermeistäkään (asanat, meridiaanit, yinit ja yangit). Hänen joogatunneilleen ei osallistu hamppuhousuisia hippejä eikä siellä hymistä eikä puhuta hengille.

En ole tietoinen, että missään joogasuuntauksessa puhuttaisiin hengille. Henget ovat eri asia kuin henkisyys. Joka tapauksessa Mikael Hoikkala sanoutuu irti henkisyydestä. Hänelle jooga näyttää tarkoittavan lähinnä venytyksiä ja lihas- ja tasapainoharjoituksia.

Fyysinen ja henkinen puoli

Jokainen kokee joogansa omalla tavallaan. Ja hyvä niin. Hieman tosin hämmästelen, että henkisyydestä irti sanoutumisesta on tarve kertoa julkisuudessa. Onko ”henkisyys” yhteiskunnassamme niin vahva tabu, että ainakaan miehen ei sovi myöntää aistivansa jotakin, jota voisi luonnehtia henkiseksi tai sisäiseksi kokemukseksi?

Minusta näin ei tarvitsisi olla. Mutta silti pidän Mikael Hoikkalan perustelua järkevänä. Se on luonnollinen seuraus kulttuurimme ihmisiin iskostamasta uskosta: Materiaalinen, ulkoisesti mitattava, fyysikaalinen ja biologinen nähdään perustaviksi, todellisiksi, tutkituiksi ja tieteellisiksi. Psyykkinen, henkinen, sisäinen ja kokemuksellinen taas ymmärretään biologisen sivutuoteiksi ja siksi niitä pidetään ihmisessä vähemmän olennaisia.

Näin ollen joogaharjoitusten tuottama henkinen hyvinvointi nähdään tällaisessa katsannossa pääasiassa fyysisten positiivisten vaikutusten sivu- tai lisätuotteena.

Toisinpäinkin voi ajatella. Joku toinen näet kokee psyykkis-henkisen puolen ensisijaisena ja fyysinen tulee kaupan päälle. Tällainen kokeminen on aivan yhtä oikea, asianmukainen ja hyväksyttävä. Kolmas kokija taas ei osaa tai halua erottaa näitä kahta ihmisyyden ulottuvuutta toisistaan. Sekin on oikein. Joogaa pidetään myös yhtenä meditaation muotona, jolloin se ymmärretään kehomieli-menetelmäksi tai hoidoksi, ei ainoastaan fyysiseksi harjoitukseksi.

Koska ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen ja henkinen olento, joogaharjoituksen vaikutuksen suuntaa (vaikutus kehosta mieleen vai mielestä kehoon vai kumpikin samanaikaisesti) on hankala ja itse asiassa turhakin määritellä. Fyysinen, elvyttävä (lihasten) rentoutuminen voi olla seurausta mielen tasolla tehdystä henkisestä harjoituksesta. Olipa niin tai näin, pääasia on, että kaikkinainen hyvinvointi kohenee.

Jooga auttaa tutkitusti edistämään sekä kehon että mielen terveyttä ja kokoanishyvinvointia. Joogan terveydellisistä, myös lääketieteellisistä, vaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia. Tässä en voi antaa kattavaa tutkimuskatsausta. Listaan vain muutaman tutkimuskoosteen, joissa on selvitetty joogan vaikutuksia mielenterveyteen.

Tutkimuksia

Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistussa systemoidussa katsauksessa arvioitiin 23 tutkimusta ja todettiin, että jooga on tehokas masennusoireiden lievittäjä, vaikka tutkimusten laadussa olikin puutteita.

Masennuksen hoidossa joogan Tai Chin ja Quigongin osoitettiin vähentävän merkitsevästi masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita. Vuonna 2018 julkaistussa meta-analyysissä oli 15 satunnaistettua kliinistä koetta. Tutkijoiden johtopäätös oli, että nämä meditaation muodot voisivat tarjota hyvän vaihtoehdon lääkehoidolle, koska ne ovat turvallisia ja niitä voidaan tarjota laajasti kansalaisille.

Raskaana olevien naisten stressin lievityksessä kehomieli-hoitojen (mukaan lukien jooga) todettiin vuonna 2020 julkaistussa systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissa vähentävän merkitsevästi stressioireita. Analyysissä oli 28 tutkimusta.

Äijäjoogaa

Suomessa on tarjolla joogaa eri väestöryhmille, kuten raskaana oleville ja eri sairauksista toipuville, kuntoilijoille ja metsäjoogaa luonnosta innostuneille. Järjestetään myös äiti & lapsi -joogaa sekä tuolijoogaa vanhuksille ym.

Äijäjooga kasvattaa koko ajan suosiotaan. Se on tarkoitettu vain miehille.

Atikkelikuvassa ei ole Mikael Hoikkala.

Päivitys 29.10.2020 klo 2015: Joogasta väitöskirjaa kirjoittava Matti Rautaniemi toteaa blogissaan: ”Hoikkalan ratkaisu erottaa jooga ja henkisyys onkin tietyllä tapaa ymmärrettävä. Kukapa nyt hörhöksi haluaisi leimautua. Silti pääkirjoitus tulee vahvistaneeksi virheellistä kahtiajakoa ”järkevän liikuntajoogan” ja ”henkisen hörhöjoogan” välillä. Tämä vastakkainasettelu ei tee oikeutta järjelle, henkisyydelle, eikä joogalle.”
Blogijuttu Käytä järkeäsi, joogi! esittää perusteluja yllä olevalle. Matti Rautaniemi on mielestäni ehkä paras joogan asiantuntuja Suomessa tällä hetkellä.

Linkin lisäys 3.11.2020 Kooste joogakirjoittelustani lokakuussa 2020 Joogasta ja jooganopettajista