Masennuslääkesota: psykologi sai kenkää

Psykologi Aku Kopakkala sai potkut Mehiläisestä sen jälkeen, kun hän Yle MOT-ohjelmassa Masentavat lääkkeet 23.5. 2014 esitti kriittisiä arvioita masennuslääketutkimuksista. Tämä  on surullinen esimerkki terveydenhuoltojärjestelmän sisäisestä valtataistelusta.

Vallitseva ”käypä hoito”-ideologia leimaa ne, jotka hiukankin kritisoivat nykyistä masennuslääkebuumia, tiedevastaisiksi, ymmärtämättömiksi tai muuten hankaliksi.

Kopakkalan lausunnot MOTissa olivat todella asiallisia ja koko ohjelma pohjautui faktatietoihin. Sellaisiin, jotka saattavat vähentää perusteetonta uskoa masennuslääkkeiden tehoon.

Tutkimukset osoittavat, että teho on lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa vain  hivenen parempi kuin plasebo (lumelääke). Lääkkeiden syönti olisi silti paikallaan, ellei niillä olisi haitallisia sivuvaikutuksia. Joskus pillereistä on apua. Hyvä niin. Mutta joskus ne saattavat myös viivästyttää paranemista tai normaaliin elämään paluuta.

En suosittele kennellekään masennuslääkkeiden pois jättämistä. Minuahan voitaisiin syyttää laittomasta lääkärintoimen harjoittamisesta.  Sen sijaan kerron, mitä tiedän ja kertoessani nojaudun tosiasioihin ja tutkimustuloksiin.

Ihmettelen, miten on tultu tilanteeseen, jossa masennuslääkkeiden turhasta syömisestä tai niiden haitoista ei saa puhua julkisuudessa? Lääkkeiden käyttöhän kasvaa koko ajan. Haittavaikutusten määrä kasvaa myös, sillä lähes kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Miksi haitallisista sivuvaikutuksista puhutaan niin vähän? Ja miksi masennuslääketutkimuksen ongelmia esiin tuova menettää työpaikkansa?

Onko niin, että Suomi on tässä kuten monessa muussakin asiassa ”vain yhden totuuden” maa. Nyt se totuus näyttää olevan Masennuksen käypä hoito –suositus, jonka ovat laatineet alan huippuasiantuntujat. Ongelma on siinä, että sekä lääkärit että kansalaiset olettavat niiden perustuvan kiistattomaan tutkimustietoon. Nykyiset suositukset eivät kuitenkaan perustu.

Kopakkalan potkut muistuttavat kummallisesti keskiajan inkvisition toimintaa. Jos olit eri mieltä kuin vallitseva kirkon kanta oli ja vielä ilmaisit käsityksesi, inkvisitio otti sinut käsittelyyn, joskus kovakouraiseenkin.

Sananvapautta on loukattu

Kopakkalan fyysistä vapautta tai henkeä ei ole uhkailtu, mutta aika rankalta tuntuu työpaikan menetys. Irtisanomisen syyksi Mehiläinen ilmoitti, että Kopakkala ei ole noudattanut ohjeita siitä, miten julkisudessa esiinnytään työnantajan nimissä.

Tämä on outo syytös, sillä Kopakkala ei ohjelmassa millään tavalla mollannut Mehiläistä. Päinvastoin. Sain käsityksen, että Mehiläinen on edelläkävijä, kun on palkannut henkilökuntaansa asiantuntevan ihmisen, joka puolustaa masennuksesta kärsiviä lääkebisneksen manipulaatiolta. Hänhän vain kertoi tosiasian, että masennuslääketutkimukset eivät läheskään aina ole niin puhtaan tieteellisiä ja riippumattomia maksajan intresseistä kuin on uskoteltu.

Yhden totuuden maassa toisinajattelu on vaarallista. Voi mennä duuni. Onneksi en itse ole Mehiläisen palveluksessa. Olisin nimittäin saanut kenkää jo aikoja sitten masennuslääkekirjoitusteni vuoksi.

Kopakkalan tapaus tuo julkisuuteen sen, että yksikään suomalainen lääkäri ei näytä uskaltavan nousta masennuslääkeideologiaa vastaan. Moni kyllä saattaa yksityisesti olla eri mieltä käypä hoito –suosituksista.  On tietysti ymmärrettävää, että lääkärikin haluaa säilyttää työpaikkansa.

Kiistaa masennuslääkkeiden hyödyistä, hyödyttömyydestä ja haitoista käydään kansainvälisestikin, mutta Suomessa kysymys on tullut julkisuuteen hiukan myöhemmin kuin muualla.

Maarit Nermes nosti aiheen julkisuteen viime vuonna. Hänen kirjansa Näyttöön perustuvaa masennuksen lumehoitoa. Miten depressiosta tuli lääketeollisuuden huippubisnestä? kuvaa seikkaperäisesti masennuslääketutkimuksen vääristymiä. Tutkimuskäytäntöjen vinouden vuoksi kaikkeen lääketutkimukseen ei voi luottaa, vaikka tutkimukset olisikin julkaistu vertaisarvioita käyttävissä tieteellisissä lehdissä.

Irvin Kirsch on kansainvälisesti tunnettu masennuslääketutkimuksen kriitikko. The Emporor´s New Drugs –kirjassaan hän selostaa tulokset kahdesta meta-analyysistä, jotka hänen tutkimusryhmänsä on tehnyt masennuslääkkeiden todellisesta tehosta. Yksinkertaistetusti tulos on karmaiseva. Lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa lääkkeet ovat nippa nappa sokeripilleriä tehokkaammat, mutta aiheuttavat verrattomasti enemmän sivuvaikutuksia kuin ne (eli plasebo). Tässä ei ole kysymys siitä, että lääkkeet eivät auttaisi ollenkaan. Ne auttavat, mutta niin auttavat plasebolääkkeetkin. Samoin auttavat myös muut tukimuodot, kuten psykoterapia, muut terapiamuodot, keskustelu ystävien kanssa, elämäntapojen muutos, taide, henkiset harrastukset, liikunta ym.

Kirsch väittää, että sekä tutkimuksia rahoittaneet lääketehtaat että USA:n ruoka- ja lääkehallinnon (FDA, Food and Drug Administration) viranomaiset kyllä tiesivät, että masennuslääkkeitä hyväksyttiin yleiseen käyttöön aika kevyin perustein. Kirschin mukaan lääkäreille tutkimustuloksista ei ole tiedotettu totuudellisesti, koska lääkäreiden ”jatkokoulutuksesta” vastaavat pitkälti juuri lääkefirmat. Niiden etu on, että myydään mahdollisimman paljon masennuslääkkeitä. Suomessa seurataan USA:n jälkiä.

Todellisuudessa tutkimuksissa ei oikeastaan ole edes selvitetty paranemista, vaan hoitovastetta eli oireisiin jollakin tavalla vaikuttamista. Silti Suomen käypä hoito -suositusten mukaan lievässäkin masennustilassa masennuslääkehoito katsotaan  aiheelliseksi.

Näin lääkärit hyväuskoisuudessaan ja tieteen ”totuuteen” luottaen kirjoittelevat potilailleen masennuslääkereseptejä silloinkin, kun muut keinot saattaisivat tehota paremmin ja ilman haittavaikutuksia. Lyhytaikaisesta käytöstä ei ehkä ole merkittävää haittaa. Pitkäaikaiskäytön vaikutuksia ei tunneta. Pitkäaikaiskäyttäjiä on paljon.

Onneksi avoimuus  alkaa tälläkin saralla pikku hiljaa lisääntyä. Ehkä jostain löytyy resursseja myös masennuksen ehkäisyn ja lääkkeettömien hoitomuotojen tutkimukseen. Siitä hyötyisivät kaikki muut paitsi lääketeollisuus.

Ikävää on, että Kopakkala joutui nyt sanavapauden puolustajien esitaistelijana uhriksi ja menetti työpaikkansa.

Toivotan hänelle jaksamista ja paljon kanssaihmisten tukea.

Kirjat

Maarit Nermes. Näyttöön perustuvaa masennuksen lumehoitoa.  Miten depressiosta tuli lääketeollisuuden huippubisnestä?   Nomerta Kustannus Oy. Turku 2013.

Irving Kirsch. The Emperor´s New Drugs. Exploding the Antidepressant Myth. Basic Books. New York. 2010.

Linkit

Depression käypä hoito -suositus

Linkki Iltalehden Kopakkala-juttuun http://m.iltalehti.fi/app/uutiset/2014060318366845_uu.shtml

Linkki MOT Masentavat lääkkeet ohjelmaan http://areena.yle.fi/tv/2188168.

Suihkulähde 2012-09-20 15.36.44