Tiede, valistus, sananvapaus

Lääkkeitä 5

Masennuslääkejupakka, jonka uhriksi joutui Aku Kopakkala, on poikinut jotain hyvääkin. Masennuksen lääkehoidosta ja tutkimuksesta on alettu puhua julkisesti. Kopakkalan potkuista tuli tunne, että joistakin aiheista, kuten juuri masennuksen hoidosta, eivät saisi keskustella muut kuin lääkärit keskenään.

Hesarissa tänään psykologi ja kaksi psykiatria toivovat muutosta vallitsevaan keskustelukulttuuriin. Kirjoittajista tuntuu käsittämättömältä, että ihmiseltä voidaan kieltää asiallinen julkinen kommentointi masennuksen hoitomenetelmien tieteellisistä perusteista.

Juuri niin. Tieteenhän pitäisi olla avointa kaikelle keskustelulle; sen pitäisi korjata itseään juuri kritiikin kautta. Kopakkalan MOT:ssa esittämät näkemykset olivat asiallisia ja perusteltuja. Potkut silti tulivat!

Mielenkiintoinen yhteensattuma on, että samaan aikaan kun Kopakkala sai suuresta terveydenhoitokonsernista kenkää sanottuaan mielipiteensä lääketutkimuksesta, Elina Grundström pahoitteli Hesarin kolumnissaan (3.6.2014), että tiedettä ei arvosteta tarpeeksi. Ollaan kuulemma palaamassa keskiaikaan: ”Kes­kiai­kaa kut­su­taan usein ”pi­meäk­si”, kos­ka an­tii­kin ja re­nes­sans­sin vä­li­se­nä ai­ka­na tie­tei­den ja tai­tei­den ke­hi­tys hi­das­tui. Kirk­ko vaien­si tie­de­mie­het ja toi­si­na­jat­te­li­jat. Kan­sa oli ta­ka­pa­juis­ta ja tai­kaus­kois­ta.”

Verrataanpa keskiajan kirkon pyrkimystä vaientaa tiedemiehet pyrkimykseen rajoittaa Kopakkalan sananvapautta vuonna 2014. Kukahan Kopakkalaa tahtoi vaientaa? Ettei vain masennuslääke-tiedeyhteisön johto kimpassa tutkimusten maksajan kanssa olisi vaikuttanut yritys Mehiläisen päätökseen irtisanoa? Kopakkalahan ei arvostellut ollenkaan työnantajaansa, joten se ei voi olla irtisanomisen peruste.

Julkisuudessa on kerrottu, että Mehiläinen on ohjeistanut työntekijöitänsä niin, että he eivät saa arvostella masennuksen käypä hoito –suosituksia. Ihmettelen tätä. Miksi niitä ei saisi kommentoida, jos kommentointiin on asialliset perusteet?

Tämä esimerkki viittaa pikemminkin siihen, että tiedeyhteisön johto on jossain määrin ottanut kirkon paikan ja sanelee tai ainakin yrittää sanella, mistä saa puhua ja mistä ei.

”Suomi on tiedeuskovainen”. Näin totesi professori Markku Löytönen, Tieteen tiedotus ry:n puheenjohtaja Tiedebarometri 2013 julkistamistilaisuudessa viime marraskuussa. Suomalaisista 61 prosenttia tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta tieteeseen. Noin neljännes barometrin kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Uskosta tieteeseen on tullut nykyajan uskonto, joka ohjaa ihmisten arvomaailmaa väärään suuntaan” ja 33 prosenttia väittämästä ”Tiede ja teknologia ovat nousemassa ihmisen palvelijasta ihmisen herraksi”. 

Pitäisikö ihmisiä siis valistaa enemmän, jotta he ymmärtäisivät nostaa tieteen ylimmäksi auktoriteetiksi ja että tiedeuskovaisuus nousisi 100 prosenttiin?

Mielestäni ei. Olen samaa mieltä Thomas Wallgrenin kanssa: ”Valistusta ei ole se, että sitoudumme sokeasti tieteeseen. Valistuksen ytimessä on demokraattinen, parhaan argumentin voimaan perustuva keskustelu”

Lääketiedettä (esim. masennuslääketutkimusta), sen taustaoletuksia ja menetelmiä on tarkasteltava yhtä kriittisesti kuin muitakin tiedon perinteitä. Sananvapauden pitää koskea myös niitä, jotka kritisoivat tutkimusta, vaikka eivät itse olisikaan tutkijoita. Argumentit määrätkööt kritiikin arvon, ei ihmisen muodollinen ”pätevyys” tai asema.

Linkkejä

Aku Kopakkala Huomenta Suomessa 5.6.2014

Thomas Wallgren. Valistuksen ytimessä on demokratia, ei tiede.    HS 6.6.2014

Ben Furman, Jussi Valtonen, Jeremy Wallace Sananvapauden rajoittaminen huolestuttaa HS 7.6.2014

 

3 thoughts on “Tiede, valistus, sananvapaus

  1. Julkisuudessa Hannu Lauerma on kritisoinut Kopakkalaa tämän vuonna kirjoittamasta Psykologi -lehden artikkelista ja kirjoitti vielä 2014 kirjassaan Hyvän kääntöpuoli kokonaisen luvun haukkuakseen Kopakkalan 2012 julkaistun artikkelin takia.

    ”On erittäin hämmentävää, että psykologien ammattilehti Psykologia todella julkaisee Kopakkalan kirjoitusten kaltaista perusteetonta ja eriskummallista mustamaalausta ja pelottelua, jonka kaltaista löytyy lähinnä skientologien teksteistä.”

    ”En voi olla miettimättä, kuinka paljon leskiä ja orpoja Suomeen ilmaantui tyyten tarpeettomasti sen jälkeen kun Psykologi päästi irralleen itse itsensä asiantuntija-asemaan nostaneen harrastelijan (Kopakkala), jolla ei ollut ainoatakaan tietokantoihin merkittyä tieteellistä julkaisua eikä edes psykofarmakologista koulutusta tai omittuun asiantuntijarooliin soveltuvaa työkokemusta – eikä liioin Valviran ammattihenkilörekisteristä löytyvää psykoterapeutin pätevyyttä, toimintaa psykoterapiakouluttajana kylläkin.”

    Siinä sananvapautta kerrakseen. Että oikein psykologi uskalsi uhmata lääkäreitä. Onneksi psykiatri ja tiedemies Lauerma tietää kuka on oikea asiantuntija millä tahansa alalla, sillä samassa kirjassa Lauerma nostaa esiin muitakin vääriä asiantuntijoita kuten Heikkilän, Sompin ja Sulkakosken.

    • Ymmärrän harmistuneisuutesi. On todella ikävää, että julkisuudessa paljon esiintyvä, asiantuntijuuteen vetoava psykiatri käyttää noin harkitsematonta ja uhkailevaa kieltä. Onneksi lauermoja on vain yksi.

  2. Hyvä Liina! Oli jämpti ja hyvin perusteltu kannanotto. Minusta on unohdettu että tiedemiehen tulee osata suhtautua myös kriittisesti omiin tutkimuksiinsa ja menettelytapoihinsa. Itse olen mieluiten ”vapaa tutkija” ihan sen vuoksi, että mielestäni tieteellisissä piireissä ei ole kannustettu ihmisiä luovaan poikkeukselliseen ajatteluun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s