Maaginen huone ulkona ja sisällä.
Keskiajalla tiedemiehiä vastaan säädettiin lakeja, joiden perusteella heitä voitiin syyttää kerettiläisyydestä eli vääräuskoisuudesta. Näitä noitalakeja sovellettiin tosin myös muiden ammattikuntien edustajiin ja yleensä hankaliksi luokiteltuihin ihmisiin. Marko Nenonen kertoo kirjoissaan, että lakeja ei todellakaan alun alkaen tarkoitettu noitia, vaan tiedemiehiä varten. Tutkijat nimittäin saattoivat manata henkiä ja harjoittaa sittemmin oppinneeksi magiaksi kutsuttua, aikansa luonnontutkimusta. He muodostuivat pikku hiljaa uhkaksi kirkonmiehille.
Maagikot vaikuttivat kuitenkin merkittävästi nykyaikaisen luonnontieteen syntyyn. Monet maagikot halusivat tehdä selvän eron tavallisten taikamenojen ja omien hienostuneiden keinojensa välillä.
Yliopistoväen magiaa kutsuttiin korkeammaksi magiaksi tai luonnolliseksi magiaksi. Monet maagikot olivat kokeilijoita, tutkijoita ja mietiskelijöitä. He saattoiva tehdä erikoisia kokeita, kuten keitellä pääskysen sydämiä jne. Maagikko pyrki hallitsemaan luontoa ja sen voimia. Maagikot uskoivat tai uskottelivat toimivansa Jumalan suostumuksella (Nenonen 2006)
Maagikot pappien kilpailijoita – kerettiläisyyssyytteitä
Tiedemiehen ja maagikon välillä ei ollut paljon eroa. Vähitellen korkeamman magian harrastajista tuli pappien kilpailijoita sananselittäjinä ja maailmanjärjestyksen tutkijoina. Kun sitten oppineidenkin magia alettiin tulkita kerettiläisyydeksi, heidän piti ryhtyä selittelemään tekemisiään ja ajatuksiaan ankarien kirkonmiesten edessä (Nenonen 2006).
Kysymys oli vallasta. Sen vuoksi uudet ajatukset eivät olleet hyvä juttu 1600-luvulla.
Turun akatemia, joka perustettiin vuonna 1640, saikin ohjeekseen, että professorien tuli välttää uusien ajatusten esittämistä. Sellaisesta syntyi turhaa epäsopua. (Nenonen 2006)
Marko Nenonen kertoo Turun yliopiston professorista, Martin Stodiuksesta, joka joutui magian vuoksi eroamaan virastaan vuonna 1660 ja siirtymään kirkkoherraksi. Yliopistolla levisi näet tarinoita että hän pitää opiskelijoille magia-iltoja, joissa opiskellaan kummallisuuksia.
Turun yliopiston maine turmeltui näiden magiaepäilyjen vuoksi. Ei kuitenkaan ole varmaa, mistä huhupuheet saivat alkunsa. Voi olla, että Upsalan professorit ja muut vaikuttajat emämaa Ruotsissa halusivat panetella kilpailevaa yliopistoa lahden itäpuolella (Nenonen ja Kervinen 1994, Nenonen 2006, 2007).
Keskiajalla ja uuden ajan alussa magiaa ja ennustamista pidettiin paholaisen kanssa tehtynä sopimuksena. Kuitenkaan kristinuskon ja magian ero ei ollut kovin selvä. Monen silmissä Jeesuksen ihmetekojen ja magian välillä ei ollut eroa. Silti maagikot määriteltiin vähitellen kerettiläisiksi.
Muuan inkvisiittori selvitteli tätä asiaa tutkielmassaan ”Tutkimus henkien manaajia vastaan” 1360-luvun lopulta. Siinä arvioitiin, että kädestä ennustaminen ja arpojen heitto ei ollut kerettiläisyyttä. Pariisin yliopiston teologinen tiedekunta puolestaan ohjeisti vuonna 1398, että vahingoittava noituus ja taikateot ovat kerettiläisyyttä. Valkea ja musta magia siis erotettiin toisistaan. (Nenonen 2006)
Tuttua
Nämä keskiajan jutut tuntuvat jotenkin tutuilta. Olenkohan elänyt “entistä elämääni” joskus keskiajalla vai tulevatko tuntemukset tästä päivästä?
Aistin nimittäin oikeaoppisuuden pyrkimystä nyky-yhteiskunnassakin. Sitä on havaittavissa mm. uskontokuntien sisällä, tiedeyhteisössä ja terveydenhuollossa.
Nykyajan oikeaoppisuuden kaanonin voi todella ymmärtää vasta jälkikäteen. Seuraavat sukupolvet – ehkä vuosisadan tai parin kuluttua – saattavat tulkita oman aikamme “totuudet” kummallisiksi uskomuksiksi samalla tavoin kuin me nyt päivittelemme pimeää keskiaikaa.
Omille oikeaoppisuuksilleen ihmiskunta kun on aina ollut melko sokea. Se on harmillista, mutta inhimillistä. Toisaalta, myös laajakatseisuutta ja vanhojen kaavojen murtajiakin on aina ollut, niin ennen kuin nytkin. Kunnia heille rohkeudesta.
Kirjat
Nenonen Marko, Kervinen Timo 1994. Synnin palkka on kuolema. Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla. Otava. Keuruu.
Nenonen Marko 2006. Noitavainot Euroopassa. Myytin synty. Otava. Keuruu
Nenonen Marko 2007. Noitavainot Euroopassa. Ihmisen pahuus. Otava. Keuruu.
Joulun magiaa – kuusen koristeita, tonttuja ja kynttilöiden valoa kuusen oksan katveessa.
HYVÄÄ JOULUA musiikillisesti I´ll be Home For Christmas !
kuvien kanssa http://www.youtube.com/watch?v=63naq2eG9no&list=HL1387753383
tai audiona
