Skeptikoiden lempiprofessori suosittelee täydentäviä hoitoja

Juhani Knuuti esittelee täydentävän strategian koronapandemian hillitsemiseksi. ”Täydentävä osa” strategiassa on suojautuminen kasvomaskeilla. Ilta-Sanomat 30.4.2020.

Tässä kirjoituksessa en ota kantaa kasvosuojainten toimivuuteen, vaan peilaan Juhani Knuutin (JK) suojainehdotuksen perusteluja ja logiikkaa muiden täydentävien hoitojen toimivuutta arvioivaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tarkastelen maskiesimerkin avulla ehkäisevää terveydenhoitoa paradigman murroksen näkökulmasta.

Paradigman murrosvaiheissa vahvat ristiriidat ja vastakkainasettelut yleensä kärjistyvät ja näyttävät ikään kuin sovittamattomilta. Kuitenkin vallitsevat näkemykset ja ennakko-oletukset murroksen aikana alkavat rakoilla ja siirtymä johonkin uuteen kehkeytyy dynaamisessa ristiriitojen vastavuoroisuudessa vanhan ja uuden välillä. Syntyy uuden tason synteesi, uudenlainen käsitys kiistelyn kohteena olevasta ilmiöstä. Tällaista prosessia nyt eletään.

Vakiintuneita terveys- ja hoitonäkemyksiä haastetaan. Murrosvaiheessa ilmaantuva sekoittuminen ja hybridimäisyys tarkoittavat sitä, että hoitonäkemysten, joita ennen on pidetty vastakkaisina, huomataankin liittyvän monin tavoin toisiinsa. Näin ne voivat luoda uusia ratkaisuja myös vanhoihin ongelmiin.

Maskit täydentävät muita keinoja

Kasvosuojaimet eivät ole biolääketieteellinen menetelmä, kuten eivät muutkaan täydentävät hoidot (katso kuva alla). Ne ovat vaivojen lievitystä ja ehkäisevää terveydenhoitoa, jotka voivat nojata erilaisiin ihmistä, terveyttä ja sairautta koskeviin tausta-oletuksiin. Biolääketieteellinen ihmiskäsitys on yksi, mutta ei ainoa taustaoletus. (Tarkemmin kirjassa Aarva P. Täydentävät hoidot. 2019) (Korjaus 5.5.2020: Biolääketieteellinen ihmiskäsitys on epätarkka ilmaus. Tarkempi on ”biolääketieteen materialistis-reduktivisen paradigman mukainen käsitys ihmisestä” ks. tarkemmin e.m. kirjasta).

Maskeja on myös osattava käyttää oikein, sillä väärinkäytettynä niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, Juhani Knuuti toteaa IS:n mukaan.

– Maskin käyttö vaatii sitä, että sitä käytetään oikealla tavalla. Jos maskeja suositellaan, silloin niiden käytöstä on annettava myös tietoa, jota on jo nyt hyvin saatavilla. Luotan tässäkin asiassa ihmisten järkeen samalla lailla kuin etäisyyksien pitämisen ja muiden rajoitusten suhteen, Knuuti sanoo.

Hän toteaa IS:n mukaan ”Monien epidemiologian asiantuntijoiden mukaan maski olisi yksi hyvä lisä muiden ihmisten suojelemisessa.” Hän myös ilmoittaa tässäkin asiassa luottavansa ihmisten järkeen.
Ilta-Sanomat 30.4.2020

Aikaisemmin JK on ottanut julkisuudessa kantaan lähinnä huuhaan, puoskaroinnin ja uskomushoitojen kummallisuuksiin ja keskittynyt niiden vastustaminen. Linja näyttää hieman muuttuneen. Nyt JK suosittelee kasvosuojaimia täydentävänä lisäkeinona pandemiasta selviytymisessä. Käsitteellisesti ne kuuluvat alla kuvatussa luokittelussa ryhmään 3. ”Muut täydentävät menetelmät”.

Kuva 1. Täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista on esitetty erilaisia luokituksia. Yhdysvaltain terveysviraston Täydentävän ja yhdistävä terveyden keskus jakaa ne kolmeen ryhmään: Luontaistuotteet, kehomielihoidot ja muut täydentävät terveysnäkemykset. Yhdysvaltain terveysvirasto käyttää termiä täydentävät ja yhdistät terveysnäkemykset. Euroopassa käytetään termiä CAM. Käsitteistä lisää täältä.

Muutos viittaa siihen, että kiinnostus on laajentunut myös täydentäviin hoidon ja terveyden edistämisen metodeihin pelkän puoskarien ja noitatohtorien paljastamisen sijaan (julkisuudessa tämä harrastus on edelleen esillä näkyvimmin).

Sekä yksilöiden että yhteiskuntien muutosprosesseissa on tyypillistä, että erilaiset, jopa vastakkaiset näkemykset ovat esillä samaan aikaan samankin ihmisen toiminnassa. Toimivien täydentävien hoitojen edistämistä ja haitallisen huuhaan vastustamista ei nähdä ristiriitaiseksi.

Tosin JK:n toimintalogiikassa hämmentää se, että hän tutkijayhteisön jäsenenä on ilmoittanut julkisesti, että ei kannattanut kansalaisaloitetta, joka ehdotti, että täydentävien hoitojen tutkimusnäyttö selvitetään riippumattomasti ja että tulevassa sääntelyprosessissa otetaan huomioon myös kansainväliset kokemukset.

Samaan aikaan kun hän vastusti tutkimusnäyttöä painottavaa kansalaisaloitetta hän blogijutussaan 19.12.2019 selvitti kahden täydentävän hoitomuodon, joogan ja mindfulnessin tutkimusnäyttöä ja totesi – itselleen hieman yllättävänä tietona – ”meditatiivisten liikehoitojen” (JK:n oma termi) näyttävän olevan turvallinen täydentävä tukihoito moniin sairauksiin.

Joogan ja mindfulnessin todistetut hyödyt on tiedetty jo vuosikymmeniä, sillä tutkimusta on tehty aina 1980-luvulta lähtien. Suomessakin niitä käytetään ilmeisesti varsin laajasti niin vaivojen lievittämiseen kuin terveyden edistämiseen sekä eräissä tapauksissa Käypä hoito -suositusten mukaisesti sairauksien hoidossa. Myös muiden täydentävien hoitojen toimivuudesta on näyttöä eri tieteen aloilta (Ks. kirja Täydentävät hoidot).

Skepsis ry:n suosikkiprofessorin ulostulolla tulee varmaan olemaan myönteistä vaikutusta myös Skepsis ry:n käytännön toimintaan. Yhdistyksen jäseniä on näet ollut mukana epäkunnioittavien väitteiden levittämisessä täydentävien hoitojen tutkijoista (viimeksi minusta). Tuoreesta tapahtumaketjusta kirjoitin jutussa Ei niin tervettä skeptisyyttä, jonka jälkeen samannimisen sivuston ylläpitäjä poistikin parin yksittäisen skeptikkoyhdistyksen jäsenen omalla nimellään levittämät epäasialliset kommentit, josta kiitin ylläpitäjää. Tieteelliseksi itseään kutsuvan yhdistyksen jäsenille moinen käytös on sopimatonta.

Argumentit toimivien menetelmien puolesta

Alla kuvaan aluksi, kuinka JK perustelee esittämäänsä ehkäisevän ja terveyttä edistävän maskimetodin toimivuutta. Sen jälkeen siirrän JK:n mallin sovellettavaksi muihinkin täydentäviin metodeihin.

JK:n malli kasvomaskien teoreettisesta toimivuudesta koronapandemiassa perustuu oletukseen, että niiden käyttö ehkäisee viruksien leviämistä ja siten edistää terveyttä väestötasolla. Oletus nojaa laskennalliseen matemaattis-epidemiologiseen malliin (Ks. IS:n juttu). Tieteellistä empiiristä tutkimusta maskien käytöstä ei ole. Esittämäänsä mallia JK kuvaa: ”Huonompikin maski vaikuttaa väestötasolla tartuntamääriä vähentävästi, jos vain tarpeeksi moni käyttää.”

Suojaimet ovat JK:n mallissa toimivia seuraavin perusteluin (IS 30.4.2020 mukaan):

  1. huomioidaan muiden maiden, kuten Aasian maiden, Saksan ja Sveitsin kokemukset maskien käytössä (”miksi Suomessa olisi erilainen tilanne”)
  2. vaikka tutkimusnäyttöä on ollut vaikea saada, monien epidemiologien mukaan maskit voisivat olla hyvä lisä
  3. maskien käyttö on täydentävä toimenpide muille koronapandemian hallintayrityksille
  4. maskeja on käytettävä oikein ja niiden käytöstä on annettava tietoa kansalaisille, koska väärin käytettynä ne voivat olla vaarallisia
  5. ihmisten järkeen voi luottaa maskien käytössä.

Huomionarvoista on, että samat periaatteet pätevät myös moniin muihin täydentäviin hoitoihin. Jos vaihdat pallukoiden teksteissä ”maski”-sanan paikalle esimerkiksi ”akupunktio” tai ”kalevalainen jäsenkorjaus” (joista kummastakin on lisäksi runsaasti kliinisten vertailevien tutkimusten tuottamaa näyttöä), saat käsityksen siitä logiikasta, joka nykyisestä terveyspolitiikastamme puuttuu. Tällainen pragmaattinen lähestymistapa olisi kuitenkin järkevää ja asianmukaista arvioitaessa muidenkin täydentävien hoitojen toimivuutta ja kansanterveydellistä kokonaisvaikutusta.

Skepsis ry:lle kurssi

Koska Juhani Knuutilla on huomattavaa vaikutusvaltaa julkisuudessa ja erityisesti skeptikkojen keskuudessa, ehdotan, että hän ryhtyy kouluttamaan kansalaisjärjestö Skepsis ry:n jäsenistöä. Olen luonnostellut koulutuksen Täydentävien hoitojen toimivuus Suomessa -kurssin teemat JK:n maskimallin mukaisesti. Tutkimustietokannoista ja tietokirjastani on koottavissa tarvittavat faktatiedot, jotta osallistujat saavat kurssilta tukevan tietopaketin täydentävistä hoidoista terveyden edistämisessä ja kansanterveystyössä. Kurssi koostuu teemoista:

  1.  huomioidaan muiden maiden, kuten Aasian maiden, Saksan ja Sveitsin kokemukset täydentävien hoitojen käytössä (”miksi Suomessa olisi erilainen tilanne”) ja kerrotaan niistä faktoja
  2. vaikka RCT-tutkimusnäyttöä on ollut vaikea saada rahoituksen niukkuuden vuoksi, monien epidemiologien mukaan täydentävät hoidot voisivat olla hyvä lisä kansanterveystyössä eli annetaan tietoa, miten täydentävät hoidot ovat tutkimusten mukaan toimineet ja auttaneet (esim. koettu oireiden lievitys, monisairaiden tilanne, terveyden edistäminen)
  3. täydentävien hoitojen käyttö on täydentävä toimenpide muille toimille kansansairauksien ehkäisemiseksi, oireiden lievittämiseksi ja laajemminkin terveyden edistämiseksi (ks. kuva alla)
  4. täydentäviä hoitoja on käytettävä oikein ja niiden käytöstä on annettava tietoa kansalaisille, koska väärin käytettynä ne voivat olla vaarallisia: Kurssilla opetetaan mitä on ”oikein käyttö”, milloin hoidoista voi olla vaaraa ja missä tapauksissa niistä on todettu olevan eniten hyötyä
  5. ihmisten järkeen voi luottaa täydentävien hoitojen käytössä.

Tällainen koulutus tarjoaa Skepsis ry:lle nykyistä paremmat eväät jakaa oikeaa tietoa täydentävistä ja vaihtoehtoisista, lääkkeettömistä hoidon ja terveyden edistämisen menetelmistä kansalaisille. Tiedon lisääminen vaientaa näkemysten törmäystä ja ohjaa ristiriitaa ja vastakkainasettelua dynaamiseen synteesiin, mikä puolestaan edistää kansanterveyttä ja hedelmällistä dialogia eri toimijoiden välillä.

Perusfaktoja taustaksi

Taustaksi kursille annan muutaman perusfaktan (Kuvat 2 ja 3).

Kuva 2. Erilaisia valmisteita, kehomielihoitoja ja hoitojärjestelmiin kuuluvia keinoja joskus käyttäneiden osuus prosentteina kaikista vastanneista Suomessa keväällä 2018 (n=1020). (Tampereen yliopiston tietoarkisto 2018 ja Aarva P. Täydentävät hoidot. 2019, 60)

Kuva 3. CAM-hoitojen* käyttö ei vähennä valtavirtalääketieteen käyttöä eli väitteet siitä, että vaikuttava lääketieteellinen hoito jää saamatta täydentävien hoitojen käytön seurauksena, on uskomus, joka ei ei perustu tieteelliseen tutkimukseen. Vuoden 2018 suomalaisen kyselyaineiston (n=1020) mukaan vastaajat hakivat apua laajasti eri hoitomuodoista. Tuloksista kävi ilmi, että CAM-hoidot ja valtavirtalääketieteen käyttö eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa eli CAM-hoidot eivät vähentäneet valtavirtalääketieteen käyttöä. (Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2020: 57: 44–56)

* CAM=Complementary and Alternative Medicine = Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot.