Enkelit ovat totta

Enkelit ovat totta jokaiselle, joka niihin uskoo. Myös muille ne voivat ojentaa suojaavan kätensä hädän hetkellä. Joku voi vastustaa uskontoja eikä pidä jumalaa mahdollisena, mutta silti ajattelee positiivisesti enkeleistä.

Joku käsittää ne lapsuuden kiiltokuvien tai joulukoristeiden hahmoiksi. Enkelit voidaan myös tulkita taivaaseen nousseiksi sieluiksi, jotka voivat näyttäytyä läheisilleen sellaisina kuin he maan päällä olivat. Hyvät ihmiset nähdään monesti enkeleinä.  En ole nähnyt enkeliä,  mutta pari ystävääni on kertonut kokeneensa  taivaallisen valo-olennon vierellään silloin kun hätä ja epävarmuus on ollut suurinta. Tuntoaistin, kuulon ja intuitionkin kautta voi tuntea enkelin kosketuksen. Tästä minulla on kokemusta.

Enkelibuumi on iskenyt Suomeen. Enkeleitä ei enää mielletä pelkästään kristinuskoon kuuluviksi. Ne ovat levittäytyneet uskontoa paljon laajemmalle alueelle. Puhutaan jopa bisnesenkeleistä! Nämä ammatti-ihmiset auttavat aloittelevia yrityksiä taloudellisesti ja neuvoillaan.  Positiivisen psykologian professori Barbara Fredrickson lainaa kirjassaan Positivity (2011) tuntematonta ajattelijaa:

”Ihmiset ajattelevat että enkelit lentävät koska heillä on siivet. Mutta enkelit lentävät koska he suhtautuvat itseensä kevyesti.”

Jos ohjaamme elämäämme vain järjen eli rationaalisen mielen avulla, kieltäydymme luottamasta oman olemuksemme syvimpään hyvään perustaan. Kun sydän ei ole avoin eli kun tunteille ja intuitiivisille oivalluksille ei ole riittävästi tilaa, unohdamme elämässä sen keveyden, joka liittyy enkeleihin.

Metafora sisäisen maailman keveälle pyhälle

Minulle enkelit ovat metafora jollekin sanattomalle  hyvälle, pyhälle ja keveydelle. Minua ei ollenkaan häiritse se, että enkeleiden sen kummemmin kuin jumalan tai luonnonhenkienkään todellista olemassaoloa ei voida tieteellisesti todistaa.

Laulaja, suomalaisuuden ikoni Katri Helena on puhunut julkisuudessa enkelikokemuksistaan ja viesteistä kuolleilta omaisiltaan.  Ei hänellä ole niistä luonnontieteellistä näyttöä,  mutta kokemuksia on.  Enkelipuhe hermostuttaa ihmisiä, jotka uskovat luonnontieteellisen näytön olevan ainoa oikea todiste kaikista maailman ilmiöistä.  Keskustelupalsoilla on käyty kiivasta mielipiteenvaihtoa Katri Helenan enkelikokemuksista. Muuan pettynyt kirjoitti:

”Ei ole olemassa mitään henkiä, enkeleitä tai minkäänlaisia uhvoja. Mielikuvituksen tuotteita kaikki. Katri Helenan tapauksessa hänen julkkisstatuksensa saa aikaan lehtiotsikoita. No, kun levyt eivät myy entiseen tahtiin, täytyy pistää markkinoille höpökirja ja antaa höpöhöpölausuntoja, jotta jostain saa tuohta auton bensojen maksamiseen, sillä höynäytettäviä suomalaisia löytyy monia – niin kuin tästäkin ketjusta huomaa. Minun mielipiteeni Katri Helenasta on romahtanut pakkasen puolelle näiden höpölausuntojen jälkeen.”

Tässä kohtaa on kysyttävä, miksi Katri-Helenan enkelikokemukset olisivat  vähemmän totta kuin vaikkapa  taide-elämykset, uskonnolliset tunteet ja ekstaattiset kokemukset. Kaikki nämä tapahtuvat ihmisen mielessä, pään sisässä. Pettyneen päässä näyttäisi olevan vankkumaton usko, että todellisuus on konkreettisia faktoja, ja kaikki muu on höpöhöpöä ja mielikuvituksen tuotetta.  Sisällämme on paljon asioita, joita ei kukaan ulkopuolinen voi osoittaa todeksi, mutta silti ne ovat kokijalle aitoja. Tällaisia ovat mm. enkelit.

Psykologisesti enkelit ovat mielemme tuotetta. Ne ovat aineettomia ja kevyitä. Niistä virtaa virtuaalista energiaa, henkeä, joka kuitenkin aineellistuu ihmisen arkielämässä luottamuksen, turvallisuuden ja jopa onnen tunteina.  Niiden voima tulee muualta kuin ihmisestä tai hänen tahdostaan. Ne ovat eräänlaista tunne-energiaa.

Filosofisesti enkelit kuuluvat  ihmisen olemismaailmaan. Teologisesti ne ovat uskonnollinen kysymys. Raamatussa enkeli mainitaan noin 300 kertaa. Näistä maininnoista ei voi tehdä tulkintaa siitä, mitä enkelit ovat. Teologit ovat kyllä tutkineet ja kirjoittaneet paljon Raamatun enkeleistä. Mutta koska ne  kuuluvat myyttiseen todellisuuteen, väitettä enkeleiden materiaalisesta olemassa olosta ei voi todistaa oikeaksi tai vääräksi tieteen menetelmin.

Sosiologisesti niiden ja muiden paranormaalien kokemusten julkinen raportoiminen kertoo yhteiskuntamme muuttumisesta. Emme enää elä tiukkaa rationaalisuuden aikakautta, jolloin vain uskovaiset keskenään ja vain kirkon suojissa saattoivat keskustella enkeleistä. Nyt aivan täysjärkisiltä vaikuttavat ihmiset kertovat uskovansa enkeleihin.  Maallistuminen ei olekaan vienyt enkeleitä mukanaan. Kirkosta eroajat eivät eroa enkeleistään tai jumalastaan, vaan suomalaisen luterilaisen kirkon instituutiosta, joka ei heille jostain syystä sovi.

Uskominen enkeleihin tai muuhun yliluonnolliseen on siis paljon monimuotoisempi, syvällisempi ja laajempi ilmiö kuin ”pettyneen” keskustelupalsta-kirjoituksesta käy ilmi. Kirjoitus kuvaa hyvin sellaista ajatusrakennelmaa, että mitään henkiä ja enkeleitä ei voi olla olemassa, ja joka niin väittää, puhuu valheita. Ajatus on virheellinen, sillä tiedämme, että taide-elämykset (musiikki, kirjallisuus, maalaukset jne) ja myyttiset kokemukset ovat ihmisille tosia, hyvin tärkeitä ja jopa parantavia.   Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että järki ei olisi tärkeää. Kyllä nämä voivat ihan hyvin olla voimassa yhtä aikaa. Ihmisen olemukseen kun kuuluvat sekä myyttisyys että järkevyys, vieläpä samanaikaisesti. Siinä juuri on ihmisen mysteerin ydin eli se, että emme koskaan kykene (eikä tarvitsekaan kyetä) loppuun asti selittämään ihmistä ja elämää.

Kaikki uskovat johonkin ja jollakin tavalla. Yliluonnollisen vierastajat ovat yleensä sitä mieltä, että kaikki ihmiselle tärkeät asiat voidaan ymmärtää ja selittää rationaalisesti – jos ei nyt, niin joskus myöhemmin, kunhan vain tutkitaan tarpeeksi. Tutkimus on lisäksi muka tehtävä luonnontieteeseen perustuvin menetelmin, koska niiden väitetään olevan paras tapa hankkia tietoa todellisuudesta. Kuitenkaan ei ole olemassa kiistatonta todistetta siitä, miten yliluonnollista olisi tutkittava. Mitenkään ei myöskään voida osoittaa, että ainoa oikea yliluonnollisen tutkimusmenetelmä on luonnontieteellinen. Kun näin oletetaan, ollaan uskon alueella. Uskotaan, että luonnontiede voi tulevaisuudessa ratkaista ongelman.

Jos sitten tutkimusmetodit eivät sovellu esimerkiksi enkelien, henkien tai jumalan/jumalien olemassa olon todistamiseen, päätellään virheellisesti, että niitä ei ole olemassa juuri koska asiaa ei pystytä osoittamaan tieteellisesti. Sitten seuraa kehäpäätelmä, että koska enkeleistä ei ole tieteellistä näyttöä, ne ovat höpöhöpöä. Tai kysymys todetaan epäkiinnostavaksi ja epärelevantiksi. Logiikka näyttää päällisin puolin pätevältä, mutta vain jos inhimillinen luova ja tulkitseva mieli jätetään huomiotta. Näin tapahtuu luonnontieteellisessä tutkimuksessa, mistä seuraa että enkelikysymys jää väkisinkin ratkaisemattomien arvoitusten joukkoon.

Intuitiivinen enkelin ääni

Luova mieli, taiteelliset ja hengelliset kokemukset ovat erottamaton osa ihmisen kokonaisuutta. Henget, haltijat ja enkelit ovat tämän kokonaisuuden sisässä, tietoisuudessa. Tosin ei ole täysin varmaa, missä tietoisuus sijaitsee. Se voi nimittäin sijaita ihmisen ulkopuolellakin, vaikka nykyluonnontiede ei asiaa pysty todistamaan. Joka tapauksessa sisäinen maailmamme on tietenkin yhtä totta kuin ulkoinenkin, totuudellisuuden kriteerit vain ovat erilaiset.

Tietoisuuden tasolla enkeli on kuin intuitio. Se ei toimi järjen säännöin. Mutta se voi antaa meille vihjeitä ja neuvoja, joita järki ei keksisi. Siksi on hyvä kuunnella enkelin ääntä, vaikkapa metsän enkelin, puun hengen tai veden haltijan puhetta. Niissä saattaa olla äänessä oma sisäinen viisaus. Enkelit eivät tyrkytä mitään, mutta auttavat, kunhan muistaa pyytää.

Eino-Juhani Rautavaaran  Angels and Beyond –kappaletta kuunnellessa nousee tässä mieleen tunnettuja enkelikuvia ja –lauluja:

Haavoittunut enkeli, jonka lumi teki eteiseen, lentää mun uniin. Haavat paranevat, kun katsoo maailmaa enkelin silmin. Tiedän, että suloäänet enkelten kautta avaruuksien kaikuvat myös maan korvessa, jossa kulkevi lapsosen tie.

Enkeleihin ei kannata suhtautua ryppyotsaisesti tai tosikkomaisesti. Nehän ovat virtuaalienergiaa – kevyttä, mutta voimakasta. Totta totisesti, jos ne uskaltaa kokea.