Suunnilleen 1500 vuotta sitten vainajia haudattiin Lempäälän-Vesilahden seudulla kalmistoihin. Silloin ei ollut hautausmaita, joissa suorakulmaiset hautakivet seisovat riveissä geometrisesti ja hyvässä järjestyksessä. Muinoin kivet kasattiin röykkiöiksi, joilla merkittiin ja rajattiin vainajien asuinsija.
Päiväänniemi on yksi Suomen vanhimmista kalmistoista, jossa on tehty arkeologisia koekaivauksia. Tutkimuksia siellä ei ole vielä aloitettu. Kalmistossa lepää noin vuosina 300-1000 jKr haudattuja vainajia.
Silmäkivi Päiväänniemen kalmistossa. Seudulle on haudattu ihmisiä yli tuhat vuotta sitten
En ole tullut ajatelleeksi, että täällä päin on elellyt ihmisiä jo tuhansia vuosia sitten. Ajan Päiväänniemen kalmiston ohi mökille Narvaan vuosittain kymmeniä kertoja. Matkalla yleensä ajattelen tuoreempia asioita. Päiväänniemen kalmisto.
Taivaannaulan järjestämällä retkellä havahduin tajuamaan muinaishistoriaa syvemmin. Sain kokemuksellista tietoa ja aistien kautta välittyvää tuntumaa vuosisatojen, jopa tuhansien takaiseen aikaan.
Taivaannaula ry on yhdistys, joka edistää suomenuskoa eli kotoperäistä luonnonuskoista perinnettä. Nimi tulee Pohjantähdestä, jota on joskus nimitetty taivaan naulaksi.
Antoisalla retkellä muinaisuuteen tutustuttiin mm. Lempäälän hiisiin, kuppikiviin, Hyssynvuoreen ja Hääkiven kalmistoon. Taivaannaulalaisten kattava kuvaus reissusta täällä.
Pian alkaa Päiväänniemessäkin vihertää. Kohta ei silmäkiveä enää näy. Viimeistään kesäkuun lopulla se peittyy kokonaan korkeaan heinikkoon.