Löylyn lyömä henki

Miinan savusauna

Miinan savusaunan kiukaan reunalla vesi lämpenee ämpäreissä.

Sauna on muinoin ollut hoitohuone, synnytysosasto ja meditaatiokeskus. Siellä tehtiin kuppaushoitoja, synnytettiin vauvoja ja hiljennyttiin.

Vanhin tieto suomalaisesta saunasta on Alpo Reinikaisen (1987) mukaan 1100 vuoden takaa. Arabialaisen tutkimusmatkailijan, sheikki Ibn Dastan kuvaus vuodelta 912 kertoo suomensukuisten mordvalaisten talviasunnosta ja maasaunasta. (Mordva on pieni, alle miljoonan asukkaan tasavalta Venäjällä, Moskovasta noin 500 km itään).

Sheikki selosti, että ”sellaisiin kellareihin menevät kokonaiset perheet…Kun kivet ovat mahdollisimman kummat, he valavat vettä niille, mistä syntyy vesihöyryä, joka siinä märäin lämmittää huoneen, että ihmiset riisuvat vaatteensa.”

Reinikaisen artikkelia lukiessani mietin, onkohan Saunan Henki oikeasti olemassa?

Reinikaiselle ehkä on, sillä hän osaa kuvata sitä niin osuvasti:

”Se on olemukseltaan karun kaunis, vaatimaton, hillitty, luonnollinen, mietteliäs. Se odottaa kylpijältään samaa mielenlaatua ja käytöstä kutsuessaan hänet omaan hämärään hartauteensa rentoutumaan, virkistymään ja toipumaan henkisen ja ruumiillisen rasituksen jäljistä.”

Mitä kauemmaksi ajassa taaksepäin mennään, sitä enemmän sauna ja kylpeminen liittyvät henkisiin arvoihin, uskonnollisiin menoihin, parantamiseen ja ihmisen kaikkinaiseen hoitoon ja huoltoon. Löyly tarkoittaakin henkeä – Luojan löyly=Luojan henki.”

Sauna on hoitanut, puhdistanut ja pyhittänyt ihmistä jo vuosisatoja.  Sananparsi ”Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi”, yksi suomalaisten suosikkisananlasku on peräisin 1800-luvulta ja se elää yhä, vaikka viinaa ei enää käytetä haavojen desinfiointiaineena kuten ennen eikä tervaa  juuri muutoin kuin antamaan tuoksua löylyille. Sairauksien parantaminenkin on siirtynyt saunasta sairaalaan.

Nyt sauna edistää terveyttä hoitamalla koko ihmistä: kehoa, mieltä ja henkeä.

Saunasta tullaan aina ulos uudistuneena.

Artikkeli

Reinikainen Alpo. 1987. Saunaperinne elämään. Teoksessa Kansanparannus eilen ja tänään – huomisen tutkimushaaste. 1987. Toim. Osmo Hänninen, Heikki Sumuvuori, Pirkko Meriläinen, Tuula Vaskilampi. Lääkintöhallituksen julkaisuja, nro 96. Valtion painatuskeskus. Helsinki, s. 23- 29.

Rantasauna

Rantasauna.

.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s