Joogasta apua stressiin ja ahdistukseen

Kolme vedensinistä.

Kolme vedensinistä.


Masennuksesta, stressistä ja ahdistuksesta kärsiville tässä tulee hyviä uutisia. Joogan on todettu auttavan oireisiin. Vihdoinkin joogan terveysvaikutusten tutkimus alkaa vilkastua.

Tuorein systemaattinen katsaus (Sharma and Heider 2013), tarkastelee 2010 – 2012 julkaistuja tieteellisiä artikkeleita joogan vaikutuksista ahdistuksen hoidossa. Katsauksen 27 tutkimuksesta 19 osoitti joogan merkittävästi vähentäneen ahdistuneisuutta.

Viime vuonna julkaistussa meta-analyysissä (Li and Goldsmith 2012) arvioitiin joogan vaikutuksia selvittäneiden kliinisten kokeiden tuloksia, jotka oli julkaistu tieteellisissä lehdissä vuosina 1974-2010. Kaikkiaan hakusanoilla ”yoga” yhdistettynä sanoihin ”stress” tai ” anxiety” löytyi 56 tutkimusartikkelia joogan liittymisestä stressin ja 42 sen liittymisestä ahdistuksen hoitoon. Meta-analyysin kriteerit täyttävistä 35 artikkelista 25 osoitti joogan vähentäneen merkittävästi stressi- ja ahdistusoireita.

Kumpikin katsaus toteaa päätelmissään, että tutkimustulosten perusteella voidaan suositella joogaa stressin ja ahdistuksen hoitoon täydentäväksi menetelmäksi. Hyödyistä on kiistatonta näyttöä, vaikka satunnaistetuin kontrolloiduin kokein ei ole osoitettu suoraa tilastollista yhteyttä joogakäytäntöjen ja stressi- ja ahdistusoireiden vähenemisen välillä.

Joogan tutkimus on vilkastunut. Se johtuu siitä, että harrastuskin on lisääntynyt ja tieto yksittäisten ihmisten kokemista hyödyistä on levinnyt tiedotusvälineiden ja puskaradion välityksellä. Lopulta aihetta on alettu tutkia tieteellisestikin, mikä on ilahduttavaa.

Hyödyistä on näyttöä

On selvää, että joogan ja muiden täydentävien hoitojen vaikutusten tutkimusmenetelmät tulevat kehittymään, kun tutkimus aktivoituu. Lääketieteen kultaista standardia ”kaksoissokkokoetta” ei kuitenkaan läheskään aina voi toteuttaa, koska jooga ei ole valkoinen tai vaaleanpunainen pilleri, joista toinen on vaikuttava ja toinen placebo ja joista kokeeseen osallistuva lääkärikään ei tiedä kumpi on kumpi. Ihminen kun ei voi joogata tietämättä, että joogaa! Onneksi näin.

Jooga on kehoon ja mieleen samanaikaisesti vaikuttavaa hoitoa ja terveyden edistämistä. Juuri tämä samanaikaisuus on nykyiselle hallitsevalla tiedeparadigmalle ongelma. Tehon mittaaminen on paljon mutkikkaampaa, kun vaikutuksia ilmenee kahdella tasolla, kehossa ja mielessä. Silti tämän ei pitäisi olla este tutkimukselle. Tutkimuksen tehtävähän on nimenomaan uuden tiedon hankinta ja uusien terveyden edistämisen tapojen esiin kaivaminen.

Pitkät perinteet

Jooga tosin ei ole uusi asia. Sitä on harjoitettu maailmassa yli 5000 vuotta. Intiasta länteen rantautuneena siitä on kehitetty eri suuntauksia, kuten Hatha, Astanga, Kundalini, Bikram, Ananda jne. Olen kokeillut kolmea ensiksi mainittua, joista kundalinijooga tuntuu sopivan minulle parhaiten. Se on rauhallista, mieltä hiljentävää eli meditatiivista, kehoa venyttävää ja rentouttavaa, mutta myös lihasvoimaa vahvistavaa. Poikkeuksetta joogatunnilta kotiin kävellessä on hyvä olo. Tärkeää on hyvä, lämminhenkinen vetäjä. Olen kiitollinen, että minulla sellainen on. Hän on Sadhu Kaur (Taina Isotalo), erinomainen jooganainen.

Suomen jooganharrastajien määrästä ei ole tietoa. USA:ssa arvioitiin vuonna 2002 olleen 15,2 miljoonaa joogan harrastajaa eli 4,8 % väestöstä. Suomen väkilukuun suhteutettuna meillä olisi noin 250 000 joogan harrastajaa. Voi olla että USA:ssa on suhteellisesti enemmän joogaajia kuin meillä, jossa monet vielä pitävät sitä pelottavana itämaisena huuhaauskontona.

Jooga ei ole uskonto, mutta sen ihmiskuvaan kuuluu olettamus fyysisestä, psyykkisestä ja spirituaalisesta ihmisen kokonaisuudesta. Näiden eri puolien tulee olla tasapainossa, jotta ihminen voisi hyvin ja kukoistaisi.

Kun mieli on avoin ja kehon ja tunteiden energia virtaa vapaasti, elämän taakkojen paino kevenee, maailman näkee värikkäänä ja monipuolisena ja elämä tarjoaa hymyä surujen ja vastoinkäymistenkin keskellä.

Mielialalääkkeiden rinnalle moni onkin valinnut vaihtoehtoisia hoitotapoja. Joogaa voi hyödyntää myös alakulon ehkäisyyn ja kaiken kaikkiaan terveyden edistämiseen

Artikkelit

Li AW and Goldsmith C-AW (2012) The Effects of Yoga on Anxiety and Stress. Alternative Medicine Review 17 (1): 21-36.

Sharma M and Haider T (2013) Yoga as an Alternative and Complementary Therapy for Patients Suffering From Anxiety. A Systematic Review. Journal of Evidence-Based Complementary & Alternative Medicine vol. 18 (1): 15-22.

Symmetriaa.

Symmetriaa.

4 thoughts on “Joogasta apua stressiin ja ahdistukseen

  1. Päivitysilmoitus: Lisää lukemista joogan terveysvaikutuksista | On The Same Time Zone

  2. Olen joogannut noin 10 vuotta ja auttaahan se. Asia ei kuitenkaan ole nii yksiselitteinen. Hyvä kuitenkin että tätä nostetaan näissä jutuissa. Olen pitkäaikais masentunun ja sitä kautta perheetön 40+ nainen. Tyhyyn jooga ei oikein kelpaa työn kautta tuetaan edelleen aerobic ja zumbatyyppistä, salitreeniä tai.miesten joukkuelajeja. Työterveyshuolto ei välitä joogasta. Heiltä saisin lääkkeitä joka lähtöön paitsi betsoja. He eivät usko että.jooga auttaa eivätkä mitkään ihme psyykelääkket. Jos en itse olisi pakottanut itseäni jatkamaan joogaan aina uudestaan ja popsinut määrättyjä lääkkeitä mitenköhän ois käyny!? Joudun maksamaan itse ja eimasentuneet kollegat saavat tukea. Jooga olisi myös paras tehdä aamulla tai päivällä muuten se voi viedä unet. Astangaa ennen ei voi syödä kahteen tuntiin joten yhdistäminen työelämään todella haastavaa ja sopiikin lähinnä sinkuille. Jooga voi myös aiheuttaa riippuvuutta ja hurahtuneisuutta. Tästä on selvää lääketietellistä näyttöä myös psykooseja ja loukkaantumisia. Saispa valtion maksamaa joogalomaa!!

    • Hei, Rusalka. On tosi ikävää, että työterveydenhuolto ei vielä ymmärrä, että työhyvinvointia voi lisätä monin tavoin, mm. joogan avulla. Uskon, että asiat pikku hiljaa muuttuvat parempaan suuntaan. Ainakaan kundaliinijooga, joka on lempeää ja yksilölistä, ei aiheuta oikein harrastettuna mitään vammoja, ei myöskään riippuvuutta. Psykoosiin taipuvaiselle monet asiat voivat aiheuttaa psykoosin. Lempeän joogan en oikein usko sellaista tuottavan. En myöskään ole nähnyt yhtään tutkimusta, jossa olisi osoitettu joogan aiheuttavan riippuvuutta. Mitähän mahdat tarkoittaa hurahtaneisuudella? Kyllähän me ihmiset monesti innostumme kaikenlaisesta. Joku voi hurahtaa musiikkiin, oopperaan, rockiin jne, joihinkin ruokiin, korttipeleihin, ihan mihin vaan. Haitallista se on, jos se vie enemmän kuin antaa. Psykoterapia on hyvä tapa tutkiskella itseään ja pohtia, mikä itselle olisi parasta. Sekin yleensä lisää hyvinvointia. Kaikkea hyvää sinulle, Rusalka.

  3. Päivitysilmoitus: Jooga ja masennus – uutta tukimusta | liinanblogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s