Aamun nousevaan hetkeen sisältyy kaikki. Auringossa lepäävä, lumipeitteinen järvenselkä ja lähipuissa livertävät helmikuun linnut. Nytkö ne jo palaavat? Hanki rapisee askelten alla ja alakulo vaihtuu sydämen riemuksi. Talvi kääntyy kevääksi. Sen tuntee joka solullaan tällaisena aamuna. Jalka nousee keveästi. Tuntuu kuin ilo virtaisi suoraan rintaan kirkkaalta sinitaivaalta ja huurteisten puiden takaa metsän reunalta. Jään nyt blogitauolle, mutta sitä ennen haluan kertoa…
Avainsana: talvi
Talvi valui viemäreihin
Sade litisee katuun. Ränneissä ropisee. Talven viimeinenkin lumi märkänee, valuu viemäreihin, häipyy ojiin. Kohta kadut, puistot, metsät ja pellot nauttivat kevään lämmöstä. Nyt seison vesilätäkössä. Tekisi mieli ottaa kumisaappaat pois ja kokeilla miltä rapakko tuntuu paljaissa jalkapohjissa. En sitä tee, koska voitaisiin luulla kummalliseksi. Ja lapselliseksi. Sitä paitsi on aika kylmä. Jään haara-asennossa ihmettelemään lammikkoa varpaat kuivina.…
Lauhtuu ja pakastaa syklisesti
Kurkistaisko ulos? Keväällä kaikki muuttuu. Päivä pidentyy vauhdilla. Avaan silmäni valoon ennen kuin heräänkään. Kävelen ikkunaan. Näen puun ja tunnen vihjeen lumiverhon haihtumisesta. Pian lumi sulaa. Mielikin ailahtelee keväällä vikkelämmin. Johtuu kai nopeasta päivän pitenemisestä. Sisäinen maailmani viheltelee eteenpäin huomattavasti vinhemmin kuin sydäntalvella. Kaikella on näköjään aikansa. Syklinen aika. Lumi vie mennessään…
Talviunilla
Kuusi, kynttilöinään lumi, henkii pohjoista lämpöä, talven tummaa, suojaavaa energiaa. Torkahdin toiseen maailmaan. Itsenäisyyspäivänä laskeuduin yöpuulle. Olen siis vedellyt talviunia jo viikon. Tunnen nyt nukkuvani lumisessa metsässä. Uinun utuista horrosta, syvää ja ravitsevaa pimeän ajan lepoa. Kuusen alla, oksien suojassa olen turvassa maailman melskeeltä. Metsän henget vartioivat talviuntani. Kuusen alle piiloon.…
Lapin luonto luo outoa taikaa
Se on kaunis ja vertaamaton... Yllästunturin huipulla loistaa lilan värinen kruunu. Länsi-Lappi tarjoaa myyttinsä, kun annan sen kertoa itselleni metsän, kairan ja jänkhän sielusta. Kun jätän kiireen ja hötkyilyn naulakkoon sitoessani aamulla monoja jalkaan ja haaliessani eväspussiin purtavaa. Latu johtaa lumiseen metsään. Metsässä on jo hohtava talvi. Sukellan sinne ihmetystä…