Inhimillisyyden vallankumouksen teesit

Nämä seitsemän teesiä on tarkoitettu viitoittamaan tietä sosiaali- ja terveysalan uudistamiseksi. Vallankumouksellinen muutos tuo turvaa, tutkimustietoon nojaavaa, kokonaisvaltaista ja kokemuksellisuutta arvostavaa hoitoa ja hoivaa kaikille terveyshaasteiden kanssa painiville.

Teesit on koottu seitsemän kirjoittajan teksteistä kirjasta Inhimillisyyden vallankumous. Teesit perustuvat keskusteluihin terveyspalvelujen käyttäjien ja sote-alan asiantuntijoiden kanssa, kirjoittajien  omiin kokemuksiin sekä tieteelliseen tutkimukseen.

Rikastuttavat maailmankuvat

Käydään arvostavaa ja avointa dialogia erilaisiin maailmankuviin perustuvista hoivaamisen, hoitamisen ja terveyden edistämisen menetelmistä. Avoin suhtautuminen erilaisia näkemyksiä kohtaan rikastuttaa terveyskulttuuria ja koko yhteiskuntaa.

Arvojen käänne

Vahvistetaan sote­järjestelmää niin, että se pystyy vaikuttavasti palvelemaan ihmisiä eli lievittämään kipua ja kärsimystä elämän kriisien, sairauden tai kuoleman kohdatessa. Arvojen käänteellä tarkoitetaan rakkaudellista toimintaa, lisääntynyttä yhteisöllisyyttä, ystävällisyyttä, huolenpitoa, vastuullisuutta ja sitoutumista sekä omia että toisen ihmisen tarpeita kohtaan. Toimintatapojen inhimillistäminen vapauttaa voimavaroja parantamiseen ja parantumiseen. Arvojen käänne on syvällinen sote­kulttuurin muutos, joka alkaa yksilöiden ja yhteisöjen arvomuutoksella ja ilmenee rakenteellisina uudistuksina sekä arjen käytäntöjen kehittymisenä.

Kokonaisvaltainen ihmiskuva hoidon perustaksi

Sovelletaan nelijakoista ihmiskäsitystä, joka sisältää biologisen, psyykkisen, sosiaalis­kulttuurisen ja henkisen (spirituaalisen) ulottuvuuden. Nämä ihmisen olemuspuolet ymmärretään kokonaisvaltaisesti (holistisesti) toisiinsa liittyviksi ja toisiaan täydentäviksi, ja tärkeiksi tekijöiksi hoidossa ja parantumisessa. Parantamisessa sovelletaan rinnakkain sekä luonnontieteellistä että yhteiskunnallis­humanistista näkökulmaa.

Kokemuksellisuuden vaaliminen hoitamisessa

Otetaan käyttöön tutkimuksin hyödyllisiksi osoitettuja luonnonmukaisia hoitoja, perinneparannusta, kokemuksellisia taideterapioita ja muita kehomieltä harmonisoivia ja vahvistavia täydentäviä hoitomuotoja. Hyödynnetään entistä enemmän luontoympäristön, maan, ilman, veden, metsien ja eläinten terveyttä edistävää potentiaalia niin terveys­ kuin hoivapalveluissakin.

Auttavat turvapaikat

Luodaan hoitoyksiköistä turvapaikkoja, sillä perusturvallisuuden kokeminen on olennainen osa kokonaisvaltaista hoitoa, paranemisesta ja uuden oppimista. Turvapaikat ovat psykofyysisiä tiloja, joissa sekä autettava että auttaja tuntevat olonsa luottavaiseksi ja turvalliseksi. Kohennetaan sote­ammattilaisten koettua työhyvinvointia sekä rohkeutta vaikuttaa omaan työhönsä ja työoloihinsa. Otetaan sote­ammattilaisten työhyvinvointi yhdeksi järjestelmän laatukriteeriksi.   

Uudistuva tutkimusnäyttö

Sovelletaan nykyistä laajemmin monitieteisen tutkimuksen tuloksia erilaisten hoitojen ja toimintatapojen hyödyistä ja haitoista. Käytetään potilaan raportoimia arkielämän havaintoja (patient reported outcomes) sekä kokonaisten hoitojärjestelmien vertailevaa tutkimusta (whole system research) arvioitaessa näyttöä. Aletaan tutkia poikkitieteellisesti auttamisen kokemusvaikutuksia, erityisesti monisairaiden ja kroonisia vaivoja potevien arjessa.

Selkeä paikka asiakkaalle – keskellä

Madalletaan raja­aitoja ja hierarkioita ammattilaisten ja potilaiden välillä. Jotta apua hakevan asiakkaan tai potilaan tarpeet pysyvät keskiössä, toimitaan ymmärtävässä yhteistyössä eri alojen ja eri organisaatioiden ammattiauttajien kesken. Rakennetaan avoimuuden siltoja ja yhteistoimintaa eri tasoilla (valtakunnallisesti, paikallisesti ja työpaikkakohtaisesti) sekä eri sektoreilla (yhteiskunnan rahoittama ja yksityinen sotesektori, vapaaehtoisjärjestöt ja kansalaisaktivistit). Hyväksyvän läsnäolon ilmapiirissä toisistaan poikkeavatkin parantamisen ja auttamisen viitekehykset voivat muuttua vähitellen tuoreiden ideoiden ja innovatiivisten ratkaisujen mahdollistajiksi.

Näiden rakkaudellisten vallankumousteesien toteuttamiseen voimme me kaikki, niin kansalaiset, tutkijat, poliitikot kuin sote­ammattilaisetkin, osallistua kertomalla avoimesti kokemuksistamme ja ilmaisemalla näkemyksiämme päättäjille, tutkijoille, ammattilaisille, työtovereille, tuttaville ja kaikille, joita inhimillisyyden vallankumous koskettaa.

Kirja

Aarva Pauliina, Kortejärvi Hanna ja Sarvela Kati (toim.) Inhimillisyyden vallankumous. Iloa ja toivoa terveydenhoitoon. Basam Books. Helsinki 2018.

Lue myös lempeyden vallankumouksesta täältä.