Aamulehti julkaisi kuusi päivää Hesarin jutun ilmestymisen jälkeen täsmälleen saman kirjoituksen.
Miksi näin? Siksi, että Alma Media Oy (Aamulehden kustantaja) ja Sanoma Oy (Hesari) menivät äskettäin naimisiin. Järkiavioliitto tuo eittämättä taloudellisia etuja. Tarvitaan vähemmän toimittajia, kun samoja juttuja julkaistaan saman kustantajan eri lehdissä.

Hesarin digissä näin:

No mitäs haittaakaan siitä on?
Jos hyvä journalistinen tarina julkaistaan moneen kertaan, mitä haittaa siitä muka voisi olla? Harmittomien ja viihdyttävien tarinoiden suhteen ei mitään. Mutta lehdet julkaisevat muitakin kuin harmittomia tarinoita, joista annan myöhemmin tässä kirjoituksessa pari esimerkkiä.
Jos sattuu olemaan nykyisenä tamperelaisena Aamulehden ja entisenä helsinkiläisenä Hesarin maksava tilaaja, tulee mieleen, että olen tullut huijatuksi. Miksi minun pitäisi maksaa samasta jutusta kahdelle laskuttajalle. Jatkossa ei toki tarvitsekaan. Voin itse valita, mistä maksan. Voi myös olla, että jonkin ajan kuluttua tilanne muuttuu ja on vain yksi laskuttaja.
Lehdistö näet monopolisoituu. Isot kasvavat isommiksi ja pienet pienenevät, kunnes kuihtuvat pois. On syntynyt mammutteja, isoja mediakonserneja. Kansainväliset mammutit syövät kansallisia kettuja, ilveksiä ja norppia.
Itse asiassa yrityskaupassa Sanomalle siirtyi muun muassa Aamulehti ja Satakunnan kansa sekä kolmetoista alueellista lehteä. Toteutui monipuolisoavioliitto.
– Aamulehti, kuten muutkin myytävät mediat, jatkaa itsenäisenä brändinä ja tekee omaa journalismiaan kuten tähänkin asti, sanoo Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu Aamulehdessä juuri ennen yrityskaupppja 11.2.2020.
Tällä tavoin nyt tuota omaa journalismia edustaa Hesarin urheilutoimittaja Ari Pusan tekemä haastattelu luistelijalahjakkuudesta. Ehkä se on julkaistu myös Sarakunnan Kansassa ja 13 muussa alueellisessa lehdessä.
Väärää tietoa masennuslääkkeistä ei korjattu
Harmillisempaa lehtien yhteenliittymät ja “samat tarinat kaikissa lehdissä” on silloin kun tieto ei pidäkään paikkaansa ja kuitenkin koskettaa suurta ihmisjoukkoa.
Vuonna 2018 ilmestyi Lancetissa laaja systemaattinen katsaus, jossa perehdyttiin 21 yleisesti käytetyn masennuslääkkeen vaikutuksiin. Mediassa tutkimuksen julistettiin osoittavan lopullisesti, että masennuslääkkeiden käyttöä kritisoineet ovat olleet väärässä. Tutkijat näet totesivat Lancetin jutussa kaikkien tutkittujen lääkkeiden olevan lumelääkkeitä tehokkaampia. Aiheesta kirjoitti dosentti Markus J Rantala syksyllä 2019 ilmestyneessä kirjassa Masennuksen biologia (Rantala 2019, 204).
Itsekin muistan nähneeni ison jutun Aamulehdessä. Ehkä sama uutinen oli julkaistu muissakin lehdissä, jonne Lännen Median yhteistoimituksessa kirjoitetaan monille lehdille yhteisiä juttuja.
BMJ:ssä kesäkuussa 2019 julkaistiin saman aineiston uudelleen analyysi, jossa osoitettiin, että alkuperäinen meta-analyysi oli tilastollisilta menetelmiltään virheellinen eivätkä meta-analyysissa käytetyt julkaistut tulokset useinkaan vastanneet alkuperäisissä tutkimuksissa esitettyjä tuloksia. Tämä löydös käytännössä kumoaa aiemman meta-analyysin tulokset, eikä masennuslääkkeiden tehosta ole täten edelleenkään kiistatonta näyttöä. (Rantala 2019, 204).
Tästä tutkimustuloksesta en ole nähnyt ainoatakaan isoa enkä pientä uutista mediassa. Lukijoille jäi mielikuva siitä, että masennuslääkkeistä on aina hyötyä, vaikka todellisuudessa näin ei ole.
Kampanja “vaihtoehtohoidot tappavat”
Erittäin värittynyttä ja vääristynyttä oli median muka-tieteeseen-nojaava kampanjointi vaihtoehtohoitojen tappavuudesta.
Hesari julkaisi syksyllä 2017 tiedepalstallaan uutisen, jossa väitettiin vaihtoehtoisia hoitoja käyttävien syöpäpotilaiden kuolleisuuden olevan selvästi korkeampi kuin muiden. Uutinen, joka perustui tutkija Skyler Johnsonin ja hänen ryhmänsä selvitykseen sairaalan potilasasiakirjoista ja kuolintodistuksista, levisi muihinkin tiedotusvälineisiin. Tämä tutkimus kuitenkaan EI tullut johtopäätökseen vaihtoehtohoitojen tappavuudesta.
Suomalaismediassa tiedotettiin kuitenkin ”tappavuutta totena” moneen kertaan aina vuoden 2019 kevääseen saakka.
Tutkimusasetelmaa ja tutkimuksen pulmia kuvasin blogijutussani keväällä 2019 Valoa ja faktaa syöpäpotilaille. Kirjoitin aiheesta uudestaan Ikävää tiedepuoskarointia syyskuussa 2019 sen jälkeen kun useat lehdet (mm. Keskisuomalainen ja Savon Sanomat) olivat jälleen palanneet tuohon Skyler Johnsonin kyseenalaiseen tutkimukseen tai oikeammin siitä tehtyihin virheellisiin päätelmiin “vaihtoehtohoitojen tappavuudesta”. Tässä en ryhdy tarkemmin kuvaamaan perustelujani. Ne löytyvät yllä mainituista blogijutuistani ja alla listatuista alkuperäislähteistä. Erityisesti kannattaa katsoa John Weeksin kirjoitukset, joissa hän kuvaa Johnsonin ryhmän virheellisiä tutkimuksen metodologisia lähtöoletuksia.
Väite, että täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot muka tappaisivat syöpäpotilaita on haitallinen, koska se pelottelee valheellisin perustein. Väite saattaa estää ihmistä käyttämästä jotakin lääkkeetöntä apua kovista syöpähoidoista joskus tuleviin sivuvaikutuksiin tai kipuihin. Pelottelu lisää vastakkainasettelua ja vaikenemisen muuria täydentäviä hoitoja käyttävän potilaan ja näitä hoitoja vastustavan lääkärin välillä. Parantavaa kommunikaatiota ei synny.
On epäeettistä pelotella ihmisiä asioilla, joiden vaarallisuudesta ei ole tieteellisin tutkimuksin tai muin pätevin menetelmin osoitettu olevan näyttöä. Tosiasiassa jopa Suomen viranomaisen (sosiaali- ja terveysministeriö) julkaisema työryhmäraportti kymmenen vuoden takaa kertoo, että täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot ovat yleensä vaarattomia.
Faktoja pötypuheiden sijaan
Yksiääninen media on yhteiskunnallisesti riski varsinkin kysymyksissä, jotka ovat kiistanalaisia. Siksi mammuttimaisuutta ja monopoleja olisi syytä välttää. Jos media päästää palstoilleen tai eetteriin vain yhden totuuden näkökulman ja “tukahduttaa” muita ääniä, se ei edistä demokratiaa ja eri tavoilla ajattelevien ja toimivien kansalaisten parasta, mutta aivan varmasti syventää juopaa ja ristiriitaa vallitsevien, mammuttien suosimien ja niistä poikkeavien, toisenlaisten näkemysten välillä.
Yksiäänisyys voi lisätä myös katkeruutta vaiennettujen (niiden, jotka eivät saa ääntään kuuluviin) ryhmissä. Se taas on haitallista kansakunnalle, yhteisöille, yksilöiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Asiallinen ja rakentava julkinen keskustelu ei pääse edes alkamaan, jos keskustelukumppaneita on vain yksi, jos sitä toista osapuolta ei ikään kuin ole olemassa muutoin kuin “vaarana, uhkana ja huuhaana”, joka pitäisi “tukahduttaa”.
Ihmisten joukossa on kuitenkin paljon viisaita ja oivaltavia tyyppejä, jotka eivät tyydy jäämään mammuttien ruuaksi tai lounaspöydän koristeeksi. He täydentävät tietoarsenaaliaan muualta, monopolisoimattomista lähteistä, joissa tosin myös on vaarana päätyä pötypuheiden ääreen.
Toimittajilla on kiirettä ja paineita. Aina ei ehdi kirjoittaa juttuaan tutkivan journalismin otteella ja etsiä alkuperäisiä tietolähteitä. Kiistanalaisista kysymyksistä kirjoitettaessa on kuitenkin tärkeää, että faktat ovat kohdallaan. Gurujen ja auktoriteettien sanomiset kun eivät riitä totuuteen pyrittäessä, sillä hekään eivät ole täysin neutraaleja. Vetoa voi olla suuntaan tai toiseen. Jos toimittaja ei tarkista faktoja, lukijan on tehtävä se itse.
Mutta moni ei jaksa, viitsi, näe tarpeelliseksi, ei ole aikaa tai ”ei voi vähempää kiinnostaa”. Eikä lukija aina osaa edes aavistaa, että olisi olemassa sellainen mahdollisuus, että arvostetun sanomalehden juttu sisältäisi selkeitä virheitä.
Mediamonopoleista saattaa aiheutua terveyshaittaa.
Viitteet
Outoja väitteitä ja “syöpä ja tappavat vaihtoehtohoidot” -tutkimusta koskevat alkuperäislähteet:
10.8. 2017 Yalen yliopistollisesta sairaalasta lähetettiin lehdistölle tiedote, jossa Skyler Johnson kertoi johtamastaan tutkimuksesta otsikolla ”Vain vaihtoehtoisten hoitojen käyttämien syöpään on yhteydessä matalampiin eloonjäämislukuihin”. https://news.yale.edu/2017/08/10/using-only-alternative-medicine-cancer-linked-lower-survival-rate.
Elokuussa 2017 julkaistiin Yhdysvaltain Syöpäinstituutin lehdessä tiedonantona Johnson SB, Park HD, Gross CP, Yu JB. Use of Alternative Medicine for Cancer and Its Impact on Survival. JNCI J Nat Cancer Inst. 2018;110(1):121–124. 1 January 2018; https://doi.org/10.1093/jnci/ djx145. Published: 10 August 2017. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28922780
Johnson SB, Park HS, Gross CP, et al. Complementary medicine, refusal of conventional cancer therapy, and survival among patients with curable cancers. JAMA Oncol. 2018;4(10):1375–1381. https://doi. org/10.1001/jamaoncol.2018.2487.
Weeks J. An E-Dialogue with Yale Researchers Who Say Complementary Medicine Hastens Death. Bllog-site at john- weeks-integrator.com, August 15, 2018. Katsottu 25.5.2019 http:// http://www.johnweeks-integrator.com/uncatego rized/an-e-dialogue-with-yale-researchers- who-say-complementary-medicine-hastens- death/.
Weeks, J. Musings on Patient Care and Polarization After JAMA Oncology’s Erroneous Report That Complementary Medicine Kills. EXPLORE March/April 2019, Vol. 15, No. 2 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30709782
Päivitys 13.7.2021: Jutun alkua on tiivistetty lyhemmäksi,
Havaintosi on merkittävä.
Kyllä, havainto median yksiäänisyyden ja monistamisen haitoista on erittäin merkittävä.
kait toimittajillakin on oikeus kirjoittaa useampaan lehteen omissa nimissään.
Omissa nimissään? Ei ainakaan, otamatta riskiä menettää työpaikkansa.
[…] Hiljaa ollaan yleensä joko siksi, että ei haluta puhua tai siksi, että halusta huolimatta kukaan ei kuuntele. Hoidoista hyötyneet eivät juurikaan saa ääntään kuuluviin päivittäismediassa. Ks tarkemmin Vaihtoehtohoidot Helsingin Sanomien verkkojutuissa ja Mediamonopoleista terveyshaittaa. […]